Robotit – mitä kaikkea ne jo osaavat?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA JAPANISTA

ROBOTIT. Millaisia mielikuvia tämä sana herättää sinussa? Jotkut pitävät robotteja ystävällisinä, hyväntahtoisina seuralaisina tai auttajina. Toisista ne tuntuvat uhkaavilta; niistä saattaa tulla meitä älykkäämpiä koneita, jotka ehkä jonain päivänä astuvat tilallemme. Monien muiden mielestä ne taas kuuluvat enemmän tieteiskirjallisuuteen kuin tosielämään.

Vuonna 2006 julkaistun selvityksen mukaan maailmassa on tätä nykyä arviolta lähes miljoona teollisuusrobottia, joista melkein puolet on käytössä Aasiassa (International Federation of Robotics). Miksi kysyntä on näin suuri?

Robottien tehtäviä

Kuvittelepa työntekijää, joka on aina työpaikalla, voi työskennellä väsymättä ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa eikä koskaan valita. Juuri tällaisia ovat teollisuusrobotit, jotka valmistavat katkeamattomana sarjana muun muassa autonosia, elektroniikkaa ja taloustarvikkeita. Sana ”robotti” tulee tšekinkielisestä sanasta robota, joka merkitsee ’pakkotyötä’. Robotit ovat nimensä veroisia. Autoteollisuudessa oli vuonna 2005 käytössä arviolta yksi robotti kymmentä työntekijää kohti.

Robotit ovat kuitenkin vallanneet tehtaiden lisäksi uusiakin alueita. Niihin voidaan nykyään liittää esimerkiksi äänentunnistusohjelmia, gyroskooppeja, langatonta tiedonsiirtotekniikkaa, GPS-laitteita ja erilaisia antureita muun muassa lämmön, voiman, ultraäänen, kemiallisten aineiden ja säteilyn tunnistamiseksi ja mittaamiseksi. Ne ovat tehokkaampia ja monikäyttöisempiä kuin koskaan ja suorittavat tehtäviä, joita pidettiin niille mahdottomina vielä muutama vuosi sitten. Tarkastelemme tästä muutamia esimerkkejä.

▪ Palvelutehtävät. Britanniassa on eräässä sairaalassa käytössä robotti, joka mekaanisten käsivarsien avulla etsii ja jakaa lääkkeitä muutamassa sekunnissa. Yhdysvaltain postilaitoksella on apunaan joukko robotteja lajittelemassa, nostamassa ja täyttämässä pakettilavoja. Robotit, joilla on pitkät, taipuisat käsivarret, voivat tehdä tarkastuksia ja korjauksia lentokoneen siivissä ja muissa vaikeapääsyisissä paikoissa.

 ▪ Seuranpito. Eräässä japanilaisessa hoitokodissa iäkkäät potilaat silittävät vuorotellen suloista, pörröistä robottikuuttia. Hylkeenpoikanen reagoi kosketukseen, valoon, ääniin, lämpötilaan ja jopa siihen, miten sitä pidellään. Se osaa äännellä, räpyttää silmiään ja heiluttaa eviään aivan kuin oikea hylje. Robottikuutin sanotaan tyydyttävän ihmisen perustarpeisiin kuuluvan seuranhalun, ja sitä käytetään terapeuttisesti.

▪ Lääketiede. Potilaan vierellä seisoo kolmikätinen robotti. Muutaman metrin päässä kirurgi upottaa päänsä valtavan ohjauspöydän etsimeen ja katsoo kolmiulotteista kuvaa potilaan sydämestä. Hän ohjaa robotin käsivarsia, kun se leikkaa ja ompelee viallista sydänläppää. Menetelmä mahdollistaa leikkauksen, jossa elimistöön kajotaan mahdollisimman vähän, koska robotti suorittaa liikkeet äärimmäisen tarkasti. Tällöin kudosvaurioita syntyy vähemmän, verenhukka on pienempi ja potilas toipuu nopeammin.

▪ Kotitaloudet. Yhdellä napinpainalluksella kiekkomainen robotti ryhtyy imuroimaan lattioita. Avoimet kohdat se puhdistaa alati laajenevalla spiraalimaisella liikkeellä ja navigoi seiniä pitkin, kunnes se on ”oppinut” huoneen mitat. Se tunnistaa portaat ja välttää niitä. Kun työ on tehty, se lopettaa automaattisesti ja hakeutuu latausasemalleen. Käytössä on tätä nykyä yli kaksi miljoonaa tällaista robottia.

▪ Avaruus. Kuudella pyörällä liikkuva Spirit-robotti tutkii Marsin pintaa ja selvittää maaperän ja kivien koostumusta käsivarteensa kiinnitetyillä laitteilla. Se on kameroillaan ottanut yli 88500 kuvaa muun muassa tuon planeetan maastosta, kraattereista, pilvistä, hiekkamyrskyistä ja auringonlaskuista. Se on yksi Marsissa tätä nykyä toimivista roboteista.

 ▪ Pelastustoiminta. Kun New Yorkin WTC-tornit olivat sortuneet, vääntyneistä teräspalkeista ja betonimurskasta koostuvan tulikuuman, savuavan jätekasan seassa 17 koripallonkokoista robottia ryhtyi etsimään eloon jääneitä. Sittemmin käyttöön on saatu entistä kehittyneempiä malleja, joista yksi näkyy alla olevassa kuvassa.

▪ Merentutkimus. Itsenäisesti liikkuvat vedenalaiset laitteet auttavat tiedemiehiä tutkimaan maapallon viimeisiä tutkimattomia alueita, valtameriä. Robottialuksissa ei ole miehitystä, ja niillä on oma energialähde. Robotteja käytetään merellä myös pelastustyössä, televiestintäkaapeleiden tarkastuksissa, valaiden seurannassa ja miinanraivauksessa.

 Kuinka paljon ihmisen kaltaisia?

Ihminen on satoja vuosia unelmoinut itsensä kaltaisen robotin luomisesta, mutta sellaisen toteuttaminen on toistaiseksi ollut teknisesti mahdotonta. ”Niin monimutkaista kuin supertietokoneiden valmistaminen, pilvenpiirtäjien rakentaminen tai vaikka kokonaisten kaupunkien suunnitteleminen onkin, ne kalpenevat sen rinnalla, että koneille pitäisi saada keinotekoinen näkö-, haju-, kuulo- ja kosketusaisti, samanlaisia motorisia taitoja kuin on ihmisellä sekä ihmisen kykyjä hipova älyllinen kapasiteetti”, kirjoittaa Business Week -lehti.

Ajatellaanpa esimerkiksi suhteellisen helpolta tuntuvaa tehtävää valmistaa ihmisen kaltainen kävelevä robotti. Japanilaiset insinöörit ylsivät tähän merkittävään saavutukseen syyskuussa 1997, kun he olivat käyttäneet 11 pitkää vuotta perusteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön – ja kuluttaneet hankkeeseen lukemattomia miljoonia dollareja. Sen jälkeen on kehitetty robotteja, jotka osaavat kävellä portaita, juosta, tanssia, kantaa esineitä tarjottimella, työntää vaunuja ja jopa nousta kaatumisen jälkeen uudelleen pystyyn.

Tulevaisuudennäkymiä

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallitus NASA kehittää parhaillaan robonauttia, joka kykenisi suorittamaan vaarallisia tehtäviä avaruudessa. Bill Gates, tunnettu mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmien kehittäjä, uskoo, että robotit tulevat ”merkittävässä määrin tarjoamaan fyysistä apua ja seuraa vanhuksille”.

Japanin hallituksen julkistamassa raportissa uumoillaan samansuuntaisesti, että vuonna 2025 robotit toimivat ihmisten rinnalla ja palvelevat hoivatyössä, auttavat lastenkasvatuksessa ja tekevät kotitöitä. Vuoteen 2050 mennessä tutkijat toivovat näkevänsä, miten yksinomaan roboteista koostuva jalkapallojoukkue lyö ihmispelaajista koostuvan joukkueen. Toiveissa on myös kehittää muutamassa vuosikymmenessä kone, joka ylittäisi ihmisaivojen kapasiteetin.

Niin toiveikkaita kuin tällaiset ennusteet ovatkin, kaikki eivät ole yhtä optimistisia niiden toteutumisen suhteen. Keinoälytutkija Jordan B. Pollack on sanonut viitaten hankkeiden teknisiin haasteisiin: ”Olemme perin juurin aliarvioineet luontoäidin ohjelmointikyvyt.”

Nähtäväksi jää, mitä kaikkea robotit vielä saadaan tekemään. Varmaa on kuitenkin se, että kyky rakastaa ja ilmaista viisautta, oikeudenmukaisuutta ja voimaa pysyy yksinomaan ihmisen ominaisuutena. Raamattu sanoo selvästi, että kaikista elollisista ainoastaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi (1. Mooseksen kirja 1:27). Ihmiset eivät ole kylmiä, laskelmoivia koneita. Heillä on vapaa tahto, tietoisuus ja kyky palvoa Jumalaa. Tämä antaa meille varmasti aihetta pyrkiä rakentamaan läheinen suhde Luojaamme, Jehova Jumalaan (Jaakobin kirje 4:8).

[Kuvien lähdemerkinnät s. 16]

Aaron Edsinger

OC Robotics

[Kuvien lähdemerkinnät s. 17]

AIST

© 2008 Intuitive Surgical, Inc.

iRobot Corp.

[Kuvien lähdemerkinnät s. 18]

Yllä: NASA/JPL-Solar System Visualization Team; vasemmalla: NASA/JPL/Cornell University

© The RoboCup Federation

Greg McFall/NOAA/Gray’s Reef National Marine Sanctuary

[Kuvan lähdemerkintä s. 19]

© 2007 American Honda Motor Co., Inc.