Televisio

PIAN sen jälkeen kun opittiin lähettämään ääntä, alettiin miettiä, olisiko mahdollista lähettää myös liikkuvaa kuvaa. Haasteesta saa jonkinlaisen käsityksen luomalla silmäyksen siihen, miten nykyiset televisiot toimivat.

Ensin televisiokamera tarkentaa kohteesta kuvan laitteeseen, joka ikään kuin lukee kuvaa samaan tapaan kuin luemme painotekstiä, mutta kirjainrivien sijasta se käy läpi kuvan piste- eli pikselirivejä. Sitten se muuttaa näkemänsä elektroniseksi videosignaaliksi, ja signaali lähetetään johonkin toiseen paikkaan, missä vastaanotin muuntaa sen takaisin liikkuvaksi kuvaksi.

Ensimmäinen onnistunut televisiointi luetaan skotlantilaisen John Logie Bairdin ansioksi. Jouduttuaan luopumaan sähköinsinöörin työstä huonon terveytensä vuoksi hän keskittyi aiheeseen, joka oli kiinnostanut häntä nuoresta pitäen: miten rakentaa kone, joka pystyy välittämään liikkuvaa kuvaa.

Bairdin televisiokamerassa oli (aluksi hatturasiasta tehty) levy, johon hän puhkaisi kolmisenkymmentä reikää spiraalimaiseksi jonoksi. Levyn pyöriessä kuvan perättäisiltä riveiltä (juovilta) heijastuva valo kulki reikien lävitse valokennoon. Kenno tuotti kuvasignaalin, joka lähetettiin vastaanottimeen. Vastaanottimessa signaali vahvistettiin ja muutettiin kirkkaudeltaan vaihtelevaksi valoksi, joka kohdistettiin samanlaiseen pyörivään levyyn, niin että kuva muodostui uudelleen. Haasteena oli tahdistaa levyt toisiinsa. Uurastaessaan hankkeensa parissa Baird elätti itsensä kenkien kiillottajana.

Ensimmäiset televisiokuvansa Baird välitti ullakon toisesta päästä toiseen päähän 2. lokakuuta 1925. Kaikkien aikojen ensimmäinen televisiokasvo oli alakerran toimiston pelästynyt lähettipoika, joka suostuteltiin kuvattavaksi parilla šillingillä. Vuonna 1928 Baird lähetti televisiokuvia ensi kerran Atlantin yli. Saapuessaan New Yorkiin henkilökohtaisesti tuo ujo skotti joutui suuren hämmennyksen valtaan, kun hänet otettiin vastaan säkkipillin sävelten kajahdellessa. Hän oli kuuluisa. Mutta oliko hän ensimmäinen, joka siirsi liikkuvaa kuvaa?