Stressi – miten se vaikuttaa?

Mitä tapahtuu, kun juoksemme kovalla kiireellä ehtiäksemme bussiin tai junaan? Voimme epäilemättä tuntea, miten elimistömme reagoi: verenpaine nousee ja pulssi kiihtyy. Hetken kuluttua pulssi ja hengitys tasaantuvat yleensä normaaleiksi, vaikka olisimme myöhästyneet kyydistä.

PITKÄAIKAISESSA stressissä tilanne on kuitenkin toinen. Ahdistuneisuus, lihasjännitys, kohonnut verenpaine ja ruoansulatushäiriöt saattavat jatkua pitkäänkin. Yhä useammat ovat huomanneet, että heidän jännitystilansa on pysyvä. Syynä saattaa olla esimerkiksi se, että he tuntevat olevansa työssään umpikujassa, koska se ei tarjoa minkäänlaisia kehittymismahdollisuuksia. Miten stressi vaikuttaa elimistöön ja terveyteen?

Vaikutus elimistöön

Elimistö reagoi stressiin viipymättä. Stressisairauksiin erikoistunut lääkäri Arien van der Merwe kuvailee, miten suoranainen ”hormonien ja muiden hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden ryöppy kulkee läpi koko ruumiin ja virittää jokaisen elimen ja järjestelmän hälytystilaan”.

Tällöin ihminen on heti valmis poikkeuksellisiin toimiin. Aistit – näkö, kuulo, tunto – terästyvät. Aivot lähettävät käskyjä, ja lisämunuaiset erittävät viipymättä voimakkaita hormoneja, jotka valmistavat lihakset, sydämen, keuhkot ja muut elimet mihin tahansa, mitä stressitilanteesta selviytymiseen tarvitaan.

Elimistön stressireaktio voi siis pelastaa hengen hätätilanteessa, esimerkiksi jos on hypättävä sivuun lähestyvän auton tieltä. Mutta jos stressi ei laukea lainkaan, seuraukset ovat aivan toisenlaiset.

Kun stressi muuttuu viholliseksi

Entä jos elimistö on jatkuvassa valmiustilassa? Lihakset pysyvät kireinä, pulssi tiheänä ja verenpaine korkeana, ja verenkierrossa on jatkuvasti tavallista enemmän kolesterolia, rasvoja, sokereita, hormoneja ja muita  aineita, jotka on tarkoitettu poikkeuksellisia intensiivisen toiminnan hetkiä varten. Kun näiden aineiden pitoisuudet pysyvät pitkään korkeina, ne lopulta vahingoittavat tärkeitä kudoksia.

Seurauksena saattaa olla selkäkipuja, päänsärkyä, kaulalihasten kramppeja ja lihasjännitystä. Nämä oireet liittyvät lääkärien mukaan usein krooniseen stressiin. Jatkuva stressi voi verottaa luovuutta ja tuotteliaisuutta sekä viedä innostuksen asioihin ja vahingoittaa ihmissuhteita. Se voi johtaa myös ärtyvän suolen oireyhtymään tai  aiheuttaa ripulia tai ruokatorven kouristeluja. Aivohalvaus, sydäninfarkti, munuaisten vajaatoiminta, sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes ovat vakavampia ongelmia, joita pitkittynyt stressi voi aiheuttaa tai pahentaa.

Van der Merwe kirjoittaa: ”Koska pitkäaikainen stressi lisää kortisolin eritystä, rasvaa kertyy helposti vatsaan ja selkään.” Stressi voi synnyttää myös iho-ongelmia, kuten ihottumia ja psoriasista, tai pahentaa niitä. Voimakas stressi on liitetty masennukseen, aggressiivisuuden lisääntymiseen ja loppuunpalamiseen. Se voi huonontaa pysyvästi muistia ja keskittymiskykyä. Immuunijärjestelmä saattaa heikentyä merkittävästi, jolloin ihminen altistuu monenlaisille taudeille flunssasta syöpään ja autoimmuunisairauksiin.

Stressi vaikuttaa voimakkaasti fyysiseen, henkiseen ja hengelliseen hyvinvointiimme, ja siksi sitä täytyy oppia hallitsemaan. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista eliminoida stressiä kokonaan.

Stressiä voitaisiin verrata vireään hevoseen. Voimme sellaisen selässä nauttia piristävästä ratsastuksesta, mutta jos hevonen pillastuu, henkemme voi olla vaarassa. Vastaavasti hallittava stressi voi piristää, sillä se saattaa vaikuttaa myönteisesti luovuuteen, tuotteliaisuuteen, innostukseen ja terveyteen.

Mutta miten pitää se kohtuullisena, niin että voimme elää mahdollisimman täysipainoista elämää? Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan tehokkaita tapoja hallita stressiä.

[Tekstiruutu s. 5]

”TEHTY PELOTTAVAN IHMEELLISESTI”

Vastoin yleistä teoriaa elimistön reaktio stressiin ei ole jäänne esihistoriallisen ihmisen reaktiosta mammuttien tai sapelihammastiikerien synnyttämään uhkaan. Monimutkainen fysiologiamme on sen sijaan mestarillisen Luojan kätten työtä. Esimerkiksi veren hyytymismekanismi, elimistön kyky taistella taudinaiheuttajia vastaan ja parantaa haavat sekä monimutkainen stressireaktio todistavat viisaasta ja rakastavasta Suunnittelijasta.

Tämä kaikki vahvistaa sen, että meidät ”on tehty pelottavan ihmeellisesti” (Psalmit 139:13–16). Jumalan rakkaudelliset hengelliset ja aineelliset annit sekä se, miten suurenmoisesti ihminen on luotu nauttimaan elämästä, antavat varmuuden siitä, että mikään ei aiheuta tuskaa, surua eikä kuolemaa tulevassa maanpäällisessä paratiisissa (Ilmestys 21:3–5).

[Kaavio/Kuva s. 5]

(Ks. painettu julkaisu)

PITKITTYNEEN STRESSIN HAITTAVAIKUTUKSIA

Päänsärky

Hampaiden narskuttelu

Niskakivut

Sydäntaudit

Mahahaava

Selkäkivut

Lihaskouristukset