Täydellinen sijainti

OSOITTEESSA mainitaan yleensä maa, kaupunki ja katu. Maapallon tapauksessa ”maa” voisi olla Linnunrata, ”kaupunki” aurinkokunta ja ”katu” Maan kiertorata aurinkokunnassa. Tähtitieteen ja fysiikan edistysaskelten ansiosta tutkijat ovat oppineet ymmärtämään entistä selvemmin, miten edullisella paikalla maapallo on tässä suuressa maailmankaikkeudessa.

Ensiksikin ”kaupunki” eli aurinkokunta sijaitsee sellaisessa osassa Linnunrataa, jota kutsutaan galaktiseksi elinkelpoiseksi vyöhykkeeksi eli elämän vyöhykkeeksi. Se on galaksin keskuksesta noin 28000 valovuoden päässä, missä on juuri oikeat pitoisuudet elämän ylläpitämiseen tarvittavia aineita. Kauempana noita aineita on liian harvassa, ja sisempänä olisi enemmän säteilyä ja muita vaaroja. ”Asuinkiinteistömme on ensiluokkainen”, toteaa Scientific American -lehti.

Ihanteellinen ”katu”

Ensiluokkainen on myös maapallon ”katu” eli kiertorata ”kaupungissa” eli aurinkokunnassa. Rata kulkee noin 150 miljoonan kilometrin päässä Auringosta tähden elinkelpoisella vyöhykkeellä eli elämän vyöhykkeellä, missä eliöt eivät jäädy eivätkä paistu. Rata on lähes ympyrä, joten etäisyys Auringosta pysyy suunnilleen samana koko vuoden.

Aurinko taas on täydellinen ”voimala”. Se on vakaa ja ihanteellisen kokoinen, ja se säteilee juuri sopivan määrän energiaa. Sitä onkin sanottu ”erityislaatuiseksi tähdeksi”.

Täydellinen naapuri

Jos maapallolle pitäisi valita ”lähinaapuri”, Kuuta parempaa tuskin voisi löytää. Se on läpimitaltaan hiukan yli neljänneksen Maan läpimitasta, joten se on aurinkokunnan muihin kuihin verrattuna poikkeuksellisen suuri emoplaneettaansa nähden. Tämä ei kuitenkaan ole yhteensattumaa.

Kuu on ensiksikin pääasiallinen syy vuorovesi-ilmiöön, jolla on erittäin tärkeä osa maapallon ekosysteemeissä. Kuu vaikuttaa myös Maan pyörimisakselin vakauteen. Ilman tätä räätälöityä kiertolaista planeettamme huojuisi kuin hyrrä ja saattaisi jopa ikään kuin kellahtaa kyljelleen, millä olisi katastrofaalinen vaikutus muun muassa ilmastoon ja vuoroveteen.

 Täydellinen kallistuma ja pyörimisnopeus

Maan akseli on 23,5 astetta kallellaan, mikä tasoittaa lämpötiloja sekä tuottaa vuodenajat ja monenlaiset ilmastovyöhykkeet. ”Maan kallistuskulma tuntuu olevan juuri oikea”, sanotaan elämän ainutlaatuisuutta käsittelevässä kirjassa Rare Earth—Why Complex Life Is Uncommon in the Universe.

Juuri oikea on myös Maan pyörimisnopeudesta riippuva vuorokauden pituus. Jos pyörähdysaika olisi olennaisesti pitempi, Aurinkoon päin oleva osa maapallosta paistuisi ja varjossa oleva osa jäätyisi. Jos taas vuorokaudet olisivat lyhyempiä – kenties vain muutaman tunnin mittaisia – suuri pyörimisnopeus aiheuttaisi jatkuvia myrskytuulia ja muita haitallisia ilmiöitä.

Kaikki Maan ominaisuudet sen sijainnista ja pyörimisnopeudesta aina sen kiertolaiseen asti kertovat viisaan Luojan huolellisesta suunnittelusta. * Fyysikko ja evoluutioteoreetikko Paul Davies kirjoittaa: ”Jopa ateistitutkijat tulevat runollisiksi, kun on puhe – – maailmankaikkeuden mittakaavasta, majesteettisuudesta, harmoniasta, eleganssista ja puhtaasta nerokkuudesta.” (Kultakutrin arvoitus: Miksi maailmankaikkeus on juuri sopiva elämälle?)

Voisiko tällainen nerokkuus johtua sattumasta, vai kertooko se tarkoituksellisesta suunnittelusta? Pidä tämä kysymys mielessäsi, kun luet seuraavaa lyhyttä kirjoitusta kahdesta hämmästyttävästä kilvestä, jotka suojaavat maanpäällistä elämää avaruuden vaaratekijöiltä.

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 5]

KIIDÄMMEKÖ KOVEMPAA KUIN LUOTI?

Kun olet lukenut tämän tekstiruudun, olet matkustanut tuhansia kilometrejä – tuntematta pienintäkään töyssyä tai tärähdystä. Mietihän seuraavia numerotietoja.

Maapallon ympärysmitta on noin 40000 kilometriä, ja se pyörähtää akselinsa ympäri 24 tunnissa. Tämä merkitsee sitä, että päiväntasaajalla tai sen lähellä liikutaan noin 1700 kilometriä tunnissa (navat pyörivät tietysti paikallaan).

Itse Maa kiertää Aurinkoa 30 kilometriä sekunnissa ja aurinkokunta Linnunradan keskusta käsittämättömät 249 kilometriä sekunnissa. Luoti sitä vastoin saattaa kulkea noin 1,5 kilometriä sekunnissa.

[Kuvan lähdemerkintä s. 4]

Linnunrata: NASA/JPL/Caltech

[Kuvan lähdemerkintä s. 5]

Maapallo: pohjana NASA/Visible Earth imagery