Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Herodes Suuri – mestarirakentaja

Herodes Suuri – mestarirakentaja

Herodes Suuri – mestarirakentaja

HÄN hallitsi noin kolmenkymmenen vuoden ajan runsaat kaksituhatta vuotta sitten. Hänen valtakuntaansa kuului Juudea ja joitakin sitä ympäröiviä alueita. Historia tuntee hänet nimellä Herodes Suuri.

Herodes muistetaan yleensä mustasukkaisena murhaajana, joka tapatti paitsi omaisiaan myös avuttomia pikkupoikia. Kun idästä tulleet tähdistäennustajat kertoivat hänelle tulevan kuninkaan syntymästä, hän teeskenteli haluavansa itsekin mennä kumartamaan lasta ja pyysi miehiä palaamaan luokseen sen jälkeen, kun lapsi olisi löytynyt. Jumalan kiellettyä heitä toimimasta näin Herodes antoi käskyn tappaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat Betlehemistä, mistä tähdistäennustajat olivat löytäneet Jeesuksen, sekä sen ympäristöstä. (Matteus 2:1–18.)

Aiempina vuosina Herodes oli kuitenkin niittänyt mainetta merkittävillä rakennushankkeillaan. Hän rakennutti temppeleitä, amfiteattereita, kilpa-ajoratoja ja akvedukteja sekä linnoitettuja palatseja ja ylellisiä kylpylöitä. Hänen aikaansaannoksensa olivat todella vaikuttavia jopa nykyajan insinööritaidon näkökulmasta.

Herodes valitsi arkkitehtonisille luomuksilleen näyttäviä paikkoja ja sijoitti ne taitavasti luonnolliseen ympäristöönsä. Palatsit koristeltiin aina hienostunein freskoin ja runsain stukkotöin, ja niissä oli mosaiikkilattiat. Lisäksi kuningas toi Juudeaan roomalaistyyliset kylpylät, joissa oli erikseen kuumaksi ja haaleaksi lämmitettävät huoneet sekä lattian alla kulkeva lämpöputkisto. Hän rakennutti jopa kokonaisia kaupunkeja, joista yhteen tehtiin myös satama.

Kesarea – satamakaupunki

Kesareaan Herodes rakensi roomalaisen maailman suurimpiin kuuluvan merisataman, jonka mittasuhteet ovat hämmästyttäneet arkeologeja. Ankkuripaikkoja oli sadalle alukselle, mikä kertoo Kesarean asemasta kansainvälisen kaupan keskuksena.

Laiturit ja aallonmurtajat edustivat aikansa edistyksellisintä tekniikkaa. Tutkijat olivat kuitenkin pitkään ymmällään siitä, miten rakentajat pystyivät käsittelemään massiivisia kivenlohkareita, jotka juutalaisen historioitsijan Flavius Josefuksen mukaan olivat viitisentoista metriä pitkiä sekä kolmisen metriä leveitä ja korkeita. Sukeltajat saivat kuitenkin hiljattain selville, että lohkareet oli valettu betonista. Betonimassa kaadettiin puukehikkoihin, jotka sitten upotettiin veteen ja kiinnitettiin paikoilleen.

Tuossa hyvin suunnitellussa satamakaupungissa oli myös keisari Augustukselle pyhitetty temppeli sekä palatsi, hippodromi, 4 000-paikkainen teatteri ja maanalainen viemäristö. Akveduktit ja tunnelit johtivat kaupunkiin makeaa vettä Karmelin vuorijonon lähteistä kuuden kilometrin päästä.

Jerusalem ja Herodeksen temppeli

Herodeksen loisteliain rakennushanke oli Jerusalemin temppeli. Samalla paikalla olleen alkuperäisen temppelin oli rakennuttanut kuningas Salomo niiden suunnitelmien mukaan, jotka hänen isänsä Daavid oli saanut pyhän hengen välityksellä Jumalalta (1. Kuninkaiden kirja 6:1; 1. Aikakirja 28:11, 12). Noin 420 vuotta myöhemmin babylonialaiset olivat hävittäneet sen, ja suunnilleen 90 vuoden kuluttua siitä Juudan käskynhaltija Serubbabel oli rakentanut sen tilalle suhteellisen vaatimattoman temppelin.

Josefus kirjoitti Herodeksen rakennuttamasta temppelistä: ”Se oli päällystetty joka puolelta massiivisilla kultalevyillä. Auringon noustessa ne sädehtivät tulenhehkuista loistetta, niin että katsojien oli pakko kääntyä poispäin aivan kuin auringon säteiltä silmiään suojaten. Kaupunkiin saapuvista vieraista se näytti kaukaa katsottuna lumen peittämältä vuorenhuipulta, sillä sieltä, mistä sitä ei ollut kullattu, se oli hohtavan valkoinen.”

Temppelin tukimuureja rakensivat tuhannet työmiehet. Länsipuolella niillä oli pituutta noin viisisataa metriä, ja ne koottiin valtavista kivistä ilman laastia. Yksi lähes neljäsataa tonnia painava lohkare oli erään tutkijan mukaan ”niin suuri, ettei vastaavaa ollut muualla muinaisessa maailmassa”. Ei siis ihme, että temppeli teki Jeesuksen opetuslapsiin suuren vaikutuksen (Markus 13:1). Muurien yläpuolella oli muinaisen maailman suurin ihmisen rakentama tasanne, Temppelivuori, jonka pinta-ala oli runsaat 144 000 neliömetriä.

Kuningas rakennutti Jerusalemiin muitakin rakennuksia. Temppelin viereen oli jo aiemmin noussut Antonian linnoitus, ja lisäksi rakennettiin palatsi ja kaupungin portille kolme erilaista monikerroksista tornia.

Samaria ja Jeriko

Herodes sai keisari Augustukselta lahjaksi muinaisen Samarian kaupungin. Hän vaihtoi sen nimeksi Sebaste ja rakensi sinne paljon uutta, muun muassa pylväsrivien ympäröimän alueen, joka oli luultavasti stadion, sekä lukuisia freskoin koristeltuja suurehkoja rakennuksia.

Jordaninlaaksossa noin 250 metriä merenpinnan alapuolella sijaitsi tuhannen hehtaarin laajuinen Jeriko, joka subtrooppisen ilmastonsa ansiosta muistutti puutarhakaupunkia. Sinne Herodes rakensi talvipalatsin. Se koostui kolmesta palatsista, joista kuhunkin kuului vastaanottotiloja, kylpy- ja uima-altaita sekä puutarhoja. Ei liene vaikea ymmärtää, miksi Herodes asui talvikuukausina mielellään juuri tuossa kaupungissa.

Linnoitettuja palatseja

Talven tullen Jeriko ei ollut Herodeksen ainoa asuinvaihtoehto. Hän oli rakentanut kalliotasanteelle neljäsataa metriä Kuolleenmeren yläpuolelle linnoituksen nimeltä Masada. Siihen kuului kolmelle penkereelle levittäytyvä tyylikäs palatsi terasseineen ja kylpyaltaineen sekä toinen palatsi, jonka roomalaisessa kylpylaitoksessa oli seiniin asennetut lämpöputket ja huuhdeltava käymälä.

Tuonne karun erämaan keskelle Herodes loi eräänlaisen kuninkaallisen terveyskylpylän, jonka kahteentoista vesisäiliöön mahtui noin 40 miljoonaa litraa vettä. Koska linnoituksessa oli myös tehokas sadeveden keruu- ja säilytysjärjestelmä, vettä oli yllin kyllin viljelytarpeisiin sekä uima- ja kylpyaltaisiin.

Yksi Herodeksen insinööritaidon näytteistä oli Herodium, palatsimainen linnoitus, joka sijaitsi korkealla kukkulalla viitisen kilometriä Betlehemistä kaakkoon. Siinä oli kaksi erillistä osaa, Ylä-Herodium ja Ala-Herodium. Ylempi osa oli vaikuttava linnoitus, jonka itäreunalla kohoava viisikerroksinen torni hallitsi aikoinaan koko alueen siluettia mutta on nykyään raunioina. Kaksi vuotta sitten kansainväliset uutistoimistot kertoivat, että Herodeksen hauta oli löytynyt Herodiumin rinteestä. Löydön uskottiin vahvistavan Josefuksen ensimmäisellä vuosisadalla laatiman selonteon, jonka mukaan Herodeksen hautajaiset olisi pidetty tuolla paikalla.

Ala-Herodiumissa oli palatsiin liittyviä rakennuksia ja virastoja. Keskipisteenä oli roomalaistyylinen pylväskoristeinen puutarha, joka ympäröi valtavaa vesiallasta. Allas oli lähes kaksi kertaa nykyisten olympia-altaiden suuruinen, ja sen keskellä oli koristeellinen saari. Se toimi vesisäiliönä, ja lisäksi siinä voitiin uida ja jopa soudella. Vesi tuli akveduktia pitkin lähteestä viiden kilometrin päästä.

Joitakin vuosia sitten muuan paikalla käynyt kuvaili maisemaa seuraavasti: ”Kaukana idässä häämötti Kuollutmeri. Edessä levittäytyi Juudean erämaa, jonne Daavid oli aikoinaan piiloutunut häntä takaa-ajavalta Saulilta. Nähdessämme tuon rosoisen maaston saatoimme hyvin ymmärtää, miten Daavid oli onnistunut siinä, varsinkin kun hän tunsi seudun varmasti hyvin jo nuoruudestaan lähtien. Leikimme sellaisella ajatuksella, että paimentaessaan lampaitaan hän ehkä useinkin kiipesi juuri tälle kukkulalle ihailemaan samaa jylhää maisemaa.”

Herodeksen rakennushankkeista on kirjoitettu lukuisia teoksia. Yrittäessään arvailla syitä siihen, miksi hän ryhtyi toteuttamaan näin laajaa rakennusohjelmaa, jotkut tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että hän tavoitteli henkilökohtaista mainetta tai poliittista suosiota. Olivatpa hänen vaikuttimensa mitkä tahansa, tämä lyhytkin katsaus on varmasti osoittanut, että Herodes Suuri oli paitsi säälimätön despootti myös mestarirakentaja.

[Kuva s. 25]

KESAREA

Taiteilijan näkemys

[Kuva s. 25]

JERUSALEMIN PALATSI

Pienoismalli

[Kuva s. 25]

HERODEKSEN TEMPPELI

Pienoismalli

[Kuva s. 26]

MASADA

Kolmella penkereellä olleen palatsin rauniot

[Lähdemerkintä]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Kuva s. 26]

HERODIUM

Taiteilijan näkemys

[Kuvien lähdemerkinnät s. 25]

Kesarea: Hiram Henriquez/National Geographic Stock; palatsi: Israel Museum, Jerusalem, ja Todd Bolen/Bible Places.com