Miksi varoa liiallista auringossa oloa?

”Sitä mukaa kuin otsonikato pahenee ja ihmiset kaikkialla maailmassa viettävät yhä enemmän aikaa auringossa, on liiallisen UV-säteilyn aiheuttamien terveyshaittojen riskistä tulossa merkittävä kansanterveyteen liittyvä huolenaihe.” (WHO:N ENTINEN PÄÄJOHTAJA TRI LEE JONG-WOOK)

POHJOIS-EUROOPASSA asuva vaaleaihoinen Martin nukahti päivänvarjon alle eräällä Italian rannalla. Kun hän heräsi, hän huomasi varjokohdan siirtyneen ja säärtensä ihon muuttuneen vaaleasta ärhäkän punaiseksi. Martin kertoo: ”Jouduin menemään sairaalan ensiapuasemalle. Sääret olivat kankeat ja turpeat kuin kaksi makkaraa. Parina seuraavana päivänä tuska oli hirvittävä. En pystynyt seisomaan enkä taivuttamaan jalkojani. Iho oli niin kireällä, että pelkäsin sen repeävän.”

Monet ajattelevat, että vain Martinin kaltaisten vaaleaihoisten ihmisten on varottava liiallista auringossa oloa. Vaikka tummaihoiset eivät palakaan yhtä herkästi, myös heille voi tulla ihosyöpä, ja heillä syöpä huomataan usein vasta sen edettyä vaarallisen pitkälle. Lisäksi liiallisen auringossa olon on havaittu liittyvän silmien ja immuunijärjestelmän vaurioihin, jotka voivat ilmetä vasta vuosia vahingon tapahtumisesta.

Tavallisesti UV- eli ultraviolettisäteily on tietenkin sitä voimakkaampaa, mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan. Siksi trooppisten tai subtrooppisten seutujen asukkaiden ja noille alueille matkustavien pitäisi olla erityisen varovaisia. Yksi syy on se, että maapalloa suojaava otsonikerros on tiettävästi ohentunut viime vuosina. Tarkastelemme nyt joitakin vaaroja, joita liiallinen auringossa olo saattaa aiheuttaa.

Silmävauriot

Eri puolilla maailmaa on peräti 15 miljoonaa ihmistä, jotka ovat sokeutuneet kaihin vuoksi. Se onkin yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Kaihi kehittyy, kun mykiön valkuaisaineet purkautuvat, sotkeutuvat ja kasautuvat yhteen muodostaen samentumia. Kaihi on yksi UV-säteilyn pitkällä aikavälillä ilmenevistä seurauksista. Arviolta jopa 20 prosentissa kaikista kaihitapauksista kaihi on kehittynyt tai pahentunut juuri siksi, että ihminen on altistunut auringonsäteilylle toistuvasti pitkiä aikoja.

Surullista kyllä kaihia esiintyy eniten päiväntasaajan tuntumassa, missä valtaosa väestöstä on köyhiä kehitysmaiden asukkaita. Niinpä miljoonat Afrikan, Aasian sekä Väli- ja Etelä-Amerikan asukkaat ovat sokeita, koska heillä ei ole varaa kaihileikkaukseen.

 Ihovauriot

Kolmannes maailmassa diagnosoiduista syövistä on ihosyöpiä. Vaarallisinta ihosyöpää melanoomaa todetaan noin 130000 tapausta joka vuosi. Muihin ihosyöpiin, kuten tyvisolu- ja okasolusyöpään, sairastuu vuosittain pari kolme miljoonaa ihmistä. Ihosyöpien vuoksi menettää henkensä noin 66000 ihmistä vuodessa. *

Millä tavoin aurinko vahingoittaa ihoa? Tutuin ja tavallisin säteilyn aiheuttama vahinko on ihon palaminen. Välittömät vaikutukset voivat kestää useita päiviä, mukaan lukien ihon rakkulointi ja kesiminen.

Kun iho palaa UV-säteilyn vaikutuksesta, suurin osa ihon pintakerroksen soluista tuhoutuu, ja myös syvemmät kerrokset vahingoittuvat. Ihon värin muuttuminen auringon vuoksi on aina merkki ihovauriosta. Kun ihosolujen kasvua ja jakautumista säätelevien geenien DNA vahingoittuu, voi seurauksena olla syöpä. Lisäksi auringonvalo muuttaa ihon rakennetta ja vähentää sen kimmoisuutta, jolloin iho rypistyy ja veltostuu ennen aikojaan ja siihen tulee helpommin mustelmia.

Immuunijärjestelmän vauriot

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun iho saa liikaa UV-säteilyä, immuunijärjestelmän toiminta häiriintyy. Tällöin elimistön kyky puolustautua joitakin tauteja vastaan voi heiketä. Jopa kohtuullisen määrän aurinkoa tiedetään lisäävän riskiä saada bakteeri-, sieni-, lois- tai virusinfektio. Monet ovat huomanneet, että auringossa olo aiheuttaa heille usein huuliherpeksen. Maailman terveysjärjestön WHO:n raportin mukaan UVB-säteily ”näyttää heikentävän immuunijärjestelmän toimintakykyä. Huuliherpeksen tapauksessa se ei pysty pitämään aisoissa herpes simplex -virusta, vaan virus aktivoituu ja aiheuttaa rokahtumia.”

Auringonvalo voi siis vaikuttaa syövän syntyyn kahdella tavalla. Ensinnäkin se vahingoittaa suoranaisesti DNA:ta, ja toiseksi se heikentää immuunijärjestelmän luontaista kykyä korjata aiheutunut vahinko.

Meidän on siksi viisasta ryhtyä varotoimiin, jottemme saa aurinkoa liikaa. Kyse on terveydestämme – ehkä jopa elämästämme!

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 11]

SUOJAUTUMISKEINOJA

▪ Rajoita auringossa oloa kello 10–16 välisenä aikana, jolloin UV-säteily on erityisen voimakasta.

▪ Pysyttele varjossa.

▪ Peitä käsivarret ja jalat tiiviistä kankaasta tehdyillä väljillä vaatteilla.

▪ Käytä leveälieristä hattua, joka suojelee silmiä, korvia, kasvoja ja niskaa.

▪ Laadukkaat ja sivuiltakin hyvin peittävät aurinkolasit, joiden antama UVA- ja UVB-suoja on 99–100-prosenttinen, vähentävät merkittävästi silmävaurioiden riskiä.

▪ Käytä aurinkovoidetta, joka suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyltä ja jonka suojakerroin on vähintään 15. Levitä sitä runsaasti iholle kahden tunnin välein.

▪ Koska solariumien toiminta perustuu iholle vaaralliseen UV-säteilyyn, WHO suosittelee välttämään niiden käyttöä.

▪ Suojaa huolellisesti pienten lasten iho, joka on erityisen herkkä.

▪ Älä koskaan nuku auringossa.

▪ Jos ihoon ilmestyy luomi, täplä tai näppy, joka huolestuttaa sinua, näytä sitä lääkärille.