Pyörätön juna

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA HONGKONGISTA

JO ENNEN kuin matkustajat astuvat uutuuttaan kiiltävään, virtaviivaiseen junaan Shanghaissa, he tajuavat kulkevansa tällä kertaa aivan erilaisella kulkuneuvolla. Tunne vahvistuu, kun juna liukuu äänettömästi ultramodernilta asemalta ja kiihdyttää nopeasti mutta pehmeästi yli 430 kilometrin tuntinopeuteen. Tämä on maailman nopein kaupallisessa käytössä oleva juna. Kolmenkymmenen kilometrin matka Pudongin kansainväliselle lentoasemalle taittuu vain kahdeksassa minuutissa. Mutta erityisen poikkeuksellista on se, että junassa ei ole pyörän pyörää!

Shanghain-Pudongin linjalla liikennöi maailman ainoa kaupallinen magneettilevitaatio- eli maglev-juna. Se ei kulje metallipyörillä vaan leijuu ilmassa magneettikentän avulla. Elävän kuljettajan sijasta siinä on teknisiä laitteita, jotka valvovat jatkuvasti junan asentoa ja sijaintia ja välittävät tiedot radioitse valvontakeskukseen. Siellä ihmiset ohjaavat tietokoneiden avulla tarkasti junan liikkeitä.

Maglev ja tavanomaiset junat

Magneettijunan ja sen radan rakentamiseen liittyi monia haasteita. Esimerkiksi koska liikkuvan junan ja radan väliin jää vain pieni ilmarako ja seudun pehmeä maaperä elää luonnostaan, rataan oli tehtävä erikoissaumoja,  jotka mukautuvat maaperän liikkeisiin. Huomioon oli otettava myös betonipalkkien hienoinen tilavuuden vaihtelu, kuten lämpötiloista johtuva laajeneminen ja supistuminen.

Maglev-tekniikkaan liittyy silti useita etuja. Koska junissa ei ole moottoria eikä pyöriä, ne eivät synnytä melua eivätkä suoranaisesti tuota haitallisia päästöjä. Radan ja laitteiston huoltotarve on tavallista pienempi. Joukkoliikennevälineenä magneettijuna kuluttaa energiaa kolmisen kertaa vähemmän kuin auto ja viisi kertaa vähemmän kuin lentokone. Itse leijuminen vie jopa vähemmän energiaa kuin junan ilmastointi! Lisäksi juna selviytyy jyrkemmistä rinteistä ja tiukemmista kaarteista kuin pyörällinen vastineensa, mikä vähentää maarakennustarpeita.

Voi tuntua yllättävältä, että ratoja ei ole rakennettu sen enempää, vaikka niihin liittyy näin monia etuja. Yhtenä jarruna ovat suuret rakennuskustannukset. Kiina on jäädyttänyt ehdotuksen rakentaa linja Shanghain ja Pekingin välille, koska se tulisi maksamaan kaksi kertaa niin paljon kuin rautatie tavallista suurinopeuksista junaa varten. Maglev-ratoja ei liioin voi yhdistää jo olemassa olevaan rautatieverkostoon.

Shanghain maglev-junissa käytetään saksalaista tekniikkaa, ja kehitystyö jatkuu Saksan lisäksi Japanissa ja eräissä muissa maissa. Joulukuussa 2003 Japanin koeradalla saavutettiin uusi maailmanennätys: 581 kilometriä tunnissa. Toistaiseksi Shanghain juna on kuitenkin ainoa kaupallinen yritys.

Kun magneettijuna lähtee Pudongista paluumatkalle Shanghaihin, matkustajien katseet liimautuvat digitaaliseen nopeusnäyttöön, jollainen on kussakin vaunussa, kun he odottavat innokkaasti huippunopeuden saavuttamista. Ensimmäisellä kerralla monilta jäävätkin maisemat suureksi osaksi näkemättä, ja siksi he tekevät matkan usein toiseen kertaan. Näkymien vilistäessä ohi on helppo ymmärtää, miksi maglev-junia on sanottu siivettömiksi lentokoneiksi.

[Tekstiruutu/Kaaviot s. 24]

MAGNEETTINEN LEVITAATIO

Jokaisen vaunun alaosaan (1) sekä radan alapintaan (2) on asennettu elektronisesti säädeltäviä sähkömagneetteja, jotka nostavat junan ilmaan, niin että junan ja radan magneettien väliin jää vajaan senttimetrin rako. Toiset magneetit (3) pitävät junan radallaan sivusuunnassa. Rataan asennetut kelat (4) synnyttävät magneettikentän, joka ajaa junaa eteenpäin.

Sähkön säästämiseksi valvontakeskus syöttää virtaa kullekin rataosuudelle (5) vain silloin kun juna kulkee sen kohdalla. Kiihdytysvaiheessa ja nousuissa tarvitaan suurempaa tehoa. Kun vauhtia pitää hidastaa tai kulkusuuntaa vaihtaa, radassa olevien kelojen magneettikenttä muutetaan vastakkaiseksi.

TURVALLISTA KULKUA?

Maglev-junat kulkevat erittäin suurella nopeudella, mutta koska rata jää vaunujen alaosan (6) sisään, radalta suistuminen on erittäin epätodennäköistä. Turvavöitä ei tarvitse käyttää, ja matkustajat saavat liikkua junassa vapaasti matkan aikanakin. Sähkökatkon varalta junassa on akkukäyttöiset erikoisjarrut, jotka synnyttävät vastakkaisen magneettikentän, niin että vauhti hidastuu kymmeneen kilometriin tunnissa. Sitten juna laskeutuu pehmeästi radalle ja liukuu pysähdyksiin.

Aiheuttavatko junan voimakkaat magneetit terveysriskin esimerkiksi matkustajille, joilla on sydämentahdistin? Koetulosten perusteella huoleen ei ole aihetta. Ulkoinen magneettikenttä on heikompi kuin joitakin tavanomaisia junia ympäröivä magneettikenttä.

[Kuvat s. 24, 25]

Yli 430 kilometriä tunnissa!

[Kuvien lähdemerkintä 24]

Sivut 24 ja 25: kaikki kuvat ja kaaviot: © Fritz Stoiber Productions/Courtesy Transrapid International GmbH & Co. KG