Missä joki virtaa takaperin

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA KAMBODŽASTA

OLETKO koskaan nähnyt takaperin virtaavaa jokea? Entä metsää, joka on veden vallassa puolet vuodesta? Tiesitkö, että jotkut ihmiset asuvat kelluvissa majoissa, jotka pitää siirtää toiseen paikkaan siksi, että vesi hupenee niiden alta? Saatat pitää tällaisia puheita perättöminä, mutta käynti Kambodžassa monsuunisateiden aikaan voi hyvinkin muuttaa mielesi.

Joka päivä toukokuun puolivälistä lokakuuhun kirkas taivas synkkenee aamun jälkeen, ja iltapäivällä taivaalta tulee vettä kaatamalla. Se ryöppyää kuivaa ja pölyistä maanpintaa pitkin, ja joet tulvivat yli äyräidensä.

Miksi takaperin?

Viereisen sivun kartassa näkyy kohta, jossa mahtava Mekong kohtaa Tonle Sapin. Näiden jokien vedet sekoittuvat ja jatkavat kulkuaan Mekongina ja Bassacina. Ne virtaavat edelleen kohti etelää Vietnamiin jättimäiselle suistoalueelle saakka.

Pian sadekauden alettua suiston alamaat alkavat tulvia. Vedet valtaavat ajoittain kuivia sivujokien uomia. Monsuunisateiden jatkuessa Tonle Sapin virtaus hidastuu ja kääntyy lopulta takaisin pohjoiseen, sen sijaan että vedet jatkaisivat normaalia kulkuaan etelään. Tulviva joki virtaa tällä tavalla takaperin aina samannimiseen järveen saakka.

Tonle Sapin järvi sijaitsee matalalla tasangolla satakunta kilometriä Kambodžan pääkaupungista Phnom Penhistä pohjoiseen. Kuivana aikana sen pinta-ala on vajaat kolmetuhatta neliökilometriä, mutta sadeaikana se laajenee nelin- tai viisinkertaiseksi, jolloin se on Kaakkois-Aasian suurin makean veden allas.

Vesi nielee riisipellot, tiet, puut ja kylät. Kalastusveneet, jotka muulloin kulkevat metrin syvyisessä vedessä, lipuvat nyt jopa kymmenmetristen puiden yli! Muualla näin laaja tulva aiheuttaisi tavallisesti katastrofin, mutta kambodžalaiset pitävät sitä usein siunauksena.

Tulvasta paljon hyötyä

Takaperin virtaava Tonle Sap tuo mukanaan runsaasti lietettä Tonle Sapin altaaseen. Lisäksi järveen ui Mekongista valtavat määrät kaloja, jotka sitten kutevat ravinteikkaassa ympäristössä. Järvestä saadaankin maailman suurimpiin kuuluvat makean veden kalasaaliit. Sadekauden jälkeen vesi laskee niin nopeasti, että kalastajien tiedetään poimineen kaloja puiden oksilta!

Vuotuiset tulvat ovat luoneet dynaamisen ekosysteemin. Tulva-alueen puut ja muu kasvillisuus elävät eri tahtiin kuin muunlaisten alueiden kasvit. Tavallisesti trooppiset puut kasvavat hitaasti, pudottavat lehdet kuivana aikana ja kasvattavat uudet sadeaikana. Tonle Sapin seudulla taas puut pudottavat lehdet vasta sitten kun ne uppoavat tulvavesiin. Sadekaudella kasvu ei myöskään kiihdy vaan hidastuu. Vesien laskettua ja kuivan kauden alettua silmut puhkeavat oksissa ja lehdet kasvavat vinhaa vauhtia. Veden alta paljastuvaa maata peittää kerros mätäneviä lehtiä, jotka ravitsevat puita ja muita kasveja.

Elämää paalumajoissa ja lautoilla

Millaista sitten on alueen ihmisten elämä? Jotkut rakentavat majansa paalujen varaan.  Kuivana aikana ne voivat olla jopa kuuden metrin korkeudella maanpinnasta, kun taas tulvavesien ollessa korkeimmillaan kalastusveneet ja suuret metallisoikot, joissa toisinaan kuljetetaan lapsia, soljuvat suoraan ovelle.

Toiset asuvat eräänlaisissa asuntolaivoissa, kelluvilla lautoilla. Kun perhe kasvaa, rakennelmaan liitetään uusi lautta, ja näin koti laajenee. Järvellä on arviolta 170 kelluvaa kylää.

Nuoret ja vanhat viettävät päivät vesillä kalassa. Asumuksia ja kokonaisia kyliä voidaan siirtää vedenpinnan nousun ja laskun mukaan kilometrejä, niin että ne ovat aina rannan tai parhaiden kala-apajien tuntumassa.

Pitkät kanootit muuttuvat ruokakaupoiksi tai uiviksi toreiksi, joista väestö saa päivittäiset välttämättömyydet, ja lisäksi ne palvelevat julkisina ”busseina”. Koululapset opiskelevat kelluvassa koulussa. Kasveista ihmisiin kaikki elävät veden tahdissa maassa, jossa joki virtaa takaperin.

[Kartta s. 23]

(Ks. painettu julkaisu)

Kuiva aika

Sadeaika

KAMBODŽA

Tonle Sap (järvi)

Tonle Sap (joki)

Mekong

PHNOM PENH

Bassac

Mekongin suisto

VIETNAM

[Kuva s. 23]

Poika melomassa Tonle Sapilla

[Kuvat s. 23]

Sama kylä kuivana ja sadeaikana

[Kuvien lähdemerkinnät s. 23]

Kartan pohjana NASA/Visible Earth imagery; kuvat kylästä: FAO/Gordon Sharpless