Alppimurmelin elämää

Ilmaa halkoo äänekäs vihellys. Kuulostaa siltä kuin poika viheltäisi ystävälleen, ääni vain on paljon voimakkaampi. Se kiirii pitkin vuorenrinnettä, niin että sen lähdettä on vaikea paikantaa. Sitten huomaan pienen, pörröisen jyrsijän, joka livahtaa nuolena läheiseen koloon. Silmäys opaskirjaan vahvistaa, että olen juuri nähnyt alppimurmelin ja kuullut sen vihellyksen.

 SAAN tutustua näihin pörröisiin jyrsijöihin muutaman seuraavan päivän aikana. Minulle selviää, millä kivillä ne mieluusti köllöttelevät auringossa, missä niiden tärkeimmät maakolot sijaitsevat ja miten ne selviytyvät karussa elinympäristössään puurajan yläpuolella.

Valpas ja yhteistoiminnallinen perhe

Elämä alppiniityillä ei ole murmeleille helppoa. Talvet ovat kylmiä, ja lähitienoo voi olla hankien peitossa kuukausien ajan. Lisäksi niillä on saalistajia sekä maalla että ilmassa. Murmelien selviytyminen riippuukin yhteistoiminnasta, ennakoinnista ja valppaudesta.

Murmelit ovat perhekeskeisiä, ja ne elävät yleensä ryhminä, joista kuhunkin kuuluu pariskunta jälkikasvuineen. Jokaisella perheellä on useita koloja. Yksi on kotipesä, ja muihin voi livahtaa vaaran uhatessa. Toisinaan murmelit kaivavat kolonsa suurten kivenlohkareiden alla sijaitseviin rakoihin. Tällaisissa linnoituksissa niillä on sekä oivat tähystyspaikat että mukavat aurinkoterassit, joilla paistatella päivää.

Murmelit ovat tarkkoja puhtaudesta. Kotipesä pidetään siistinä tekemällä tarpeet erilliseen ”WC:nä” toimivaan koloon. Pääkäytävän perällä on tilava kammio, joka pehmustetaan heinillä. Siellä naaraan on turvallista synnyttää poikasensa, ja siellä koko perhe voi horrostaa pitkän talven tiiviisti kylki kyljessä.

Tärkein tehtävä perheessä lienee vartiointivuoro. Aikuinen murmeli on vartiossa samalla kun muut haeskelevat ruokaa lähistöllä. Aika ajoin se nousee takajaloilleen nähdäkseen ympäristön paremmin. Suurimpana uhkana ovat kotkat, ketut ja ihmiset, ja niiden ilmestyminen näköpiiriin saa murmelin päästämään hälytysäänen. Kotka on murmelin siivekkäistä saalistajista vaarallisin, ja siitä kertova varoitusääni poikkeaa selvästi kaikista muista. Varoituksen kuullessaan murmelit pinkaisevat turvaan, ja silmänräpäyksessä kaikki näyttävät kadonneen maan alle.

 Tottelevaisuus voi hyvinkin olla elämän ja kuoleman kysymys, etenkin nuorille murmeleille, jotka ovat maakotkien herkkua. Välitön uhka saa vartijan vetäytymään muiden tavoin turvaan läheiseen koloon. Sitten muutaman minuutin kuluttua se kurkistaa varovasti ulos nähdäkseen, onko vaara ohi.

Helteen pakoilua ja pitkiä unia

Alppimurmelien asuinsijoilla, korkealla sijaitsevilla niityillä, on runsaasti heinää syötäväksi ja kesät ovat leutoja. Kylmän sään sattuessa murmelit ottavat aurinkokylpyjä sopivaksi katsomallaan kivellä. Kovin lämmin sää tuottaa enemmän ongelmia, sillä ne eivät voi riisua turkkiaan, ja sen vuoksi ne ovat aktiivisimmillaan yleensä aamulla ja myöhään iltapäivällä.

Alppimurmeli ei totisesti kärsi unettomuudesta, sillä se viettää talvihorroksessa kuutisen kuukautta vuodesta. Sen sukulainen harmaamurmeli saattaa horrostaa jopa yhdeksän kuukautta. Horroksessa alppimurmelin sydämensyke hidastuu yhteen kahteen lyöntiin minuutissa ja ruumiinlämpö laskee suunnilleen viiteen asteeseen. Moiseen paastoon on luonnollisestikin valmistauduttava kunnolla. Kesällä ja alkusyksyllä eläin ahtaa sisäänsä ruokaa kerätäkseen ruumiiseen rasvavarastoja, jotka riittävät pitämään sen hengissä kevääseen asti.

Nuoret murmelit ovat leikkisiä, ja monesti ne kiertävät ympyrää ajaen toisiaan takaa. Näin kolmen poikasen kierivän yhtenä mykkyränä pitkin ruohikkoista rinnettä niiden painiessa keskenään. Kaikenikäiset murmelit tervehtivät toisiaan koskettamalla toistensa nenää, ja lisäksi saman perheen jäsenet puhdistavat toistensa turkkia ja käpertyvät kylmällä säällä liki toisiaan pysyäkseen lämpiminä.

Murmelit varautuvat tulevaan ja pysyvät valppaana vaarojen varalta (Job 12:7). Ehkäpä ihmisperheet voisivat ottaa niistä oppia.

[Huomioteksti s. 11]

Murmelit tuovat alppiniityille oman viehättävän lisänsä, ja niiden yhteistoiminta perheenä todistaa Luojan viisaudesta. (Psalmit 50:10.)

[Huomioteksti s. 12]

Aikuinen murmeli on vartiossa samalla kun muut haeskelevat ruokaa lähistöllä.