Apua ahdistuneisuushäiriöistä kärsiville

”Monesti sydän hakkaa, pintaan nousee kylmä hiki ja tuntuu, ettei saa henkeä. Minut valtaa pelko ja huolestuneisuus, ja olo on sekava.” (Yli 40-vuotias Isabella, jolla on paniikkihäiriö)

AHDISTUNEISUUTTA on kuvailtu pelonsekaiseksi tai huolestuneeksi tunnetilaksi. Oletko esimerkiksi tuntenut pelkoa joutuessasi vastatusten vihaisen koiran kanssa? Mitä tapahtuu, kun koira lähtee pois? Myös pelko ja huolestuneisuus häviävät. Mitä sitten tarkoitetaan ahdistuneisuushäiriöllä?

Kun ahdistuneisuus muuttuu krooniseksi ja jatkuu ilman todellista syytä, sitä voidaan pitää häiriönä. Dresdenin teknillisen korkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan noin 14 prosentilla eurooppalaisista on jokin ahdistuneisuushäiriö. Jatkuvasta ahdistuneisuudesta, josta myös alussa lainattu Isabella kärsii, voi koitua vakavia seurauksia.

Ahdistuneisuushäiriö voi vaikuttaa myös potilaan läheisten elämään. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Eräässä Yhdysvaltain mielenterveysinstituutin (NIMH) julkaisussa sanotaan: ”Ahdistuneisuushäiriöihin on olemassa tehokkaita hoitoja, ja jatkuvasti kehitetään uusia hoitomuotoja, jotka voivat auttaa useimpia ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä elämään tuottoisaa ja antoisaa elämää.”

Myös perheenjäsenet ja ystävät voivat auttaa ahdistuneisuushäiriöstä kärsivää. Miten?

 Miten auttaa?

Anna tukesi: Monica, jolla on sekä yleistyneen ahdistuneisuuden että traumaperäisen stressihäiriön oireita, sanoo, että useimpien ihmisten on vaikea ymmärtää hänen tunneperäisiä ongelmiaan.

Väärinymmärretyksi tulemisen pelko onkin monesti niin voimakas, että potilas yrittää salata ongelmansa muilta. Tämä voi puolestaan aiheuttaa syyllisyyttä, mikä entisestään pahentaa oloa. Siksi perheen ja ystävien on hyvin tärkeää antaa hänelle tukensa.

Hanki tietoa häiriöstä: Tiedon hankkiminen on erityisen tarpeellista perheenjäsenille, läheisille ystäville ja muille, jotka ovat tiiviisti kanssakäymisissä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän kanssa.

Lohduttakaa toisianne: Paavali, joka toimi lähetystyöntekijänä ensimmäisellä vuosisadalla, kehotti Tessalonikan kaupungissa Kreikassa asuvia ystäviään: ”Lohduttakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne jatkuvasti.” (1. Tessalonikalaisille 5:11.) Voimme tehdä tämän sekä sanoin että äänensävyllämme. Meidän on osoitettava ystävällemme, että todella välitämme hänestä, ja vältettävä esittämästä loukkaavia vihjailuja.

Ajatellaanpa esimerkiksi Jobia, jonka mukaan on nimetty yksi raamatunkirja, ja kolmea miestä, jotka väittivät olevansa hänen ystäviään. Saatat muistaa noiden miesten vihjailleen, että Job yritti jotenkin salata syntinsä ja että hänen kärsimyksensä johtuivat siitä.

Ota siis herkästi huomioon ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän tunteet. Ole hyvä kuuntelija. Yritä nähdä asiat hänen kannaltaan pikemmin kuin omalta kannaltasi. Älä tee hätiköityjä päätelmiä kuunnellessasi häntä. Jobin niin kutsutut ystävät tekivät näin, minkä vuoksi hän sanoi heitä ”rasittaviksi lohduttajiksi”. Todellisuudessa he tekivät hänen olonsa entistä tukalammaksi. (Job 16:2.)

Kuuntele ahdistunutta ihmistä huolellisesti ja anna hänen kertoa tunteistaan vapaasti. Siten voit ymmärtää paremmin, mitä hän joutuu kestämään. Älä liioin unohda, että sinun avullasi hänen elämästään voi tulla antoisampaa ja merkityksellisempää!

 [Tekstiruutu/Kuva s. 27]

Erilaisia ahdistuneisuushäiriöitä

Ahdistuneisuushäiriöiden ymmärtäminen on tärkeää, etenkin potilaiden perheenjäsenille ja läheisille ystäville. Tarkastelemme seuraavaksi viittä erityyppistä ahdistuneisuushäiriötä.

Paniikkihäiriö Kirjoituksen alussa mainitun Isabellan elämää eivät hankaloita pelkästään toistuvat paniikkikohtaukset. ”Niiden välillä odotan kauhulla uutta kohtausta”, hän sanoo. Tämän vuoksi potilaat ovat taipuvaisia karttamaan paikkoja, joissa he ovat saaneet kohtauksen. Jotkut eristäytyvät täysin kotiinsa, tai he pystyvät kohtaamaan pelkäämänsä tilanteet vain jonkun läheisen ihmisen seurassa. Isabella selittää: ”Jo pelkkä yksinolo riittää laukaisemaan kohtauksen. Äidin seurassa tunnen oloni turvalliseksi; en kestä, jos hän ei ole lähettyvillä.”

Pakko-oireinen häiriö Potilaalla voi olla esimerkiksi bakteereihin tai likaan liittyviä pakkoajatuksia, joiden vuoksi hän tuntee pakottavaa tarvetta pestä käsiään yhtä mittaa. Renan puolestaan sanoo: ”Päässäni myllertävät jatkuvasti menneet virheeni. Vatvon niitä alituiseen ja analysoin niitä joka suunnalta.” Tästä seuraa, että potilas haluaa pakonomaisesti tunnustaa virheensä toisille. Renania on tyynnyteltävä yhä uudelleen. Lääkkeet ovat kuitenkin auttaneet häntä hallitsemaan pakkoajatuksia. *

Traumaperäinen stressihäiriö Viime aikoina tätä termiä on käytetty erilaisista psyykkisistä oireista, joita voi aiheuttaa jokin äärimmäisen traumaattinen kokemus, johon on liittynyt fyysinen vahinko tai sen uhka. Potilas voi olla säikky, ärtynyt ja henkisesti turta. Hän saattaa menettää kiinnostuksensa hänelle aiemmin tärkeisiin asioihin, ja hänen voi olla vaikea tuntea kiintymystä toisiin, varsinkin niihin, jotka ovat olleet hänelle läheisiä. Joistakuista tulee aggressiivisia, jopa väkivaltaisia, ja monet välttelevät tilanteita, jotka muistuttavat heitä traumaattisesta tapahtumasta.

Sosiaalisten tilanteiden pelko eli sosiaalinen ahdistushäiriö Näillä termeillä tarkoitetaan sitä, että ihminen on ylen määrin huolestunut ja äärimmäisen vaivaantunut arkielämän sosiaalisissa tilanteissa. Jotkut tuntevat syvää ja hellittämätöntä pelkoa siitä, että toiset tarkkailevat tai arvostelevat heitä. He saattavat murehtia jotain edessä olevaa tapahtumaa päiviä tai viikkoja etukäteen. Pelko on toisinaan niin ankaraa, että se häiritsee työntekoa, koulunkäyntiä tai muita normaaleja toimia ja vaikeuttaa ystävyyssuhteiden solmimista ja ylläpitoa.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Aiemmin mainitulla Monicalla on tämä häiriö. Hänen jokaisen päivänsä täyttää ”äärimmäinen huolestuneisuus”, vaikka aihetta huoleen olisi vain vähän tai ei lainkaan. Potilas pelkää, että tapahtuu jotain pahaa, ja hän on kohtuuttoman huolissaan terveydestä, rahasta tai perheeseen tai työhön liittyvistä ongelmista. Pelkkä ajatus edessä olevasta uudesta päivästä voi tuntua ahdistavalta. *

[Alaviitteet]

[Kuva s. 26]

”Lohduttakaa toisianne.”