MONET käyvät säännöllisesti rukoilemassa Jumalaa jossain uskonnollisessa rakennuksessa. Toiset tekevät pitkiä pyhiinvaellusmatkoja tällaisiin paikkoihin. Voiko Jumalaa rukoilla vain temppelissä, pyhäkössä tai kirkossa, vai voiko hänelle puhua missä ja milloin tahansa? Mitä Raamattu sanoo?

Ihmiskunnan historian alussa ei ollut uskonnollisia rakennuksia. Ensimmäiset vanhempamme asuivat kauniissa puutarhassa ja pystyivät olemaan kanssakäymisissä Luojansa Jehova Jumalan kanssa (1. Mooseksen kirja 2:8). Kun ihmisperhe vähitellen kasvoi, vanhurskaiden ihmisten, kuten Nooan, kerrotaan ”vaeltaneen tosi Jumalan kanssa”, mutta heilläkään ei ollut käytössään uskonnollisia rakennuksia (1. Mooseksen kirja 6:9). He rukoilivat Jehovaa usein ja rakastivat häntä, ja hän puolestaan hyväksyi heidän palvontansa.

Jumala ei asu ihmisten tekemissä rakennuksissa

Muinoin eläneet Jumalan uskolliset palvelijat tiesivät, ettei maan ja suunnattoman maailmankaikkeuden Luoja asu ihmisten tekemissä rakennuksissa. ”Asuuko Jumala todellakin ihmisten luona maan päällä?” kysyi kuningas Salomo ja jatkoi totuudenmukaisesti: ”Katso! Taivaaseen, niin, taivastenkaan taivaaseen, sinä et voi mahtua.” (2. Aikakirja 6:18.) Muinaiset israelilaiset tosin kokoontuivat vuosittain tabernaakkeliin ja myöhemmin temppeliin viettämään Jumalan lain mukaisia uskonnollisia juhlia (2. Mooseksen kirja 23:14–17). He saattoivat kuitenkin rukoilla Jumalaa milloin tahansa, esimerkiksi paimentaessaan katraitaan, työskennellessään pellolla, viettäessään aikaa perheen kanssa tai ollessaan yksin (Psalmit 65:2; Matteus 6:6).

Mekin voimme rukoilla Jumalaa missä ja milloin tahansa. Mallimme Jeesus Kristus hakeutui usein johonkin hiljaiseen, syrjäiseen paikkaan rukoilemaan (Markus 1:35). Kerran hän esimerkiksi ”meni ulos vuorelle rukoilemaan, ja hän oli siellä koko yön rukoillen Jumalaa” (Luukas 6:12).

Juutalaisena Jeesus tietenkin osallistui tunnollisesti Jerusalemin temppelissä vietettyihin uskonnollisiin juhliin (Johannes 2:13, 14). Hän kuitenkin ennusti, että tulisi aika, jolloin temppeli ei enää olisi tosi palvonnan keskus. Keskustellessaan erään samarialaisen naisen kanssa lähellä vuorta, jolla oli ollut samarialaisten temppeli, Jeesus sanoi: ”Tulee hetki, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.” Sitten hän lisäsi, että ”tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja totuudessa”. (Johannes 4:21, 23.)

Jeesus ei pitänyt tärkeänä rakennuksia vaan tosi palvontaa, joka olisi lähtöisin vilpittömästä sydämestä. Merkitsikö tämä sitä, että Jeesuksen seuraajat, joita myöhemmin alettiin kutsua kristityiksi, palvoisivat Jumalaa vain itsekseen? (Apostolien teot 11:26.) Ei merkinnyt – ja hyvästä syystä.

Jumalan palvelijoiden hengellinen perhe

Jumalan uskolliset palvelijat muodostavat hengellisen perheen (Luukas 8:21). Kiinteä  perhe tekee yhdessä monenlaisia asioita – esimerkiksi syö yhdessä – mikä lujittaa perhesiteitä. Sama pätee hengellisessä mielessä. Kristilliset kokoukset ovat kuin hengellisiä pitoja, joissa kaikki voivat ravita sisintään ja lujittaa keskinäisiä hengellisiä siteitä. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Ottakaamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin, jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan rohkaisten toisiamme.” (Heprealaisille 10:24, 25.)

Tosi palvojat ymmärtävät siksi, että seurakunta on tärkeä, sillä sen yhteydessä jokainen voi kehittää hengellisiä ominaisuuksia, joita ei yksin pystyisi kehittämään täydessä määrin. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi rakkaus, anteeksiantavaisuus, huomaavaisuus, lempeys ja rauha. (2. Korinttilaisille 2:7; Galatalaisille 5:19–23.)

Mihin varhaiskristityt kokoontuivat palvomaan ja nauttimaan toistensa seurasta? Usein yksityiskoteihin (Roomalaisille 16:5; Kolossalaisille 4:15). Kun esimerkiksi Paavali kirjoitti eräälle toiselle kristitylle, hän osoitti kirjeensä myös tämän talossa olevalle seurakunnalle (Filemonille 1, 2).

Jumalan nykyisetkään palvelijat eivät tarvitse prameita uskonnollisia rakennuksia vaan tiloja, jotka ovat miellyttäviä ja joissa on tilaa kaikille läsnäolijoille. Jehovan todistajat pitävät kokouksensa tällaisissa paikoissa. He kutsuvat niitä valtakunnansaleiksi. Todennäköisesti sinunkin asuinseudullasi on sellainen. Nämä rakennukset ovat käytännöllisiä ja vaatimattomia, ja niissä pidettävissä kokouksissa yksinkertaisesti tarkastellaan Raamattua sekä lauletaan ja rukoillaan.

Lisäksi Jehovan todistajat pitävät suuressa arvossa yksityisiä hetkiä Jumalan kanssa. Siksi he varaavat joka päivä aikaa rukoilemiseen sekä perheenä että yksityisesti. Jaakobin kirjeen 4:8:ssa sanotaan: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.”

OLETKO MIETTINYT?

● Asuuko Jumala ihmisten tekemissä rakennuksissa? (2. Aikakirja 6:18.)

● Mihin Jeesus meni rukoilemaan koko yöksi? (Luukas 6:12.)

● Miksi tosi palvojat kokoontuvat yhteen? (Heprealaisille 10:24, 25.)

[Huomioteksti s. 15]

Kuullaanko rukouksemme todennäköisemmin, jos esitämme ne jossain tietyssä paikassa?