Tarkkailemme maailmaa

Paavi Benedictus XVI:n kiertokirjeessä sanotaan: ”On suuri tarve – – uudistaa Yhdistyneitä kansakuntia samoin kuin taloudellisia instituutioita ja kansainvälistä taloutta, jotta ajatus kansakunnista yhtenä perheenä saisi todellista merkitystä.” (L’OSSERVATORE ROMANO; kursivointi heidän.)

”Joka kolmas ukrainalainen polttaa noin rasian savukkeita päivässä.” (EXPRESS, UKRAINA.)

Yhdysvalloissa 44 prosenttia teini-ikäisistä pojista kertoo nähneensä ”ainakin yhden alastonkuvan naispuolisesta luokkatoveristaan verkossa tai matkapuhelimen välityksellä”. (TIME, YHDYSVALLAT.)

”Synkkä virstanpylväs”

Sodat, kuivuus, poliittinen epävakaus, elintarvikkeiden korkeat hinnat ja köyhyys ovat uutistoimisto AP:n mukaan sysänneet ihmiskunnan ohi ”synkän virstanpylvään”: yli miljardi ihmistä maailmassa näkee nälkää. YK:n elintarvikeohjelman edustaja Josette Sheeran sanoo: ”Nälkäinen maailma on vaarallinen. Kun ihmisillä ei ole ruokaa, heille jää vain kolme vaihtoehtoa: mellakointi, maastamuutto tai kuolema. Mikään niistä ei ole hyvä vaihtoehto.” Mikä pahempaa, nälkäisten määrä kasvaa nopeammin kuin maailman väestö. Jopa kehittyneissä maissa aliravittujen määrä on kasvanut 15,4 prosenttia.

Jokailtainen lukuhetki hyväksi

Kun vanhemmat lukevat lapsilleen ennen näiden nukkumaanmenoa, he eivät ainoastaan tuudita näitä uneen. Tutkijoiden mukaan lukeminen vahvistaa lasten kielellisiä kykyjä, parantaa heidän muistiaan ja kehittää heidän motorisia taitojaan, kun he opettelevat pitämään kirjasta kiinni ja kääntämään sivuja. ”Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että yhteisen lukuhetken aikana vanhemmat voivat kiinnittää lapseen huomiota ja jakaa tunteita tämän kanssa”, kirjoittaa The Guardian -lehti. ”Se tekee lukemisesta entistä mukavampaa.” Tutkimusta vetäneen professori Barry Zuckermanin mukaan ”lapset oppivat näin rakastamaan kirjoja, koska he lukevat niitä heille rakkaan ihmisen kanssa”.

Tyytyväisiä lehmiä, enemmän maitoa

”Lehmä, jolla on nimi, lypsää enemmän kuin nimetön lehmä”, sanovat englantilaisen Newcastlen yliopiston tutkijat. Kun lehmää kohdellaan yksilönä, se voi tuottaa vuodessa maitoa lähes 300 litraa enemmän kuin muuten. Yliopiston maataloustieteen laitoksella toimiva tri Catherine Douglas selittää: ”Aivan kuten ihmiset ilmaisevat paremmin vastakaikua saadessaan henkilökohtaista huomiota, lehmätkin ovat tyytyväisempiä ja rentoutuneempia saadessaan yksilöllistä kohtelua. Tutkimuksemme vahvistaa sen, minkä monet hyvät, huolehtivaiset lypsykarjan omistajat ovat tienneet jo kauan. Kun yksilöä pidetään tärkeänä esimerkiksi käyttämällä siitä sen nimeä tai olemalla sen kanssa enemmän tekemisissä sen kasvuvuosina, voidaan paitsi parantaa sen hyvinvointia ja suhtautumista ihmisiin myös lisätä sen maidontuotantoa.”