”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä”

Renée oli katkeamispisteessä. Hänen miehensä Matthew oli jo neljättä vuotta vailla vakituista työtä. ”Olin luhistumaisillani”, Renée kertoo. ”Tuntui lannistavalta, kun ei tiennyt, mitä tulevaisuus toisi tullessaan.” Matthew yritti lievittää vaimonsa huolestuneisuutta muistuttamalla tätä siitä, että heidän tarpeistaan oli aina pidetty huolta. Mutta Renéen ajatukset pyörivät vain siinä, että miehellä ei ollut työtä eikä perheellä tuloja.

TYÖTTÖMÄKSI jääminen herättää väistämättä huolta: Milloin löydän uutta työtä? Miten tulemme toimeen siihen asti?

Tällainen huolestuneisuus on normaalia, mutta Jeesus Kristus antoi realistisen neuvon sen vähentämiseksi. Hän sanoi: ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä – –. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” (Matteus 6:34, Kirkkoraamattu 1992.)

Tunnista pelonaiheet

Jeesus ei sanonut, että pitäisi elää ikään kuin ongelmia ei olisikaan. Mutta sen murehtiminen, mitä huomenna saattaisi tapahtua, vain lisää tämän päivän taakkaa. Meillä ei totta puhuen ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä seuraava päivä kenties tuo tullessaan, olipa se hyvää tai pahaa, mutta me voimme tehdä jotain selviytyäksemme tästä päivästä.

Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Rebekah, jonka aviomies sanottiin irti työstään hänen palveltuaan samassa paikassa 12 vuotta,  sanoo: ”On vaikea ajatella loogisesti, kun tunteet ovat pinnalla. Meillä ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa, joten yritin hallita itseni. Kun suurimmat pelkoni eivät koskaan toteutuneetkaan, tajusin, ettei murehtiminen hyödytä mitään. Keskittymällä nykyhetkeen ja sen ongelmiin saimme kaikenlaisen stressin vähenemään.”

Kysymyksiä pohdittavaksi: Mitä pelkään eniten? Miten todennäköistä sen toteutuminen on? Miten paljon energiaa minulta kuluu sen murehtimiseen, mitä tulevaisuudessa kenties tapahtuu tai jää tapahtumatta?

Opettele olemaan tyytyväinen

Tapamme suhtautua asioihin voi vaikuttaa tunteisiimme. Siksi Raamatussa kannustetaan: ”Kun meillä siis on elatus sekä vaatetus ja suoja, me tyydymme niihin.” (1. Timoteukselle 6:8.) Tyytyväinen asenne merkitsee sitä, että rajoitamme halujamme ja olemme tyytyväisiä, kun saamme huolehdituksi päivittäisistä tarpeistamme. Jos yrittää tyydyttää halun saada jatkuvasti lisää, elämän yksinkertaistaminen vain vaikeutuu (Markus 4:19).

Renée oppi tyytyväisyyttä tarkasteltuaan tilannettaan realistisesti. Hän sanoo: ”Meillä on aina riittänyt valoa ja lämpöä ja ollut katto pään päällä. Ongelma oli todellisuudessa se, ettemme olleet tottuneet matalampaan elintasoon, ja epärealistinen halu pitää kiinni aiemmasta elämäntavasta lisäsi ahdistustani.”

Renée tajusi pian, että tilanne vaikutti kestämättömältä hänen suhtautumistapansa vuoksi, ei olosuhteiden vuoksi. Hän kertoo: ”Minun oli kohdattava tosiasiat ja lakattava vatvomasta sitä, miten olisin halunnut asioiden olevan. Kun opin olemaan tyytyväinen siihen, mitä saimme Jumalalta joka päivä, huomasin olevani paljon onnellisempi.”

Kysymyksiä pohdittavaksi: Onko tämänpäiväiset tarpeeni tyydytetty? Jos on, voinko elää päivän kerrallaan ja luottaa siihen, että tarpeistani huolehditaan myös huomenna?

Oikea suhtautumistapa on ensimmäinen askel, jotta voisi vastata haasteeseen tulla toimeen vähemmällä. * Mutta mitä voit tehdä käytännössä, kun työttömyys on leikannut tuloja?

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 5]

Sinnikkyys palkitaan!

Viikkojen tuloksettoman työnhaun jälkeen Fredistä tuntui, että kaikki ovet olivat sulkeutuneet. ”Aivan kuin olisi odottanut bussipysäkillä, että pääsee kyytiin, mutta bussia ei tule”, hän sanoo. Hän päätti kuitenkin tehdä kunnolla sen, mitä hän pystyi tekemään. Hän lähetti työhakemuksen kaikkiin sellaisiin yrityksiin, jotka vain suinkin voisivat tarvita hänen taitojaan, vastasi kaikkiin yhteydenottopyyntöihin ja valmistautui perusteellisesti jokaiseen haastatteluun luottaen siihen, että ”ahkeran suunnitelmat ovat varmasti hyödyksi” (Sananlaskut 21:5). Hän sanoo: ”Eräässä yrityksessä johtoporras haastatteli ja piti minua piinapenkissä kahteen otteeseen.” Fredin sinnikkyys palkittiin: hän sai työtä!

 [Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Tärkeämpää kuin tulot

Kumpi on tärkeämpää, ihmisen moraaliset ominaisuudet vai hänen tulonsa? Mietitäänpä kahta Raamatun sananlaskua:

”Parempi on nuhteettomuudessaan vaeltava vähävarainen kuin teissään kiero, vaikkakin rikas.” (Sananlaskut 28:6.)

”Parempi on vihannesruoka siellä, missä on rakkaus, kuin seimessä ruokittu sonni ja viha sen ohessa.” (Sananlaskut 15:17.)

Ihmisen moraalinen nuhteettomuus ja arvo ei selvästikään vähene tulojen vähenemisen myötä. Niinpä kun Renéen aviomies jäi työttömäksi, Renée sanoi lapsilleen: ”Moni isä on jättänyt perheensä, mutta teidän isänne on pysynyt luonanne. Te tiedätte, miten paljon hän rakastaa teitä ja miten paljon hän on auttanut teitä kaikissa ongelmissanne. Parempaa isää ette voisi saada!”