Miksi niin paljon vihaa?

VIHAN syyt ovat moninaiset. Tutkijatkin myöntävät, että sitä, mistä vihassa on kyse, ei täysin ymmärretä. Mielenterveysalan ammattilaiset ovat kuitenkin yleisesti yhtä mieltä siitä, että jokainen reagoi johonkin ärsykkeeseen.

Ärsykkeenä voi olla turhautuneisuus tai ärtymys, joka monesti johtuu koetusta epäoikeudenmukaisuudesta. Suuttumusta voi herättää myös väheksytyksi tulemisen tunne, joka saattaa johtua toisten loukkaavasta tai epäkunnioittavasta käytöksestä. Myös omaan arvovaltaan tai maineeseen kohdistuva kuviteltu uhka voi herättää vihaa.

Eri ihmiset vihastuvat tietenkin eri asioista. Tähän vaikuttaa ikä, sukupuoli ja jopa kulttuuritausta. Myös tapa ilmaista suuttumusta vaihtelee. Toiset vihastuvat vain harvoin ja toipuvat loukkauksesta nopeasti, kun taas toiset suuttuvat helposti ja saattavat hautoa vihaa päiviä, viikkoja, kuukausia tai vielä pidempään.

Maailma on täynnä ärsykkeitä, jotka voivat laukaista suuttumuksen. Kaiken lisäksi niihin tunnutaan reagoivan entistä herkemmin. Yksi syy tähän on ihmisten piittaamattomuus, nykymaailman kyllästämä minä ensin -asenne. Raamatussa sanotaan: ”Viimeisinä päivinä – – ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, pöyhkeitä, – – uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä.” (2. Timoteukselle 3:1–5.) Eikö tämä kuvaakin osuvasti monien ihmisten asenteita nykyään?

Kun itsekeskeiset ihmiset eivät saa tahtoaan läpi, he usein vihastuvat. Siihen, että viha näyttää olevan kasvava ongelma, on muitakin syitä. Tarkastelemme niistä muutamia.

Vanhempien esimerkki

Vanhemmilla on erittäin suuri vaikutus lapsen persoonallisuuden kehitykseen tämän varhais- ja nuoruusvuosina. Psykologi Harry L. Mills selittää: ”Ihminen oppii jo hyvin varhain ilmaisemaan suuttumusta jäljittelemällä ympärillään olevien ihmisten vihamielistä käytöstä.”

Jos lapsi varttuu vihamielisessä ympäristössä, jossa tunteet kuohahtelevat aivan mitättömistäkin syistä, hän oppii reagoimaan elämän ongelmiin vihastumalla. Tällaisessa tilanteessa lasta voitaisiin verrata kasviin, jota kastellaan saastuneella vedellä. Se tosin ehkä kasvaa jonkin verran, mutta se voi jäädä kitukasvuiseksi ja vahingoittua pysyvästi. Viha on kuin saastunutta vettä, ja sille altistuneella lapsella on aikuisiässä todennäköisemmin ongelmia vihan hallinnassa.

Täpötäydet kaupungit

Vuonna 1800 noin 3 prosenttia maailman väestöstä asui kaupungeissa. Vuonna 2008 vastaava luku oli noussut 50 prosenttiin, ja vuoteen 2050 mennessä sen arvellaan nousevan peräti 70 prosenttiin. Yhä useampia ihmisiä ahtautuu jo ennestään täpötäysiin kaupunkeihin, mikä todennäköisesti vain lisää vihaa ja turhautuneisuutta. Esimerkiksi México on suurimpia ja tiheimmin asuttuja kaupunkeja maailmassa. Liikenneruuhkat ovat siellä merkittävä stressin aiheuttaja. Tämä noin  18 miljoonan asukkaan ja 6 miljoonan auton kaupunki ”saattaa hyvinkin olla maailman stressaantunein pääkaupunki”, sanoo muuan toimittaja ja jatkaa: ”Pahasti ruuhkautunut liikenne saa helposti tunteet kuumenemaan.”

Tupaten täysissä kaupungeissa on muitakin stressin aiheuttajia, kuten saasteet, melu, ahtaat asuinolot, kulttuurien yhteentörmäykset ja kasvava rikollisuus. Stressitekijöiden lisääntyminen johtaa siihen, että ihmiset ovat taipuvaisempia turhautumaan, vihastumaan ja menettämään kärsivällisyytensä.

Taloudellinen ahdinko

Maailmantalouden alamäki on synnyttänyt laajalti stressiä ja levottomuutta. Kansainvälisen valuuttarahaston ja Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen työjärjestön (ILO) yhteisraportissa vuodelta 2010 sanotaan, että ”maailmassa on arviolta yli 210 miljoonaa työtöntä”. Useimmilla työpaikkansa menettäneillä ei ole minkäänlaista turvaverkkoa.

Nekään, joilla on työtä, eivät välty huolilta. ILOn mukaan työperäinen stressi on  ”maailmanlaajuinen epidemia”. ”Ihmiset pelkäävät työpaikkansa puolesta ja ovat taipuvaisia odottamaan pahinta”, sanoo Ontariossa Kanadassa toimiva liikkeenjohdon konsultti Lorne Curtis. ”He ovat puolustusasemissa ja riitaantuvat esimiehen tai työtovereiden kanssa tavallista herkemmin.”

Ennakkoluulot ja epäoikeudenmukaisuus

Miltä sinusta tuntuisi, jos osallistuisit juoksukilpailuun, jossa sinua, toisin kuin muita kilpailijoita, vaadittaisiin käyttämään jalkarautoja? Miljoonat ihmiset kokevat jotain vastaavaa törmätessään ennakkoluuloihin esimerkiksi rotunsa vuoksi. Ihmiset tuntevat suuttumusta, kun he kohtaavat esteitä pyrkiessään huolehtimaan perustarpeistaan, joita ovat muun muassa työ, koulutus ja asunto.

Muunkinlainen epäoikeudenmukaisuus voi lannistaa ihmisen ja tuottaa suurta henkistä tuskaa. Useimmat meistä ovat joutuneet joskus epäoikeudenmukaisuuden uhreiksi. Kuningas Salomo kirjoitti runsaat kolmetuhatta vuotta sitten: ”Katso: sorrettujen kyyneleet, mutta heillä ei ollut lohduttajaa.” (Saarnaaja 4:1.) Kun epäoikeudenmukaisuus rehottaa eikä tilanteen paranemisesta juuri ole toivoa, ihmisen sydämessä voi helposti alkaa kyteä viha.

 Viihdeteollisuus

Sen selvittämiseksi, miten television ja muiden viestinten väkivalta vaikuttaa lapsiin, on tehty toistatuhatta tutkimusta. Common Sense Media -kansalaisjärjestön perustaja James P. Steyer sanoo: ”Sukupolvi, joka on jatkuvasti altistunut raa’alle ja realistiselle väkivallalle, suhtautuu myönteisemmin vihamielisyyteen, on immuunimpi julmuudelle ja tuntee vähemmän myötätuntoa.”

Useimmista televisioväkivaltaa toistuvasti katsoneista nuorista ei tietenkään tule raakoja rikollisia. Viihteessä väkivaltainen viha kuitenkin esitetään usein hyväksyttävänä keinona selvittää vastoinkäymiset, ja esiin onkin noussut uusi väkivallan turruttama sukupolvi.

Pahojen henkien vaikutus

Raamattu paljastaa, että maailmassa vallalla olevaan vahingolliseen vihaan vaikuttaa suuresti eräs näkymätön voima. Ihmiskunnan historian alussa muuan kapinallinen henkiluomus kääntyi Kaikkivaltiasta Jumalaa vastaan. Tätä pahaa henkiolentoa kutsutaan Saatanaksi; nimi merkitsee heprean kielessä ’vastustajaa’. (1. Mooseksen kirja 3:1–13.) Myöhemmin Saatana houkutteli puolelleen muitakin enkeleitä.

Nuo tottelemattomat enkelit, joita sanotaan demoneiksi eli pahoiksi hengiksi, on suljettu maan läheisyyteen (Ilmestys 12:9, 10, 12). Lisäksi ne tuntevat ”suurta suuttumusta” tietäessään, että niillä on jäljellä vain vähän aikaa. Vaikkemme siis voi nähdä noita pahoja henkiä, tunnemme niiden toiminnan vaikutukset. Miten?

Saatana demonijoukkoineen käyttää hyväkseen syntisiä taipumuksiamme houkuttelemalla meitä ”vihollisuuksiin, riitaan, mustasukkaisuuteen, vihanpuuskiin, kinasteluihin, jakaumiin, – – remuamiseen ja muihin näiden kaltaisiin” (Galatalaisille 5:19–21, alaviite).

Älä anna vihalle valtaa

Kun otetaan huomioon kaikki ihmisten ongelmat, paineet ja huolet, on helppo ymmärtää, miksi monet turhautuvat yrittäessään selviytyä arkielämän velvollisuuksista.

Houkutus antaa vihalle valta ja päästää höyryjä ulos voi olla miltei ylivoimainen. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään sitä, miten vihan voi pitää hallinnassa.

[Tekstiruutu s. 5]

SINULLA VOI OLLA VAKAVIA ONGELMIA JOS. . .

▶ kiivastut kassajonossa

▶ kiistelet usein työtovereiden kanssa

▶ päivän mittaan sattuneet ärsyttävät asiat vievät sinulta toisinaan yöunet

▶ sinun on vaikea antaa anteeksi sinua loukanneille

▶ menetät itsehillintäsi toistuvasti

▶ sinua usein hävettää tai kaduttaa vihanpuuskien jälkeen. *

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 6]

TILASTOTIETOJA

Seuraavassa on tilastotietoja Britannian mielenterveysliiton julkaisemasta vihan hallintaa koskevasta raportista (Boiling Point—Problem Anger and What We Can Do About It).

84 % sanoo tuntevansa työperäistä stressiä enemmän kuin viisi vuotta aiemmin.

65 % toimistotyöntekijöistä on joko itse saanut raivokohtauksen työpaikalla tai ollut todistamassa sellaista.

45 % työntekijöistä menettää usein malttinsa työssä.

Jopa 60 % työstäpoissaoloista johtuu stressistä.

33 % briteistä ei ole puheväleissä naapuriensa kanssa.

64 % on ”samaa mieltä” tai ”täysin samaa mieltä” siitä, että ihmiset yleensä ovat entistä vihamielisempiä.

32 % sanoo, että heidän läheisellä ystävällään tai jollakulla perheenjäsenellä on vaikeuksia hillitä vihaansa.

[Kuva s. 5]

Millainen vaikutus vanhempien vihanpurkauksilla voi olla lapsiin?

[Kuva s. 6]

Onko viihdeteollisuus muokannut suhtautumistasi vihaan?