Suunnittelun tulos?

Siivellisten lentokyky

▪ Kummat mahtavat kulkea ilmassa tehokkaammin, lentokoneet vai lepakot, hyönteiset, linnut ja muut niiden kaltaiset luontokappaleet? Yllättävää kyllä lentokone ei yllä läheskään samaan suoritukseen kuin nuo pienet siivelliset, joilla on ”hämmästyttävä kyky pysyä ilmassa tuulenpuuskissa, sateessa ja lumipyryssä”, sanoo Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa toimiva lentokonetekniikan professori Wei Shyy. * Mikä on niiden salaisuus? Liikkuvat siivet, joita lentäjät ovat kadehtineet siitä pitäen, kun ihminen ensimmäisen kerran yritti päästä lentoon.

Mieti: Joidenkin lintujen ja hyönteisten siivet muuttavat lennon aikana jatkuvasti muotoaan olosuhteiden mukaan. Sen ansiosta eläin pystyy olemaan ilmassa paikallaan tai tekemään nopeita lentoliikkeitä. Science News -lehdessä kerrottiin lepakoista: ”Lentäessään hitaasti, noin puolitoista metriä sekunnissa, lepakot käänsivät siivenkärjet ympäri ja heilauttivat ne sitten nopeasti taaksepäin ylösvedon aikana. Tutkijat ovat arvelleet, että tämä temppu – – synnyttää nosto- ja työntövoimaa.”

Siivellisistä on tietysti vielä paljon opittavaa. ”Mitä ne fysikaalisesti ajatellen tekevät ilmalle, niin että syntyy näin tehokas noste?” kysyy Floridan yliopistossa työskentelevä koneenrakennuksen ja lentokonetekniikan professori Peter Ifju. ”Virtausfysiikkaan liittyy vielä paljon sellaista, mitä emme ymmärrä. Näemme kyllä, mitä ne [linnut ja hyönteiset] tekevät, mutta emme ymmärrä, miten se vaikuttaa ilmaan.”

Mitä ajattelet? Ovatko siivellisten monipuoliset lentoelimet sattuman seurausta vai suunnittelun tulos?

[Alaviite]

[Kuva s. 24]

Leveänokkakolibri

[Lähdemerkintä]

Laurie Excell/Fogstock/age fotostock

[Kuva s. 24]

Jättiläissiippa

[Lähdemerkintä]

© Delpho, M/age fotostock