Onko tiede pyyhkäissyt Jumalan olemattomiin?

BRITTILÄINEN filosofi Antony Flew oli 50 vuoden ajan suuresti kunnioitettu ateisti tiedemiespiireissä. Hänen vuonna 1950 ilmestyneestä tutkielmastaan ”Teologian falsifikaatio” tuli ”uusintapainoksiltaan vuosisadan levinnein filosofinen julkaisu”. Vuonna 1986 häntä kuvailtiin ”aikamme syvällisimmäksi teismin * arvostelijaksi”. Niinpä monille oli suuri järkytys, kun hän vuonna 2004 ilmoitti näkemystensä muuttuneen.

Mikä sai Flew’n muuttamaan mieltään? Sanalla sanoen tiede. Hän vakuuttui siitä, että maailmankaikkeus, luonnonlait ja itse elämä eivät ole voineet syntyä sattumalta. Onko tämä päätelmä järkevä?

Miten luonnonlait ovat syntyneet?

Fyysikko ja tiedekirjailija Paul Davies muistuttaa, että tiede pystyy erinomaisella tavalla selittämään fyysisiä ilmiöitä, kuten sateen. Hän kuitenkin jatkaa: ”Sellaisten – – kysymysten kuin ’miksi luonnonlakeja on olemassa?’ tapauksessa tilanne on epäselvempi. Tämän tyyppisiin kysymyksiin yksityiskohtaiset tieteelliset keksinnöt eivät juuri vaikuta: monet todella suurista kysymyksistä ovat pysyneet muuttumattomina sivilisaation synnystä saakka ja vaivaavat meitä yhä edelleen.” (Kultakutrin arvoitus: Miksi maailmankaikkeus on juuri sopiva elämälle?)

Flew kirjoitti vuonna 2007: ”Olennaista ei ole vain se, että luonnossa esiintyy säännönmukaisuutta, vaan se, että nuo säännönmukaisuudet ovat matemaattisen tarkkoja, universaaleja ja toisistaan riippuvaisia. Einstein piti niitä järjen konkreettisina ilmentyminä. Meidän tulisikin kysyä, miksi luonto on juuri tällaisessa paketissa. Tämän nimenomaisen kysymyksen tiedemiehet ovat esittäneet Newtonista Einsteiniin ja Heisenbergiin asti – ja vastanneet siihen. Heidän vastauksensa on älykäs Jumala.”

Monien erittäin arvostettujen tiedemiesten mielestä ei tosiaankaan ole epätieteellistä uskoa älykkääseen Alkusyyhyn. Sitä vastoin väite, jonka mukaan kaikkeus, sitä hallitsevat lait ja elämä olisivat vain ilmaantuneet itsestään, on älyllisesti epätyydyttävä. Arkielämän kokemuksemme osoittaa, että suunnittelu – varsinkin erittäin monimutkainen suunnittelu – vaatii suunnittelijan.

 Kumpaan päätät uskoa?

Vaikka uusateistit mielellään heiluttavat leirinsä yllä tieteen lippua, tosiasia on, että sen enempää ateismia kuin teismiäkään ei voida osoittaa todeksi pelkästään tieteen avulla. Molemmat kysyvät uskoa – ateismi uskoa tarkoituksettomaan, sokeaan sattumaan, teismi puolestaan älykkääseen Alkusyyhyn. Uusateistit pyrkivät levittämään sellaista käsitystä, että ”uskovaisten usko on aina sokeaa”, kirjoittaa Oxfordin yliopiston matematiikan professori John Lennox ja jatkaa: ”On korostettava voimakkaasti, että he ovat väärässä.” Näin ollen kysymys kuuluu: kumman usko kestää kokeen, ateistin vai uskovan? Tarkastellaanpa tältä näkökannalta elämän alkuperää.

Evoluution kannattajat myöntävät auliisti, että elämän alkuperä on edelleen hämärän peitossa, joskin erilaisia keskenään ristiriitaisia teorioita on monia. Johtava uusateisti Richard Dawkins väittää, että koska planeettojen määrän täytyy olla universumissa valtava, oli todennäköistä, että elämää ilmaantui jonnekin. Monet maineikkaat tiedemiehet eivät ole valmiita allekirjoittamaan tätä väitettä. Cambridgen yliopiston professori John Barrow sanoo, että usko ”elämän ja mielen evoluutioon” törmää ”umpikujaan joka vaiheessa. Elämän kehitys voi monimutkaisessa ja epäsuotuisassa ympäristössä estyä niin monella tavalla, että olisi silkkaa ylimielisyyttä olettaa kaiken olevan mahdollista, kunhan vain hiiltä ja aikaa on tarpeeksi.”

On tärkeää muistaa myös, että elämä ei ole pelkkä alkuaineiden sekoitus, vaan se perustuu äärimmäisen monimutkaiseen informaatioon, joka on koodattuna DNA:ssa. Kun siis puhumme elämän alkuperästä, puhumme myös biologisen informaation alkuperästä. Mikä on ainoa tuntemamme informaation lähde? Lyhyesti sanottuna äly. Voisivatko sattumat tuottaa monimutkaista informaatiota, kuten tietokoneohjelman, algebran kaavan, tietosanakirjan tai vaikka vain kakkureseptin? Eivät tietenkään. Monimutkaisuudessa ja tehokkuudessa mikään näistä ei kuitenkaan vedä alkuunkaan vertoja sille informaatiolle, joka on tallennettuna elävien organismien geneettisessä koodissa.

Alkusyynä onnellinen sattuma – hyvää tiedettä?

Ateistien mukaan ”maailmankaikkeus vain on sellainen kuin on, mystisellä tavalla, ja se vain sattuu sallimaan elämän”, selittää Paul Davies. ”Jos maailma olisi ollut toisenlainen, emme olisi täällä väittelemässä siitä. Maailmankaikkeuden taustalla voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta syvällinen yhtenäisyys, mutta siinä kaikessa ei ole mitään suunnitelmaa, tarkoitusta tai mieltä – ainakaan sellaista, jota me ymmärtäisimme.” Hän jatkaa: ”Tämän kannan etuna on, että siinä on helppo pysyä, jopa niin helppo, että se alkaa vaikuttaa lintsaamiselta.” Toisin sanoen omaksumalla tämä kanta voidaan kätevästi sivuuttaa koko kysymys.

Evoluutioteoriaa kriittisesti analysoivassa kirjassaan molekyylibiologi Michael Denton tulee siihen tulokseen, että tuo ajatusmalli ”näyttää pikemminkin keskiajan astrologian periaatteelta kuin vakavalta – – tieteelliseltä teorialta”. Hän kuvailee Darwinin teoriaa myös yhdeksi aikamme suurimmista myyteistä, sepitelmistä. (Evolution: A Theory in Crisis.)

Onnellisen sattuman pitäminen alkusyynä  vaikuttaa kieltämättä sepitelmältä. Kuvitellaanpa, että arkeologi näkee rosoisen kiven, joka on jotakuinkin kuution mallinen. Hän saattaa ajatella sen muovautuneen sellaiseksi sattumalta, ja päätelmä olisi järkevä. Myöhemmin hän löytää kiven, joka näyttää pienimpiä yksityiskohtia myöten ihmisen rintakuvalta. Katsooko hän senkin sattuman seuraukseksi? Ei, sillä loogisesti ajattelevana ihmisenä hän päättelee, että joku on tehnyt sen. Saman logiikan mukaisesti Raamattu sanoo: ”Jokainen huone on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.” (Heprealaisille 3:4.) Oletko tästä samaa mieltä?

Professori Lennox kirjoittaa: ”Mitä enemmän opimme tuntemaan maailmankaikkeutta, sitä vahvemmin oletus Luojasta, joka on suunnitellut sen jotain tarkoitusta varten, näyttää parhaalta selitykseltä olemassaolollemme.”

Uskoa Jumalaan on valitettavasti jäytänyt muun muassa se paha, mitä hänen nimessään on tehty. Siksi jotkut ovat tulleet siihen tulokseen, että ihmiskunnan olisi parempi olla kokonaan ilman uskontoa. Mitä mieltä sinä olet?

[Alaviite]