Kumpi näkemys on järkevämpi?

YKSIKÄÄN ihminen ei ollut todistamassa, miten elämä sai alkunsa maan päällä. Kukaan ei liioin ole nähnyt minkään elämänmuodon kehittyvän toiseksi, esimerkiksi matelijan nisäkkääksi. * Siksi meidän on pääteltävä elämän alkuperä tarjolla olevien todisteiden perusteella ja annettava niiden puhua puolestaan, sen sijaan että yrittäisimme väkisin saada ne tukemaan omaa näkemystämme.

Monet ateistit kuitenkin tarkastelevat tiedettä puhtaasti materialistisesta näkökulmasta, eli he eivät hyväksy ajatusta siitä, että elämän syntyyn olisi vaikuttanut jokin yli-inhimillinen voima. Evoluution kannattaja Richard C. Lewontin kirjoitti, että monet tiedemiehet ovat ”jo ennalta sitoutuneet materialismiin. – – Tämä materialismi on ehdottomuus, sillä emme voi sallia Jumalan astuvan kynnykselle.” Materialistit tarttuvat siten ainoaan jäljelle jäävään vaihtoehtoon: evoluutioon.

Uskonnollisillakin ihmisillä voi olla ennakkokäsityksiä, jotka vääristävät heidän suhtautumistaan tieteeseen. Esimerkiksi kuten kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa mainittiin, jotkin kreationistit ajattelevat virheellisesti, että Jumala loi maailman kuudessa kirjaimellisessa päivässä muutamia tuhansia vuosia sitten. Niinpä he yrittävät saada todisteet sopimaan tähän omaksumaansa äärimmäisen kirjaimelliseen Raamatun tulkintaan. (Ks. tekstiruutu  ” ’Päivän’ pituus” s. 9.) Raamattua tai tiedettä tällä tavoin jyrkästi tulkitsevat jäävät vaille tyydyttäviä vastauksia etsiessään uskolleen todisteita.

Näkemys jota kaikki todisteet tukevat

Miten ovat saaneet alkunsa ne monimutkaiset molekyylit, joista elävät organismit muodostuvat? Jotkut evoluution kannattajat uskovat seuraavasti:

 1. Keskeiset alkuaineet yhdistyivät tavalla tai toisella ja muodostivat yksinkertaisia molekyylejä.

2. Nämä molekyylit vuorostaan yhdistyivät toisiinsa ja asettuivat juuri oikeaan järjestykseen, niin että saattoi muodostua DNA:ta, RNA:ta tai proteiinia, jotka pystyivät tallentamaan kaiken elämän kannalta välttämättömän informaation.

3. Nämä molekyylit muodostivat jollain tavoin juuri sellaisia jaksoja, että ne pystyivät kopioitumaan. Ilman tällaista kopioitumista mitään kehitystä ei tapahtuisi eikä elämää olisi ensinkään.

Miten elämälle välttämättömät molekyylit muodostuivat ja oppivat suorittamaan hämmästyttäviä tehtäviä ilman älykästä suunnittelijaa? Evoluutiotutkimus ei ole pystynyt antamaan pätevää selitystä ja tyydyttäviä vastauksia elämän alkuperää koskeviin kysymyksiin. Ne, jotka eivät hyväksy ajatusta asioita tarkoituksellisesti ohjanneesta Luojasta, katsovat oikeastaan, että älyä vailla olevat molekyylit ja luonnossa ilmenevät voimat kykenevät tällaisiin jumalallisia voimia vaativiin suorituksiin.

Mitä tosiasiat osoittavat? Saatavissa olevat todisteet eivät puhu sen puolesta, että molekyyleistä kehittyisi monimutkaisia elämänmuotoja. Pikemminkin fysiikan lait sanelevat sen, että kaikki monimutkainen – koneet, rakennukset, jopa elävät solut – vähitellen hajoaa. * Evoluution kannattajat väittävät kuitenkin päinvastaisen olevan mahdollista. Esimerkiksi eräässä alan julkaisussa sanotaan, että evoluutiota tapahtui, koska maapallo ”saa valtavat määrät energiaa auringosta, ja tämä energia on käyttövoimana monimutkaisuuden lisääntymiselle” (Evolution for Dummies).

Järjestyksen aikaansaamiseen tarvitaan ilmiselvästi energiaa. Näin on esimerkiksi silloin kun tiilistä, puusta ja nauloista tehdään talo. Tuota energiaa täytyy kuitenkin hallita ja ohjata tarkoin, koska hallitsematon energia pikemminkin nopeuttaa hajoamista, aivan kuten auringon säteily ja eri sääolot voivat jouduttaa rakennuksen ränsistymistä. * Evoluutioon uskovat  eivät pysty tyydyttävästi selittämään, miten energia voi ohjautua tuottamaan jotain monimutkaista.

Jos toisaalta hyväksymme ajatuksen siitä, että elämän ja koko maailmankaikkeuden on saanut aikaan viisas Luoja, jolla on runsaasti ”dynaamista energiaa”, saamme selityksen elämän informaatiojärjestelmien monimutkaisuudelle samoin kuin niille äärimmäisen tarkasti säädetyille voimille, jotka hallitsevat itse ainetta valtavista galakseista pieniin atomeihin (Jesaja 40:26). *

Luojaan uskominen on sopusoinnussa myös sen nykyään yleisesti hyväksytyn näkemyksen kanssa, että fyysisellä maailmankaikkeudella on ollut alku. ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan”, sanotaan 1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä.

Sitä mukaa kuin tiedemiehet tekevät uusia löytöjä, materialistista maailmankuvaa tuntuu olevan yhä vaikeampi puolustaa, minkä vuoksi jotkut ateistit ovat alkaneet tarkistaa kantaansa. * He ovat päätyneet siihen, että maailmankaikkeuden ihmeet ovat näkyvä todiste Luojan, Jehova Jumalan, ”näkymättömistä ominaisuuksista” ja ”iankaikkisesta voimasta” (Roomalaisille 1:20). Kannattaako sinusta tätä asiaa miettiä tarkemmin? Mikään asia ei voisi olla tärkeämpi eikä vaikuttaa elämäämme enemmän. *

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 8]

KEHITTYYKÖ VAI RAPPEUTUUKO IHMINEN?

Jotkut tutkijat ovat ilmaisseet vakavan huolensa sen johdosta, että ihmisen perimä rappeutuu vahingollisten mutaatioiden kasaantumisen vuoksi. Jos tämä pitää paikkansa, se vie uskottavuutta näkemykseltä, jonka mukaan ihminen kehittyy yhä parempaan suuntaan. Mikäli ihmisen perimä kuitenkin on Jumalan luoma, miksi siinä on virheitä? Raamattu paljastaa jotain, mitä ei saada selville tieteen avulla: ihmisen epätäydellisyys johtuu synnistä, toisin sanoen tottelemattomuudesta Jumalaa kohtaan. Roomalaiskirjeen 5:12:ssa sanotaan: ”Yhden ihmisen [Aadamin] kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema.” Perimän rappeutuminen on näin ollen ristiriidassa evoluutioteorian kanssa mutta sopusoinnussa Raamatun kertomuksen kanssa. Merkitseekö tämä sitä, että ihmisen perimän rappeutuminen jatkuu loputtomiin? Ei suinkaan. Jumala on luvannut puuttua ihmisten asioihin ja tehdä tyhjäksi kaiken sen vahingon, jota ensimmäiset vanhempamme aiheuttivat. Luoja, ei järjetön evoluutio, tulee tekemään perimästämme virheettömän. (Ilmestys 21:3, 4.)

[Tekstiruutu s. 9]

 ”PÄIVÄN” PITUUS

Raamatussa sanalla ”päivä” voidaan tarkoittaa eripituisia ajanjaksoja. Esimerkiksi 1. Mooseksen kirjan 2:4:ssä koko kuuden ”päivän” mittaista luomisjaksoa sanotaan ”päiväksi jona Jehova Jumala teki maan ja taivaan”. Kukin päivä käsitti ilmeisesti huomattavan pitkän ajan. Vaikka Raamattu mainitsee erikseen kunkin kuuden ”päivän” päättymisen, se ei puhu mitään seitsemännen päivän päättymisestä. Tämä johtuu siitä, että tuo päivä on yhä meneillään (1. Mooseksen kirja 2:3; Heprealaisille 4:4–6, 11).

[Kuva s. 8]

Ilman kunnossapitoa kaikella on taipumus rapistua.

[Kuva s. 8, 9]

Jumalan voima ja muut ominaisuudet ovat nähtävissä maailmankaikkeudessa.