Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Puerto Rico – rikkauksia ja auringonpaistetta

Puerto Rico – rikkauksia ja auringonpaistetta

Puerto Rico – rikkauksia ja auringonpaistetta

MARRASKUUN 19. päivänä 1493 Kristoffer Kolumbus saapui toisella löytöretkellään vehreän saaren lahdelle Karibianmerellä. Hän nimesi saaren Johannes Kastajan mukaan San Juan Bautistaksi. Laivat täydensivät varastonsa ja jatkoivat saman tien matkaansa.

Kullankeltaiset, palmujen reunustamat hiekkarannat ja rehevä trooppinen kasvillisuus eivät juuri kiinnostaneet tätä tutkimusmatkailijaa. Hän etsi suurempia saaria ja rikkauksia ja oli päättänyt myös löytää niitä.

Juan Ponce de León, Kolumbuksen mukana mahdollisesti ollut espanjalaismies, päätti käydä uudelleen tuossa saaressa, jota sen asukkaat kutsuivat nimellä Boriquén. Hän oli kuullut, että alkuperäisväestö käytti kultakoruja, ja uskoi, että saaren kukkulat kätkivät sisäänsä kultaa. Viisitoista vuotta myöhemmin hän saapui etsimään sitä. Vuonna 1521 espanjalaiset perustivat saaren pohjoisrannalle siirtokunnan. Ponce de León nimesi uuden kaupungin runsaiden antimien toivossa Puerto Ricoksi, ”Rikkaaksi satamaksi”. *

Ponce de Leónin optimismi oli ennenaikaista. Saaren vähäiset kultavarat ehtyivät tuota pikaa, kun taas poliittiset ongelmat moninkertaistuivat. Lopulta hän siirtyi niemimaalle, joka nykyisin tunnetaan Floridana.

Vaikka saaressa ei juuri ollut mineraaleja, espanjalaiset huomasivat pian, että sen pääsatama sijaitsi oivallisella paikalla. San Juan linnoitettiin 1500-luvulla niiden purjelaivojen turvaksi, jotka kuljettivat kultaharkkoja Amerikasta Espanjaan. Ei aikaakaan, kun se tunnettiin ”Espanjan vankimpana jalansijana Amerikassa”.

Jyhkeät kolmentoista metrin korkuiset ja paikoin jopa kuuden metrin paksuiset muurit sekä kaksi massiivista linnoitusta todistavat niistä suurista ponnistuksista, joihin kaupungin suojelemiseksi ryhdyttiin. San Juan on vielä nykyäänkin yksi Karibianmeren suosituimmista käyntipaikoista. Muurit ja vanhat rakennukset henkivät edelleen siirtomaa-aikojen tunnelmaa.

Käynti San Juanin vanhassakaupungissa

Vanhakaupunki, Viejo San Juan, sijaitsee muurien sisällä erillään ympärillä levittäytyvästä vilkkaasta, nykyaikaisesta suurkaupungista. Se näyttää merellä kulkevalta laivalta, sillä se on rakennettu kapealle niemelle, jonka kärki osoittaa kuin keula uhmakkaasti kohti Atlanttia. Tässä strategisesti tärkeässä kärjessä seisoo El Morro, sataman suuta suojannut espanjalaislinnoitus. Sen takana niemen kummallakin reunalla on kiviset suojavallit. Puolitoista kilometriä itään sijaitsee toinen valtava linnoitus, San Cristóbal, joka suojasi ”perää” mahdollisilta mantereen puolelta tulevilta hyökkäyksiltä. Näiden kahden linnoituksen väliin jää vanhakaupunki, joka hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1983.

Vanhakaupunki on huolellisesti entisöity. Talot on maalattu kirkkailla pastelliväreillä, takorautaisia parvekkeita koristavat värikkäät kukat, ja pihat ovat täynnä trooppisia kasveja. Kapeita katuja peittävät sinertävän harmaat mukulakivet, jotka ovat peräisin Espanjan rautakaivoksista. Malmin käsittelyssä syntynyt kuona muovattiin pyöreiksi kappaleiksi ja pantiin Puerto Ricon laivoihin painolastiksi.

San Cristóbalin valleilla seisoo yhä vanhoja espanjalaisia kanuunoita vartioimassa satamaa. Kullalla lastattujen purjelaivojen sijasta rantaan ankkuroituu nykyisin jättimäisiä risteilijöitä, jotka ovat pullollaan turisteja. Rento ilmapiiri ja asukkaiden ystävällisyys ovat lisänneet saaren suosiota matkailukohteena. Vanhassakaupungissa autoilijoilla on väistämisvelvollisuus jalankulkijoihin nähden. Heidän näkeekin usein odottelevan kärsivällisesti, kun kadulla räpsitään lomakuvia.

Neljä suojelemisen arvoista ekosysteemiä

Vaikka kolmannes Puerto Ricon väestöstä asuu San Juanin alueella, nähtävää riittää muuallakin. Saari on suhteellisen pieni, mutta vaihtelevan ilmaston ja maaston ansiosta siellä on runsaasti kasveja ja eläimiä. Seuraavat neljä aluetta ovat esimerkkejä ainutlaatuisista ekosysteemeistä, joita viranomaiset yrittävät suojella.

El Yunquen kansallispuisto. Tällä suojelualueella sijaitsee yksi Karibianmeren harvoista jäljellä olevista trooppisista sademetsistä. Sen rinteitä elävöittävät vesiputoukset. Ananaskasvien kukinnot antavat väriä pilvimetsän vihreydelle, ja valtavat puusaniaiset kilpailevat tilasta köynnöskasvien ja palmujen kanssa. Papukaijoihin kuuluva uhanalainen puertoriconamatsoni sinnittelee elossa tässä turvapaikassa, ja coquít – pienet puissa elävät sammakot, joista on tullut saaren symboleja – tuovat metsän äänimaisemaan rytmiä jatkuvalla, sointuvalla vihellyksellään.

Kaukaa katsottuna rinteet näyttävät hohtavan hopeisina. Sävy johtuu yagrumosta, muurahaispuulajista, joka on lisääntynyt nopeasti sen jälkeen, kun hirmumyrsky Hugo aiheutti saarella tuhoa muutama vuosi sitten. Uusi kasvu on hyvä merkki. ”Metsä toipuu luonnononnettomuuksista ilman sen suurempaa apua”, selittää eräs suojelualueen biologi. ”Todellinen vaara on ihmisen tunkeutuminen alueelle.” Puistossa on noin 225 puulajia, 100 saniaislajia ja 50 kämmekkälajia. Rikkaan kasvillisuutensa vuoksi se on luokiteltu YK:n biosfäärialueeksi.

Guánican biosfäärialue. Maailman trooppisista kuivametsistä on jäljellä ehkä vain prosentti. Yksi huomattava alue sijaitsee muutaman tunnin ajomatkan päässä El Yunquesta. Guánicaa on kuvailtu ”kenties parhaaksi esimerkiksi subtrooppisesta kuivametsästä koko maailmassa”. Siellä elää suurin osa saaren kotoperäisistä lintulajeista sekä 750 kasvilajia, joista seitsemän prosenttia on uhanalaisia. Harvinaiset kukat houkuttelevat luokseen kolibreja ja lukemattomia perhosia. Kuivametsän reunalla on kaistale koskematonta rantaa, jonne liemi- ja merinahkakilpikonnat tulevat laskemaan munansa.

Mangrovemetsiä ja koralliriuttoja. Guánicaan kuuluu myös rannikon mangrovemetsää. ”Suojelualueen ansiosta mangrovemetsät pysyvät terveinä, kun niihin ei pääse teollisuuden ja maatalouden valumavesiä”, selittää eräs puistonvartija. ”Ne ovat ihanteellisia kutupaikkoja monille koralliriuttojen kaloille.” Muita mangrovemetsistä riippuvaisia luonnonnähtävyyksiä ovat valoa hohtavat lahdet, jollaisia saarella on useita (ks.  alla oleva tekstiruutu).

Rannikon tuntumassa olevat koralliriutat ovat säästyneet tehokalastukselta, ja useista särkistä ja vedenalaisista riutoista on tehty suojelualueita. Nämä merenalaiset puutarhat tarjoavat upeita näkymiä sukeltajille, ja niissä voi kohdata kilpikonnia ja manaatteja sekä monenlaisia värikkäitä kaloja.

Vaikka Puerto Rico ei tehnyt vaikutusta Kolumbukseen ja tuotti pettymyksen kultaa etsiville konkistadoreille, se tuo iloa nykypäivän vierailijoille. Heille saari on tulvillaan luonnonrikkauksia.

[Alaviite]

^ kpl 4 Pian tämän jälkeen saaren ja sen tärkeimmän siirtokunnan nimet sekoittuivat kartanpiirtäjien väärinkäsityksen vuoksi. Puerto Ricoksi on siitä pitäen kutsuttu itse saarta eikä sen pääkaupunkia, joka puolestaan tunnetaan San Juanina.

[Tekstiruutu/Kuva s. 16]

AINUTLAATUINEN OBSERVATORIO

Käymisen arvoinen paikka on Arecibon observatorio, joka sijaitsee noin 80 kilometriä San Juanista länteen. Siellä on maailman suurin radioteleskooppi, jonka malja-antenni on läpimitaltaan kolmesataa metriä. Suuri koko mahdollistaa sellaisten taivaankohteiden havainnoimisen, joita muilla kaukoputkilla ei voida erottaa.

[Lähdemerkintä]

Arecibo Observatory/ David Parker/Science Photo Library

[Tekstiruutu/Kuva s. 17]

 ”TÄHTIKYLVYSSÄ”

Puerto Ricon edustalla olevaan Viequesin saareen kuuluu pieni lahti, joka tunnetaan ”Bioluminesenssilahtena”. Nimi johtuu siitä, että lahdessa on kylmää valoa tuottavia vesieliöitä tiettävästi tiheämmässä kuin missään muualla maailmassa. Nämä pikkuruiset panssarilevät hohtavat sinivihreinä aina kun niitä häiritään. Seurauksena on yksi luonnon hämmästyttävimmistä ilmiöistä.

Kun laguunille tullaan pimeän aikaan, säihkeen huomaa jo siinä vaiheessa, kun kalat säntäävät pakoon veneen tieltä. Niiden kulkureitit hehkuvat tummassa vedessä kuin vihertävät tähdenlennot. Jos veteen laskeudutaan uimaan, jokainen liike näkyy pimeässä. Kun käsivarren nostaa vedestä, vesipisarat putoilevat siitä kuin tuikkivat tähdet. Eräs paikalla käynyt sanoikin, että ”on kuin olisi tähtikylvyssä”!

[Kuva s. 15]

El Morro

[Kuva s. 15]

Vanhaakaupunkia San Cristóbalin suunnasta

[Kuva s. 15]

Vanhaakaupunkia

[Kuva s. 16]

Puusaniainen El Yunquen sademetsässä

[Kuva s. 16, 17]

Guánican rantaviivaa

[Lähdemerkintä]

© Heeb Christian/age fotostock

[Kuva s. 17]

Puertoriconamatsoneja

[Kuva s. 17]

Koralliriutta

[Kuvan lähdemerkintä s. 14]

Passport Stock/age fotostock

[Kuvien lähdemerkintä s. 15]

Kaikki kuvat: Passport Stock/age fotostock

[Kuvien lähdemerkinnät s. 17]

Papukaijat: U.S. Geological Survey/Photo by James W. Wiley; riutta: © Stuart Westmorland 2005; uimari: Steve Simonsen