Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Onko väärin huijata hyvien arvosanojen saamiseksi?

Onko väärin huijata hyvien arvosanojen saamiseksi?

Onko väärin huijata hyvien arvosanojen saamiseksi?

KÄYTKÖ koulua tai opiskeletko? Siinä tapauksessa luultavasti tiedät jonkun, jolla on tapana huijata hyvien arvosanojen saamiseksi. Tämä ongelma on levinnyt hyvin laajalle. Vuonna 2008 Josephson-instituutti haastatteli lähes 30 000:ta lukioikäistä yhdysvaltalaisnuorta, ja 64 prosenttia heistä myönsi huijanneensa kokeessa tuona vuonna. Jotkut arvelevat todellisen määrän olevan vielä suurempi – jopa yli 75 prosenttia.

Huijaamisesta, erityisesti plagioinnista, on tullut vakava ongelma myös Euroopassa. ”Verkkosivustot, jotka myyvät valmiita tutkielmia, maisterin tutkintoja ja tohtorin väitöskirjoja, ovat uusi ja jatkuvasti paheneva, huolestuttava ongelma”, sanotaan Digithum-verkkojulkaisussa.

Miksi huijaamisesta on tullut niin yleistä? Onko siitä tosiaan hyötyä? Onko rehellisyys edelleen paras valinta, vaikka se merkitsisikin huonompia arvosanoja?

Epidemian syitä

Moraalin höltyminen. Lehdessä American School Board Journal sanotaan: ”Monien opettajien mukaan huijaamisen lisääntyminen johtuu moraalin höltymisestä ja yhteiskunnan itsekeskeisyydestä.” Muuan opiskelija sanoi koulunsa lahjakkaiden oppilaiden luokasta seuraavaa: ”Me kaikki huijasimme; tarvitsimme hyviä arvosanoja päästäksemme hyviin kouluihin. Olimme hyviä, kunnollisia oppilaita, emme mitään moraalittomia ihmisiä – –. Meidän vain piti päästä arvostettuihin yliopistoihin.” Tällainen ajattelutapa on tarttunut jopa joihinkin vanhempiin. He haluavat hartaasti nähdä jälkeläistensä menestyvän, joten he joko hyväksyvät huijaamisen tai sulkevat siltä silmänsä ja näin heikentävät entisestään lapsensa moraalitajua.

Menestymispaineet. Donald McCabe, jonka perustama kansainvälinen keskus pyrkii edistämään rehellisyyttä koulumaailmassa, sanoo huijaavien opiskelijoiden uskovan, että olemalla rehellisiä he joutuisivat epäedulliseen asemaan niihin nähden, jotka huijaavat jäämättä siitä kiinni.

Nykytekniikka. Nykytekniikka on vienyt huijaamisen uusiin ulottuvuuksiin. Oppilaat voivat ladata internetistä kokeita ja kotitehtävien ratkaisuja ja jakaa niitä eteenpäin. Harva jää kiinni, ja tämä rohkaisee muita.

Huono esimerkki. Epärehellisyys on nykyään yleistä aikuisten maailmassa. Sitä ilmenee liike-elämässä, politiikassa, urheilussa ja usein jopa kodin seinien sisällä, kun vanhemmat petkuttavat vero- tai vakuutusasioissa. ”Jos vaikutusvaltaiset tai roolimalleina pidetyt ihmiset huijaavat, nuoret saavat sen viestin, että huijaaminen on sopivaa”, sanoo David Callahan kirjassaan The Cheating Culture. Mutta onko se sopivaa? Oikeuttaako hyvien arvosanojen tavoittelu huijaamiseen?

Miksi olla rehellinen?

Hyvän koulutuksen tavoite on valmistaa nuoria kantamaan vastuuta elämässään, esimerkiksi käsittelemään ja ratkaisemaan työelämässä vastaan tulevia ongelmia. Huijaamiseen tottuneet opiskelijat eivät ehkä opi näitä arvokkaita taitoja. Ne, joilla on tapana turvautua vilppiin, peittävät puutteensa ja heikentävät mahdollisuuksiaan menestyä elämän eri osa-alueilla.

Callahan toteaa lisäksi, että ”ihmiset, jotka jo nuorena menevät sieltä, missä aita on matalin – esimerkiksi huijaamalla koulussa tavan takaa – saattavat tuoda tämän tottumuksensa työpaikalle”. He ovat tavallaan kuin piraattivaatteita tai -kelloja, jotka näyttävät aidoilta, mutta tuottavat lopulta pettymyksen.

Huijaamiseen syyllistyvät voivat myös jäädä kiinni ja joutua kärsimään seurauksista, usein vähintäänkin häpeän tunteista. Seurauksena voi lisäksi olla koulusta erottaminen tai jotain vielä vakavampaa. Raamattu varoittaa: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Galatalaisille 6:7.) Kiinnijäämisen pelon ei kuitenkaan tulisi olla tärkein rehellisyyden motiivi. On olemassa paljon ylevämpiä syitä.

Rehellisyys – menestyksen avain

Viisaat nuoret pyrkivät kehittämään ominaisuuksia, joista on heille hyötyä paitsi koulussa myös koko loppuelämän ajan. Siksi he opiskelevat ahkerasti ja pyrkivät vaalimaan arvoja, jotka vahvistavat itsekunnioitusta, vetoavat tuleviin työnantajiin ja johtavat kestävään onnellisuuteen.

Raamattu opettaa tällaisia arvoja, eivätkä niiden mukaan elävät nuoret joudu epäedulliseen asemaan. Päinvastoin heistä tulee ”täysin päteviä, täydelleen varustautuneita kaikkeen hyvään työhön”, kuten sanotaan 2. Timoteuksen kirjeen 3:16, 17:ssä. Yhdeksäsluokkalainen Jorge kertoo: ”Luokkatoverini lunttaavat, koska he haluavat saada hyviä arvosanoja näkemättä lainkaan vaivaa. Minä kuitenkin haluan miellyttää Jumalaa. Raamattu sanoo Sananlaskujen 14:2:ssa: ’Rehtiydessään vaeltava pelkää Jehovaa, mutta teissään kiero halveksii Häntä.’ Tiedän, ettei Jumalalta voi salata mitään. Siksi en huijaa enkä auta muita tekemään niin.”

Ovatpa oppilaat, jotka haluavat elää sopusoinnussa Raamatun periaatteiden kanssa, luokan parhaimpia tai eivät, he ovat joka tapauksessa viisaimpia, koska he rakentavat lujaa perustusta kestävälle menestykselle (Psalmit 1:1–3; Matteus 7:24, 25). Lisäksi he voivat olla varmoja Luojan hyväksynnästä ja tuesta.

[Tekstiruutu/Kuva s. 28]

VARTEENOTETTAVIA PERIAATTEITA

● ”Totuuden huuli pysyy iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.” (Sananlaskut 12:19.)

● ”Uskollisten tekojen mies saa monia siunauksia.” (Sananlaskut 28:20.)

● ”Tosi Jumala saattaa kaikenlaisen työn tuomiolle kaiken salatun suhteen siitä, onko se hyvää vai pahaa.” (Saarnaaja 12:14.)

● ”Tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” (Heprealaisille 13:18.)

[Kuva s. 26, 27]

Nykytekniikka on vienyt huijaamisen uusiin ulottuvuuksiin.

[Kuva s. 28]

Huijaukseen syyllistyvät oppilaat ovat kuin piraattikelloja, jotka vain näyttävät hyvältä.