Pieni mutta tärkeä kilpirauhanen
Pieni mutta tärkeä kilpirauhanen
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA BRASILIASTA
SARA tunsi syvää surua saatuaan keskenmenon ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Noin vuoden kuluttua sama tapahtui uudelleen. Useista tutkimuksista huolimatta keskenmenojen syy ei selvinnyt. Vuosien mittaan Saran paino nousi, vaikka hän valvoi syömistään ja liikkui säännöllisesti. Lisäksi hänellä oli lihaskouristuksia jaloissa ja hän paleli entistä helpommin. Lopulta verikokeet ja kilpirauhasen ultraäänitutkimus paljastivat, että hän sairasti Hashimoton tautia, joka ilmeisesti oli ollut syynä myös keskenmenoihin. *
Useimpien muiden ihmisten tapaan Sara ei ollut juuri miettinyt kilpirauhastaan ennen kuin terveyden heikkeneminen paljasti hänelle sen merkityksen.
Kilpirauhanen
Kilpirauhanen on pieni perhosen muotoinen elin kaulan etuosassa aivan kurkunpään alapuolella. Se muodostuu kahdesta henkitorven sivuilla olevasta lohkosta ja painaa parisenkymmentä grammaa. Kilpirauhanen on osa elimistön umpieritysjärjestelmää. Tähän järjestelmään kuuluvat elimet ja kudokset valmistavat, varastoivat ja erittävät hormoneja verenkiertoon.
Kilpirauhasessa on lukuisia pieniä rakkuloita, joiden sisältämässä hyytelömäisessä nesteessä on kilpirauhashormoneja. Näissä hormoneissa on runsaasti jodia. Lähes 80 prosenttia kehon jodista onkin juuri kilpirauhasessa, ja liian vähäinen jodinsaanti voi johtaa kilpirauhasen suurenemiseen eli struumaan. Pikkulapsilla jodinpuute voi aiheuttaa kretinismiä. Tila johtuu elimistön hormonituotannon häiriintymisestä, mikä puolestaan jarruttaa fyysistä, henkistä ja sukupuolista kehitystä.
Kilpirauhashormonien tehtäviä
Kilpirauhashormoneista käytetään lyhenteitä T3, rT3 (käänteis-T3) ja T4. * Kahta ensimmäistä elimistö valmistaa T4:stä etupäässä kilpirauhasen ulkopuolisissa kudoksissa. Kun elimistö tarvitsee lisää kilpirauhashormoneja, kilpirauhanen erittää T4:ää vereen, mistä käsin se yhdessä T3:n ja rT3:n kanssa säätelee kaikkien kehon solujen toimintaa.
Aivan kuten kaasupolkimella säädellään auton moottorin käyntinopeutta, kilpirauhashormonit säätelevät elimistön aineenvaihduntaa eli solujen kemiallisia reaktioita, joiden seurauksena syntyy energiaa ja kudokset uusiutuvat. Näin ollen kilpirauhashormonit edistävät kudosten kasvua ja korjautumista, vaikuttavat sydämen syketaajuuteen sekä huolehtivat energian tuottamisesta lihaksille ja ruumiinlämmön ylläpidosta.
Kilpirauhashormonien tärkeänä tehtävänä on myös auttaa maksaa pitämään aisoissa veren triglyseridipitoisuudet ja LDL-kolesterolin (”pahan kolesterolin”) määrä. Liika kolesteroli kulkeutuu sappeen ja poistuu elimistöstä ulosteen mukana. Jos toisaalta kilpirauhashormonipitoisuus on liian pieni, veren LDL-kolesterolipitoisuus voi kasvaa ja HDL-kolesterolin (”hyvän kolesterolin”) määrä saattaa pienentyä.
Maha-suolikanavassa kilpirauhashormonit tehostavat ruoansulatusnesteiden eritystä ja lisäävät lihasten rytmisiä supistusaaltoja eli peristaltiikkaa. Siksi liian suuri kilpirauhashormonipitoisuus voi aiheuttaa ripulia, liian pieni pitoisuus taas ummetusta.
Kilpirauhasen säätelijät
Kilpirauhasen toimintaa ohjaa hypotalamukseksi kutsuttu aivojen osa. Havaitessaan kilpirauhashormonien tarpeen se ilmoittaa siitä aivolisäkkeelle, joka sijaitsee lähellä hypotalamusta aivojen pohjassa kitalaen yläpuolella. Aivolisäke puolestaan erittää verenkiertoon TSH-hormonia, joka tehostaa kilpirauhasen toimintaa.
Lääkäri voi arvioida kilpirauhasen tilaa ja toimintaa mittaamalla veren TSH-arvon ja kilpirauhashormonipitoisuudet. Tämä onkin tärkeää, sillä kilpirauhasen toiminta voi häiriintyä.
Kilpirauhasen sairauksia
Kilpirauhasen toiminta voi häiriintyä jodinpuutteen, fyysisen tai henkisen stressin, perinnöllisten vikojen, tulehdusten tai sairauksien (tavallisesti autoimmuunisairauden) vuoksi tai erilaisten lääkkeiden sivuvaikutuksena. * Kilpirauhasen suurentuminen eli struuma voi olla sairauden merkki. Rauhanen saattaa suurentua tasaisesti, tai siinä voi olla kyhmyjä. Suurentuma on yleensä hyvänlaatuinen, mutta kilpirauhanen on aina syytä tutkia syövän tai muun vakavan sairauden varalta. *
Tavallisesti kilpirauhasen oireet johtuvat siitä, että se tuottaa liikaa tai liian vähän hormonia. Seurauksena on tällöin kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoidismi) tai vajaatoiminta (hypotyreoidismi). Kilpirauhasen sairaus voi kehittyä vähitellen ja huomaamatta niin että potilas ei tiedä siitä mitään vuosiin. Useimpien muiden sairauksien tavoin kilpirauhasen tautejakin on helpompi hoitaa, jos ne todetaan varhaisvaiheessa.
Tavallisimpia kilpirauhasen sairauksia ovat Hashimoton tauti ja Gravesin tauti. Molemmat ovat autoimmuunisairauksia, joissa immuunijärjestelmä pitää omia soluja vieraana kudoksena ja hyökkää niitä vastaan. Hashimoton tauti on kuusi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä, ja se johtaa tavallisesti kilpirauhasen vajaatoimintaan. Gravesin tautia esiintyy naisilla kahdeksan kertaa miehiä yleisemmin, ja se aiheuttaa useimmiten kilpirauhasen liikatoimintaa.
Asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten usein kilpirauhasen toimintaa pitäisi tutkia, vaikkakin vastasyntyneiden tutkimista pidetään yleensä tärkeänä (ks. tekstiruutu ”Tärkeä koe vastasyntyneille”). Jos tutkimuksissa ilmenee viitteitä vajaatoiminnasta, tehdään yleensä kokeita mahdollisten kilpirauhaseen vaikuttavien vasta-aineiden toteamiseksi. Jos koe osoittaa, että kyse on liikatoiminnasta, rauhanen tavallisesti tutkitaan kuvantamalla, ellei potilas imetä tai ole raskaana. * Mahdollisesta kyhmystä voidaan ottaa tarvittaessa solunäyte pahanlaatuisen sairauden pois sulkemiseksi.
Kun hoito on tarpeen
Liikatoiminnan oireita, kuten nopeaa sykettä, vapinaa ja levottomuutta, voidaan helpottaa lääkkeillä. Toisinaan kilpirauhasen solukkoa tuhotaan, jotta sen hormonituotanto vähenisi. Joskus taas kilpirauhanen on leikattava kokonaan pois.
Vajaatoimintapotilaille ja niille, joiden kilpirauhanen on poistettu, lääkärit suosittelevat yleensä päivittäistä T4-hormonilääkitystä. Lääkäri seuraa potilaan tilaa oikean annostuksen löytämiseksi. Kilpirauhasen syöpää voidaan hoitaa monin eri tavoin, esimerkiksi lääkkeillä, leikkauksella, solunsalpaajilla ja radioaktiivisella jodilla.
Sara syö T4-hormonia, mistä on ollut hänelle apua, ja ravitsemusneuvoja on auttanut häntä suunnittelemaan itselleen tasapainoisen ruokavalion. Tulokset ovat olleet myönteisiä. Kuten moni Saran kaltainen ihminen on huomannut, kilpirauhanen on pieni mutta hyvin tärkeä elin. Siitä kannattaa huolehtia syömällä terveellistä ja riittävän jodipitoista ruokaa, välttämällä jatkuvaa stressiä ja pitämällä itsensä kaikin puolin mahdollisimman hyvässä kunnossa.
[Alaviitteet]
^ kpl 3 Vaikka vajaatoimintainen kilpirauhanen voi hankaloittaa raskautta, useimmat naiset, joilla on jokin kilpirauhassairaus, saavat terveitä lapsia. Äidin on kuitenkin erittäin tärkeää saada hormonikorvaushoitoa, sillä ensi alkuun hän on syntymättömän lapsensa ainoa kilpirauhashormonin lähde.
^ kpl 9 T3 on trijodityroniinia ja T4 tyroksiinia. Numerot tarkoittavat hormonin molekyylissä olevien jodiatomien määrää. Kilpirauhanen tuottaa myös kalsitoniinia, joka säätelee veren kalsiumpitoisuutta.
^ kpl 17 Herätkää!-lehti ei asetu minkään nimenomaisen hoidon kannalle. Jos joku epäilee itsellään kilpirauhasen sairautta, hänen tulisi kääntyä sellaisen lääkärin puoleen, jolla on kokemusta kilpirauhastautien ehkäisystä ja hoidosta.
^ kpl 17 Syövän riski on suurempi niillä, jotka ovat saaneet sädehoitoa pään ja kaulan alueelle, joilla on ollut jokin syöpä tai joiden suvussa esiintyy kilpirauhasen syöpää.
^ kpl 20 Suomessa kilpirauhanen tutkitaan yleensä ultraäänellä.
[Huomioteksti s. 27]
Aivan kuten kaasupolkimella säädellään auton moottorin käyntinopeutta, kilpirauhashormonit säätelevät elimistön aineenvaihduntaa.
[Huomioteksti s. 29]
Kilpirauhasen sairaus voi kehittyä vähitellen ja huomaamatta niin että potilas ei tiedä siitä mitään vuosiin.
[Tekstiruutu/Kuva s. 28]
TYYPILLISIÄ OIREITA
Liikatoiminta: voimakas levottomuus, selittämätön painonlasku, nopea syke, lisääntynyt suolentoiminta, epäsäännölliset kuukautiset, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, mielialanvaihtelut, silmien pullistuminen, lihasheikkous, unettomuus ja ohuet, hauraat hiukset. *
Vajaatoiminta: fyysinen ja henkinen hitaus, selittämätön painonnousu, hiustenlähtö, ummetus, selvästi alentunut kylmänsieto, epäsäännölliset kuukautiset, masennus, äänen muuttuminen (käheä tai matala ääni), huonomuistisuus ja väsymys.
[Alaviite]
^ kpl 37 Joidenkin oireiden taustalla voi olla muitakin syitä, joten sairaaksi itsensä tuntevan on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
[Tekstiruutu s. 28]
TÄRKEÄ KOE VASTASYNTYNEILLE
Muutama tippa vastasyntyneen verta voi paljastaa, toimiiko hänen kilpirauhasensa normaalisti. Jos ongelmia ilmenee, lääkärit voivat ryhtyä tarpeellisiin toimiin. Liian pieni kilpirauhashormonipitoisuus voi aiheuttaa kretinismiä, fyysistä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä. Siksi lasten kilpirauhasen toiminta testataan yleensä muutaman päivän kuluessa syntymän jälkeen. *
[Alaviite]
^ kpl 43 Suomessa vastasyntyneiltä otetaan verinäyte napanuorasta heti syntymän jälkeen.
[Tekstiruutu/Kuva s. 29]
RUOKAVALIO KUNNOSSA?
Oikeanlainen ruokavalio voi auttaa kilpirauhasta pysymään terveenä. Sisältääkö ruokasi esimerkiksi riittävästi jodia, joka on välttämätön kilpirauhashormonien tuotannolle? Merikalat ja muut meren antimet ovat erinomaisia jodin lähteitä. Kasvisten ja lihan jodipitoisuus vaihtelee maaperän kemiallisen koostumuksen mukaan. Joissakin maissa jodia on lisättävä pöytäsuolaan riittävän jodinsaannin turvaamiseksi.
Myös seleeni on tärkeä kilpirauhasen toiminnalle. Tätä hivenainetta on entsyymissä, joka muuttaa T4-hormonia T3:ksi. Kasvisten, lihan ja maidon seleenipitoisuus on niin ikään riippuvainen maaperästä. Meren antimet ja sisäelimet sisältävät runsaasti seleeniä. Jos kuitenkin epäilet, että kilpirauhasessasi on vikaa, käänny lääkärin puoleen sen sijaan että yrittäisit hoitaa vaivaa omin neuvoin.
[Kaavio s. 28]
(Ks. painettu julkaisu)
Henkitorvi
Kurkunpää (aataminomena)
Kilpirauhanen
Henkitorvi