Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Pelkkä laulu voi riittää”

”Pelkkä laulu voi riittää”

”Pelkkä laulu voi riittää”

Filippiiniläinen Juliana oli iäkäs kristitty, joka sairasti Alzheimerin tautia. Hän ei tuntenut enää edes omia lapsiaan. Kaikesta huolimatta kävin aina katsomassa tuota rakasta sisarta, kun liikuin lähistöllä.

Juliana oli vuoteenomana ja vain tuijotti ulos ikkunasta. Oli hieman raskasta käydä hänen luonaan, sillä hän ei enää muistanut minua. Hän katsoi minua silmät suurina, mutta niissä ei ollut eloa, eikä mikään viitannut siihen, että hän olisi tunnistanut minut. ”Ajatteletko edelleen Jehovaa?” kysyin. Kerroin hänelle erään kokemuksen ja esitin muitakin kysymyksiä, mutta hän ei näyttänyt ymmärtävän. Seuraavaksi aloin laulaa. Silloin tapahtui jotakin liikuttavaa.

Juliana käänsi päätään, katsoi minuun ja alkoi laulaa mukana! Minun lauluni loppui lyhyeen, koska en osannut ulkoa kaikkia sanoja paikallisella tagalogin kielellä. Mutta Juliana jatkoi laulamista. Hän osasi kaikki kolme säkeistöä. Pyysin nopeasti toveriltani, että hän kävisi lainaamassa laulukirjaa lähellä asuvalta todistajalta. Hän tuli pian takaisin kirja mukanaan. En muistanut laulamamme laulun numeroa, mutta kirja aukeni juuri oikeasta kohdasta! Nyt lauloimme koko laulun yhdessä. Kysyin Julianalta, muistiko hän muita lauluja, ja hän alkoi laulaa erästä vanhaa filippiiniläistä rakkauslaulua.

”Ei, Juliana”, sanoin, ”ei radiosta kuulemaasi laulua, vaan sellaista, jonka olet kuullut valtakunnansalilla.” * Sitten aloin laulaa kirjasta erästä toista laulua, ja hän liittyi mukaan. Julianan silmät loistivat. Tyhjyys oli kadonnut hänen katseestaan, ja hymy ulottui korviin.

Tässä vaiheessa naapurit olivat juosseet ulos nähdäkseen, mistä laulu kuului. He seisoivat ikkunan alla katsomassa ja kuuntelemassa meitä. Oli hienoa nähdä, miten musiikki kosketti Julianan sydäntä. Se oli saanut hänet muistamaan laulun sanat.

Tämä kokemus opetti minulle, että koskaan ei voi tietää, mikä raottaa pimeyden verhoa ja koskettaa niitä, jotka eivät juuri enää pysty ymmärtämään ja kommunikoimaan. Pelkkä laulu voi riittää.

Pian tuon päivän jälkeen Juliana kuoli. Tämä tapaus palautui mieleeni, kun kuuntelin tunteita herättävää uutta musiikkia, jota Jehovan todistajat julkaisivat vuonna 2009. Ehkä haluat pyytää paikkakuntasi Jehovan todistajilta, että saisit itsellesi kuunneltavaksi näitä kauniita, koskettavia lauluja.

[Alaviite]

^ kpl 5 Jehovan todistajien kokoontumispaikka.