Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Sanoin kuvaamaton menetys

Sanoin kuvaamaton menetys

Sanoin kuvaamaton menetys

Nicolle oli terve pikkutyttö. Eräänä iltana hän kuitenkin valitti päänsärkyä ja vanhemmat veivät hänet sairaalaan. Seuraavana iltana, ollessaan yhä tarkkailussa, hän sai sydänkohtauksen. Tutkimuksissa selvisi, että hänellä oli harvinainen bakteeritulehdus, joka oli levinnyt keuhkoihin, munuaisiin ja sydämeen. Kahden vuorokauden kuluttua Nicolle oli kuollut. Hän oli vasta kolmivuotias.

LÄHEISEN ihmisen kuolema on musertavimpia kokemuksia, mitä kenenkään eteen voi tulla. Menetys voi toisinaan tuntua mahdottomalta kestää. Nicollen äiti Isabelle sanoo: ”Ikävöin Nicollea valtavasti. Kaipaan hänen halauksiaan, hänen tuoksuaan ja hänen sydämellisyyttään. Muistelen kaivaten sitä, kuinka hän toi minulle joka päivä kukkasen. Ajattelen häntä jatkuvasti.”

Oletko sinä menettänyt jonkun läheisen ihmisen – lapsen, puolison, sisaruksen, vanhemman tai hyvän ystävän? Jos olet, miten voit selviytyä surusta?