Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Herkullisiä hyönteisiä – ateria joka ei unohdu

Herkullisiä hyönteisiä – ateria joka ei unohdu

Herkullisiä hyönteisiä – ateria joka ei unohdu

YSTÄVÄMME ovat kutsuneet vaimoni ja minut aterialle kotiinsa, joka sijaitsee eräässä rauhallisessa kaupunginosassa Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa.

”Tervetuloa! Toivottavasti teillä on nälkä!” he sanovat saapuessamme. Jo ulkona vastaan leijailee sipulin, valkosipulin ja mausteiden houkutteleva tuoksu. Sisältä kuuluu vilkasta puheensorinaa, ja emäntämme Ella kertoo meille tulevasta ateriasta.

Hän sanoo: ”Hyönteiset ovat monille keskiafrikkalaisille tärkeä proteiinin lähde. Emme kuitenkaan syö niitä siksi, että olisi pakko, vaan siksi, että ne ovat herkullisia.” Hän jatkaa: ”Tänään syödään makongoja eli perhosentoukkia.”

Tämän ei olisi pitänyt tulla meille yllätyksenä. Vaikka lautasellinen hyönteisiä ei ehkä saakaan kaikilla vettä herahtamaan kielelle, jotkin hyönteiset ovat suurta herkkua pitkälti yli sadassa maassa.

Metsän maukkaat antimet

Keski-Afrikassa syödään monenlaisia hyönteisiä. Sadekautena boboiksi kutsuttuja termiittejä parveilee kekojensa liepeillä; kaupungeissa niitä taas lentelee sähkölamppujen ympärillä. Aina silloin kun illalla on riehunut myrsky, lapset rientävät keräämään termiittejä korin täydeltä. Samalla he napsivat niitä suuhunsa riemusta hihkuen. Termiittejä syödään aurinkokuivattuina, suolassa paahdettuina ja chilipippurilla maustettuina. Niitä voidaan käyttää myös muhennoksissa tai taikinanyyttien täytteenä.

Kuivana kautena seudulle tulee kindagozoiksi kutsuttuja vihreitä heinäsirkkoja. Keskiafrikkalaisilla on tapana poistaa niiltä jalat ja siivet ja sitten paahtaa ne tai keittää ne vedessä.

Eri puolilla maata syödään myös erilaisia perhosentoukkia. Nyt saisimme maistaa erään kehrääjän toukkia. Tämä suuri ruskea perhonen laskee munansa sapeleafrikanmahonkipuuhun, ja kun toukat ovat kuoriutuneet, kyläläiset keräävät ja pesevät ne. Tämän jälkeen toukat valmistetaan keittämällä niitä tomaattien, sipulien ja muiden ainesten kanssa suvun reseptin mukaan. Jotkin toukat säilötään kuivaamalla tai savustamalla. Ne voivat pysyä käyttökelpoisina jopa kolme kuukautta.

Turvallista ja terveellistä

Kaikki hyönteiset eivät tietenkään ole syötäviksi kelpaavia, mutta silloin kun niitä kerätään alueelta, jolla ei käytetä torjunta-aineita eikä lannoitteita, ne ovat asianmukaisesti valmistettuna yleensä turvallista syötävää. Hyönteisiä kannattaa tietenkin karttaa, jos on allerginen niiden meressä eläville sukulaisille, äyriäisille, jotka niin ikään ovat niveljalkaisia. Toisin kuin useimmat äyriäiset, jotka syövät kuollutta eloperäistä ainetta, suurin osa syömäkelpoisista hyönteisistä käyttää ravinnokseen vain puhtaita lehtiä ja kasveja, joita ihmiset eivät ehkä sellaisenaan pystyisi sulattamaan.

Pienestä koostaan huolimatta perhosentoukka on todellinen ravintopommi. Kuivatut perhosentoukat sisältävät YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan yli kaksi kertaa enemmän proteiinia kuin naudanliha. Ravitsemusasiantuntijat ovatkin oivaltamassa hyönteisten merkityksen kehitysmaiden asukkaiden ravinnonlähteenä.

Jotkin perhosentoukkalajit ovat niin ravitsevia, että jo sadan gramman annos voi tyydyttää suuren osan päivittäisestä kivennäisaineiden ja vitamiinien tarpeesta. Toukat näet sisältävät kalsiumia, rautaa, magnesiumia, fosforia, kaliumia, sinkkiä ja muita tärkeitä kivennäisaineita samoin kuin monia vitamiineja. Perhosentoukista valmistettua jauhoa voidaan myös käyttää ravintolisänä aliravituille lapsille annettavassa soseessa.

Hyönteisten syönnillä – entomofagialla – on muutakin kuin ravinnollista merkitystä. Hyönteisten käyttö ravintona ei rasita ympäristöä. Vettä tarvitaan vain vähän, eikä kasvihuonekaasupäästöjä juuri tule. Kaiken lisäksi hyönteisten kerääminen ruoaksi käy luonnonmukaisesta tuholaistorjunnasta.

Pääruoka

Erikoislaatuista ateriaa odotellessamme muistamme, että muinaiselle Israelin kansalle annetun lain mukaan heinäsirkat olivat puhtaita eläimiä. Tosi Jumalan palvelijat, esimerkiksi Johannes Kastaja, söivät niitä. (3. Mooseksen kirja 11:22; Matteus 3:4; Markus 1:6.) Itse kukin voi silti aluksi epäröidä syödä jotain ennestään tuntematonta.

Ella palaa keittiöstä mukanaan höyryävän kuuma pääruoka, joka vangitsee kaikkien huomion. Pöydän ääressä istuu lisäksemme kahdeksan paikallista asukasta leveä hymy kasvoillaan, ja pöydällä on kaksi suurta kulhollista toukkia. Koska olemme vieraita, meille tarjoillaan ensin ja vieläpä runsaskätisesti.

Jos saat joskus tilaisuuden nauttia tällaisen edullisen, herkullisen ja ravitsevan aterian, älä jätä sitä käyttämättä. Se on kokemus, joka ei koskaan unohdu!

[Kuva s. 27]

Kypsentämättömiä perhosentoukkia, makongoja

[Kuva s. 27]

Kypsennettyjä heinäsirkkoja, kindagozoja