Syitä yksinäisyyteen

YKSINÄISYYS voidaan kokea kielteisenä tai myönteisenä. Joku voi olla paljon yksin, vaikka kaipaisi seuraa, toinen taas vetäytyy normaalista kanssakäymisestä omasta halustaan.

Yksinäisyys saattaa siis joskus olla toivottavaa. Monet hakeutuvat yksinäisyyteen esimerkiksi rukoillakseen tai mietiskelläkseen, kuten Jeesus Kristus teki (Matteus 14:13; Luukas 4:42; 5:16; 6:12). Jos taas yksinolo ei ole oma valinta, se voi tuntua hyvin tuskalliselta. Mikä voi herättää yksinäisyyden tunteita?

● Yksin suuressa kaupungissa

Suurissa kaupungeissa tuhannet, jopa miljoonat ihmiset elävät hyvin lähellä toisiaan. Yllättäen tämä ihmisten suma synnyttääkin laajalti yksinäisyyttä. Kiireinen elämänmeno voi estää tutustumasta omiin naapureihin, ja lopulta ihminen tuntee elävänsä muukalaisten keskellä. Yleinen epäluottamus tuntemattomia kohtaan ja tarve suojella omaa yksityisyyttä saattavatkin vaikuttaa merkittävästi suurkaupunkien asukkaiden yksinäisyyteen.

 ● Koventunut työkulttuuri

Monia suuria yrityksiä ja laitoksia johdetaan tavalla, joka saa työntekijät asemasta riippumatta tuntemaan itsensä yksinäisiksi ja riittämättömiksi. Paine on usein hellittämätön.

Yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita herättävät suurten yritysten työntekijöissä myös jatkuvat henkilökunnan siirrot. International Herald Tribune -lehti kirjoitti eräissä ranskalaisissa yrityksissä ilmenneestä itsemurha-aallosta ja sanoi, että monet työntekijät tuntevat olevansa ”katkeamispisteessä talouselämässä tapahtuneiden nopeatahtisten muutosten johdosta”.

● Viestinnän teknistyminen

Japanilainen professori Tetsuro Saito sanoo: ”Viestintätaidot heikkenevät vääjäämättä sitä mukaa kuin matkapuhelimet ja muut laitteet tulevat ihmisten väliin.” Australialainen The Sunday Telegraph -lehti kirjoitti, että viestintätekniikan vuoksi ”ihmiset eristäytyvät toisistaan entistä enemmän. – – puhumisen sijasta lähetetään sähköpostia tai tekstiviestejä.”

21-vuotias ranskalainen Rachel kertoo syyn omaan yksinäisyyteensä: ”Ihmiset eivät enää yritä tavata toisiaan yhtä paljon kuin ennen, koska he uskovat, että tekstiviestit, sähköpostit ja verkkokeskustelut riittävät. Mutta ne vain saavat minut tuntemaan itseni entistä yksinäisemmäksi.”

● Muuttoliike

Nykyinen talouskriisi on synnyttänyt laajan muuttoliikkeen, kun ihmiset vaihtavat asuinpaikkaa saadakseen pitää työnsä tai löytääkseen sitä. Muutto erottaa heidät vanhoista naapureista, ystävistä, koulutovereista ja joskus omasta perheestä. Ihmisestä voi tällöin tuntua kuin hänet olisi riuhtaistu juuriltaan ja istutettu uuteen paikkaan.

Francis muistaa ajan, jolloin hän oli juuri saapunut Ghanasta Ranskaan. Hän kertoo: ”Kielimuuri, ystävien puute, kylmä ilmasto – kaikki tämä sai minut tuntemaan itseni äärimmäisen yksinäiseksi.”

Britanniaan muuttanut Behjat taas muistelee: ”Minun oli vaikea sopeutua paikalliseen kulttuuriin. Minulla oli kyllä tuttavia, mutta ei todellisia ystäviä eikä sukulaisia, joiden kanssa olisin voinut keskustella asioista ja ilmaista vapaasti tunteitani.”

● Läheisen kuolema

Puolison kuolema jättää elämään valtavan tyhjiön. Erityisen voimakkaasti se saattaa tuntua silloin kun jälkeen jäänyt on hoitanut puolisoaan pitkään ennen tämän poismenoa. Seurauksena on usein pohjaton tyhjyyden tunne.

Leskeksi jäänyt pariisilainen Fernande  kertoo: ”Vaikeinta on se, etten enää voi uskoutua parhaalle ystävälleni, miehelleni.” Anny puolestaan sanoo kaipaavansa miestään ”varsinkin silloin, kun pitäisi tehdä terveysongelmia tai muita asioita koskevia tärkeitä päätöksiä”.

● Ero, naimattomuus

Eron jälkimaininkeihin sisältyy monesti yksinäisyyden ja epäonnistumisen tunteita. Vaikeinta ero on usein lapsille – paljon suuremmassa määrin kuin on ymmärrettykään. Jotkut asiantuntijat uskovat, että avioerolapsista tulee muita todennäköisemmin yksinäisiä aikuisia.

Yksinäisyydestä kärsivät ajoittain monet niistä, jotka ovat naimattomia siksi, etteivät löydä sopivaa puolisoa. Noita tunteita saattavat voimistaa sellaiset tahdittomat huomautukset kuin ”eikö sinunkin kannattaisi mennä naimisiin?”

Myös yksinhuoltajat voivat olla yksinäisiä. Vanhemmuuteen sisältyy paitsi iloa myös vaikeuksia, ja yksinhuoltajien on selvittävä niistä ilman puolisoa, jonka kanssa neuvotella.

● Vanhuus, nuoruus

Iäkkäät saattavat usein tuntea itsensä yksinäisiksi, vaikka perhe ei olisikaan unohtanut heitä. Sukulaiset tai ystävät pystyvät ehkä piipahtamaan heidän luonaan silloin tällöin, mutta entä ne päivät ja viikot, kun kukaan ei käy katsomassa?

Ikähaarukan toisessa päässä lukuisat nuoret kärsivät yksinäisyydestä. Monet tulevat riippuvaisiksi ajanvietteestä, jossa ei tarvita muita – he katsovat televisiota, pelaavat videopelejä tai istuvat yksinään tietokoneen ääressä tuntikausia.

Onko mahdollista löytää ratkaisu tähän jatkuvasti kasvavaan ongelmaan? Miten yksinäisyydestä voi selviytyä?

[Huomioteksti s. 5]

”Kielimuuri, ystävien puute, kylmä ilmasto – kaikki tämä sai minut tuntemaan itseni äärimmäisen yksinäiseksi.”