Joulukuusen esikristilliset juuret

MONISSA maailman osissa joulukuusi liittyy olennaisesti juhlapyhien viettoon ja on tuttu näky mainoksissa. Joulukuusen uskonnollinen alkuperä ulottuu kauas historian hämärään.

Tämän voi todistaa omin silmin Bohuslänin maakunnassa Ruotsin länsirannikolla ja sen lähellä sijaitsevassa Østfoldin läänissä Norjassa. Noilta seuduilta on löydetty yli 75 000 kalliopiirrosta noin 5 000 paikasta. Arkeologien mukaan monet näistä kaiverruksista on tehty jolloinkin vuosina 1800–500 eaa. *

Nämä merkittävät kaiverrukset kertovat jotain siitä, millaista uskontoa ihmiset harjoittivat kauan ennen Jeesus Nasaretilaisen syntymää. Jotkut tutkijat esimerkiksi ovat sitä mieltä, että ammoisina aikoina nykyisten Ruotsin ja Norjan alueilla käytettiin ikivihreitä puita, kuten kuusia, pyhinä vertauskuvina.

Miksi pohjolan rannikoilla eläneet ihmiset kaiversivat kallioihin kuusen kuvia? Joidenkin tutkijoiden mukaan osittain siksi, että kuusi oli ilmeisesti melko harvinainen Kristusta edeltävinä aikoina, jolloin kalliopiirrokset on tehty. Ymmärrettävästi puu, joka pysyi vihreänä eli ”elossa”, kun muut puut näyttivät kylmällä säällä kuolevan, tuntui jollain tavalla salaperäiseltä.

Puut ovat olleet elämän, elossasäilymisen ja kuolemattomuuden vertauskuvia monissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa. Tämä voi osaltaan selittää, miksi Bohuslänin ja Østfoldin alueella on kaiverrettu kallioon ilmiselviä kuusen kuvia satoja vuosia ennen kuin tuo puu yleistyi noilla seuduilla.

Eräässä kirjassa, joka on julkaistu yhteistyössä Ruotsin kansallisperintölautakunnan kanssa, sanotaan: ”Puita esittävät kalliopiirrokset havainnollistavat sitä, että Etelä-Skandinavia oli jo pronssikaudella osa suurempaa uskonnollista ja kulttuurikontekstia, johon koko Eurooppa ja suuri osa Aasiaa kuuluivat. Uskonto ja kosmologia siirtyivät ihmisille, jotka saivat elantonsa maanviljelystä ja karjanhoidosta. He palvoivat pitkälti samoja jumalia, joilla tosin oli erilaiset nimet.” (Rock Carvings in the Borderlands.)

Bohuslänin museon julkaisemassa kirjasessa sanotaan lisäksi: ”Kalliopiirroksissa ei kuvattu arkielämää. Uskomme kuvien olevan kenties jumalille osoitettuja rukouksia tai loitsuja. – – Uskomukset kiertyivät elämän,  hedelmällisyyden, kuoleman ja jälleensyntymisen ikuisen kehän ympärille.” (The Rock Carving Tour.)

Ainutlaatuisista symbolisista kuvista, jotka on kaiverrettu kauan ennen kuin Pohjois-Euroopan asukkaat olivat kirjoitustaitoisia, sanotaan ruotsalaisessa Nationalencyklopedin-tietosanakirjassa seuraavasti: ”Se, että joukossa on monia seksuaalisesti latautuneita kuvia, osoittaa, kuinka tärkeä osa hedelmällisyyskultilla oli pohjoismaisten kansojen uskonnossa pronssikaudella.”

Ilmeisesti ikivihreisiin puihin liittyvät tavat levisivät ja yleistyivät monin paikoin. Tietosanakirjassa Encyclopædia Britannica sanotaan joulukuusesta seuraavasti: ”Pakanallisten eurooppalaisten keskuudessa yleinen puun palvonta säilyi kristinuskoon kääntymisen jälkeen.” Siihen liittyi erilaisia riittejä ja tapoja, kuten tapa ”tuoda joulupuu taloon tai sen sisäänkäynnin luo keskitalven pyhäpäivien aikaan”.

Joulukuusi alkoi saavuttaa laajaa suosiota sen jälkeen kun Britannian kuninkaallinen perhe vuonna 1841 käytti koristeltua kuusta viettäessään joulua. Nykyään joulupuu tunnetaan kaikkialla maailmassa, ja sekä luonnonkuusien että tekokuusien kysyntä on ehtymätöntä. Samaan aikaan Ruotsin ja Norjan kallioissa olevat kaiverrukset todistavat ääneti siitä, että joulukuusi ei ole kristillistä alkuperää.

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 12]

Kalliopiirrokset osoittavat, että ikivihreiden puiden pakanallinen palvonta alkoi ennen Kristuksen syntymää.

[Kuvat s. 13]

Puita esittäviä kalliopiirroksia Ruotsin 1) Torsbossa, 2) Backassa ja 3) Lökebergissä

[Lähdemerkintä]

Stiftelsen för dokumentation av Bohusläns hällristningar