● Monet merenelävät ovat bioluminoivia, eli ne kykenevät tuottamaan valoa. Hinea brasiliana -kotilo hyödyntää tätä kykyä ainutlaatuisella tavalla. Kun se joutuu ravun uhkaamaksi, se vetäytyy kuoreensa ja alkaa välähdellä, mikä karkottaa saalistajan. Miten valo pystyy läpäisemään kotilon kuoren?

Mieti: Sen sijaan että Hinea brasiliana -kotilon kuori olisi valoa läpäisemätön, se hajottaa valoa. San Diegossa Kaliforniassa sijaitsevan Scrippsin valtamerentutkimuslaitoksen tutkijat Dimitri Deheyn ja Nerida Wilson ovat saaneet selville, että kotilon tuottama valo leviää kaikkialle sen kuoreen, joka puolestaan hajottaa valoa kymmenen kertaa tehokkaammin kuin samanvahvuinen (0,5 millimetriä) ihmisen valmistama valonhajotin. Kuori pystyy siirtämään valoa ympäristöön kahdeksan kertaa tehokkaammin kuin ihmisten valonhajottimet. Tätä poikkeuksellista kykyä hajottaa tai siirtää valoa ei ole sellaisilla Hinea brasiliana -kotilolle läheistä sukua olevilla kotiloilla, jotka eivät ole bioluminoivia. Kiinnostavaa kyllä Hinea brasiliana -kotilo tuottaa sen väristä valoa, joka kulkee merivedessä pisimmälle.

Tri Deheyn sanoo, että kotilon salaisuuksien ymmärtäminen ”voisi olla avuksi pyrittäessä valmistamaan optisilta ominaisuuksiltaan parempia materiaaleja”. Tiedoista hyötyisi myös biofotoniikan haara, joka hyödyntää valoa lääketieteellisissä tutkimuksissa ja hoidoissa. Tällä LED-valojen aikakaudella valonhajottimet, jotka pystyisivät voimistamaan pienistä valonlähteistä lähtevää valoa entistä tehokkaammin, säästäisivät epäilemättä osaltaan myös energiaa.

Mitä ajattelet? Onko Hinea brasiliana -kotilon kuori evoluution vai suunnittelun tulos?

[Kuva s. 18]

Suurennos kotilosta normaalitilassa

[Kuva s. 18]

Suurennos hohtavasta kotilosta

[Kuvien lähdemerkinnät s. 18]

Vasemmalla: www.robastra.com; keskellä ja oikealla: Dr. D. Deheyn, Scripps Institution of Oceanography, UC San Diego