Raamattu – täsmällisten ennustusten kirja, osa 4
Raamattu – täsmällisten ennustusten kirja, osa 4
Raamattu ennusti Kristuksen kärsimykset ja kuoleman
Tässä kahdeksanosaisessa Herätkää!-lehden kirjoitussarjassa tarkastellaan erästä Raamatun huomattavaa piirrettä: profetioita eli ennustuksia. Kirjoitussarja auttaa saamaan vastauksen siihen, ovatko Raamatun ennustukset vain älykkäiden ihmisten sepitelmiä vai ilmeneekö niistä Jumalan hengen vaikutus. Kannustamme sinua puntaroimaan todisteita.
KUN Jeesus Kristus oli maan päällä parisentuhatta vuotta sitten, hän tiesi, että häntä odotti julma kuolema vihollisten käsissä. Mistä hän tiesi sen? Hän tunsi hyvin itseään koskevat Raamatun heprealaisten kirjoitusten eli Vanhan testamentin ennustukset. Monet niistä oli kirjoittanut profeetta Jesaja yli 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Mistä voidaan tietää varmasti, että Jesajan kirjoitukset ovat peräisin Jeesuksen syntymää edeltävältä ajalta?
Vuonna 1947 muuan beduiinipaimen löysi eräästä Qumranissa Kuolleenmeren luoteisrannalla (nykyisen Länsirannan alueella) sijaitsevasta luolasta kirjakääröjä. Niitä ja muita läheisistä luolista löydettyjä kääröjä alettiin kutsua Kuolleenmeren kirjakääröiksi. Ne sisältävät koko Jesajan kirjan jäljennöksen. * Se on ajoitettu suunnilleen toiselle vuosisadalle ennen Jeesuksen syntymää. Niinpä sitä, mitä Jesaja kirjoitti, voidaan sanoa profetiaksi. Mitä hän ennusti Kristuksen eli Messiaan kärsimyksistä ja kuolemasta? * Tarkastelemme seuraavaksi kahta Jesajan ennustusta.
Kristuksen kärsimykset ennustettiin
1. ennustus: ”Selkäni minä tarjosin lyöjille.” (Jesaja 50:6.) *
Täyttymys: Vuonna 33 Jeesuksen juutalaiset viholliset veivät hänet roomalaisen käskynhaltijan Pontius Pilatuksen eteen oikeudenkäyntiä varten. Pilatus tajusi, että Jeesus oli syytön, ja yritti vapauttaa hänet. Juutalaiset vaativat kuitenkin itsepintaisesti Jeesuksen tappamista, minkä vuoksi Pilatus ”antoi päätöksen, että heidän vaatimuksensa täytettäisiin”, ja luovutti Jeesuksen paaluun pantavaksi. (Luukas 23:13–24.) Sitä ennen hän kuitenkin ”käski ruoskia Jeesuksen” (Johannes 19:1, Kirkkoraamattu 1992.) Aivan kuten Jesaja oli ennustanut, Jeesus ei vastustellut vaan ”tarjosi selkänsä lyöjille”.
Mitä historia osoittaa?
● Historia vahvistaa sen, että roomalaisilla oli tapana ruoskia kuolemaantuomitut ennen teloitusta. Erään lähdeteoksen mukaan ”ruoska oli tehty lukuisista nahkasiimoista, joiden päihin oli kiinnitetty lyijypaloja tai teräviä metallikappaleita. – – [Uhria] lyötiin paljaaseen selkään, kunnes se oli riekaleina. Toisinaan seurauksena oli kuolema.” Jeesus kuitenkin selvisi hengissä tästä koettelemuksesta.
Kristuksen kuolema ennustettiin
2. ennustus: ”Hän vuodatti sielunsa kuolemaan.” (Jesaja 53:12.) * Psalmissa 22:16 sanotaan lisäksi: ”Pahat ihmiset ovat piirittäneet minut, he ovat lävistäneet käteni ja jalkani.” (New International Version.)
Täyttymys: Markuksen 15:15:ssä kerrotaan: ”Ruoskitettuaan Jeesuksen hän [Pilatus] luovutti hänet paaluun pantavaksi.” Jeesuksen tapauksessa tähän julmaan teloitustapaan sisältyi käsien ja jalkojen naulitseminen paaluun (Johannes 20:25). Muutaman tunnin kuluttua ”Jeesus päästi kovan huudon ja antoi henkensä” (Markus 15:37).
Mitä historia osoittaa?
● Maalliset lähteet eivät kerro kovinkaan paljon Jeesuksen kuolemasta, mutta vuoden 55 tietämillä syntynyt arvostettu roomalainen historioitsija Tacitus kirjoitti, että ”nimitys [kristityt] oli saanut alkunsa Kristuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana”. * Tacituksen sanat ovat täysin sopusoinnussa evankeliumikertomusten kanssa, joissa niin ikään mainitaan keisari Tiberius, Pontius Pilatus ja muita virkamiehiä (Luukas 3:1; 23:1–33; Johannes 19:1–24).
Lisäksi historia vahvistaa, että roomalaisilla oli tapana naulata paaluun orjia ja niitä, joita he pitivät halveksittavina rikollisina. Toisinaan he panivat uhrin paaluun sitomalla, toisinaan käytettiin nauloja. Erään lähdeteoksen mukaan ”naulat lyötiin käsien ja jalkojen läpi ja uhri jätettiin riippumaan siihen tuskissaan. Hän tunsi – – sietämätöntä janoa ja joutui kärsimään hirvittävistä tuskankouristuksista”. (Halley’s Bible Handbook.)
Kuten edellä mainittiin, Jeesus tiesi jo kauan etukäteen häntä odottavasta julmasta kuolemasta. Siksi tämä rohkea mies saattoi lopun lähetessä sanoa uskollisille seuraajilleen: ”Olemme menossa ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika luovutetaan ylipapeille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet kansakuntien ihmisten käsiin pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja paaluun pantavaksi.” (Matteus 20:18, 19.) Miksi Jeesuksen sitten piti kuolla? Vastaus koskee meitä kaikkia. Siihen liittyy myös paras uutinen, mitä koskaan voisimme kuulla.
”Muserrettiin erheittemme tähden”
Olemme epätäydellisiä, joten toimimme usein väärin. Sitä sanotaan Raamatussa synnin tekemiseksi. Syntiä voitaisiin verrata moottorissa olevaan hiekkaan. Ajan kuluessa hiekka kuluttaa moottoria niin, että se lakkaa toimimasta. Vastaavasti synti saa aikaan sen, että me vanhenemme, sairastumme ja kuolemme. Roomalaiskirjeen 6:23:ssa sanotaan: ”Synnin palkka on kuolema.” Kristuksen kuoleman ansiosta meidän on kuitenkin mahdollista päästä tästä viheliäisestä tilasta. Kuinka niin? Jesaja kirjoitti eräässä hämmästyttävässä Kristusta koskevassa profetiassaan, että tämä kuolisi ”rikkomuksemme takia” – eli hänet ”muserrettaisiin erheittemme tähden” – ja että ”hänen haavojensa perusteella on meille koitunut parannus” * (Jesaja 53:5).
Jesajan profetia tuo mieleen Johanneksen 3:16:ssa olevat Jeesuksen sanat: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.”
Miten voimme kasvattaa uskoa Jeesukseen? Hankkimalla tietoa hänestä. Hän sanoi rukouksessa: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3.) Tällaista kallisarvoista tietoa on Raamatussa (2. Timoteukselle 3:16).
Jeesus ymmärrettävästikin haluaa, että mahdollisimman monet ihmiset saisivat ikuisen elämän. Sen vuoksi hän esitti hieman ennen kuolemaansa seuraavan merkittävän ennustuksen: ”Tämä valtakunnan [Jumalan hallituksen, joka jakaa Kristuksen lunnaiden mahdollistamia siunauksia] hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille.” (Matteus 24:14.) Myös tämä ennustus on osoittautunut erittäin täsmälliseksi, kuten käy ilmi tämän kirjoitussarjan kahdesta seuraavasta osasta.
[Alaviitteet]
^ kpl 5 Ainoa kokonaisena säilynyt kirjakäärö sisältää koko Jesajan kirjan. Muut kirjakääröt ovat katkelmia.
^ kpl 5 Lisää tietoa Raamatun ennustuksista, jotka auttavat tunnistamaan Messiaan, on Herätkää!-lehdessä 7/2012.
^ kpl 7 Tekstiyhteydestä ilmenee, että ”minä” viittaa tässä Kristukseen. Esimerkiksi jakeessa 8 sanotaan: ”Lähellä on Hän [Jumala], joka julistaa minut [Jeesuksen Kristuksen] vanhurskaaksi.” Kun Jeesus oli maan päällä, hän oli ainoa Jumalan silmissä vanhurskas eli synnitön ihminen (Roomalaisille 3:23; 1. Pietarin kirje 2:21, 22).
^ kpl 12 Jesajan 52:13–53:12 sisältää monia profeetallisia yksityiskohtia Messiaasta. Esimerkiksi Jesajan 53:7:ssä sanotaan: ”Hänet vietiin kuin lammas teurastettavaksi; – – hänkään ei suutaan avannut.” Jakeessa 10 lisätään, että hän antoi sielunsa ”syyllisyysuhriksi”.
^ kpl 15 Kristuksen mainitsevat myös jotkut muut muinaiset historioitsijat, kuten arvostettu roomalainen historioitsija Suetonius (ensimmäisellä vuosisadalla), Bithynian maaherra Plinius nuorempi (toisen vuosisadan alussa) ja juutalainen historioitsija Josefus (ensimmäisellä vuosisadalla), joka mainitsee ”Jaakob-nimisen miehen, Kristukseksi kutsutun Jeesuksen veljen”.
^ kpl 19 Jeesus ”ei tehnyt syntiä” eikä näin ollen ansainnut kuolemaa (1. Pietarin kirje 2:22). Sen sijaan hän antoi elämänsä meidän puolestamme ja siten kärsi rangaistuksen synneistämme ja vapautti meidät kuoleman otteesta. Siksi hänen sanotaan kuolleen ”lunnaina” (Matteus 20:28). Tästä aiheesta kerrotaan lisää kirjassa Mitä Raamattu todella opettaa?, joka on luettavissa verkko-osoitteessa www.pr418.com.
[Tekstiruutu/Kuva s. 20]
KRISTUKSEN UHRIN ESIKUVA
Israelin kansalle annettuun Jumalan lakiin sisältyi säännöksiä, jotka olivat esikuva eli malli siitä, mitä Messias myöhemmin tekisi. Esimerkiksi kun joku israelilainen teki syntiä eli oli tottelematon Jumalalle, hänen oli uhrattava virheetön eläin. (3. Mooseksen kirja 17:11; 22:21.) Uhrieläimet eivät kuitenkaan voineet sovittaa syntejä täysin (Heprealaisille 10:4). Ne olivat yhtä kaikki sopiva esikuva uhrista, joka peittäisi kaikki synnit, nimittäin ”Jumalan Karitsasta, joka ottaa pois maailman synnin” (Johannes 1:29; Heprealaisille 10:1, 5–10). Kaikilla tähän kuvaannolliseen Lampaaseen, Jeesukseen Kristukseen, uskovilla on loistava ikuisen elämän toivo (Johannes 6:40).
