”Olen mietiskelevä kaikkea toimintaasi, ja sinun menettelyissäsi tahdon antaa ajatusteni askarrella.” (Psalmit 77:12)

MITÄ JOTKUT SANOVAT?

Mietiskelyä on monenlaista, ja monien mietiskelymuotojen juuret ovat muinaisissa idän uskonnoissa. ”Mielen on oltava tyhjä voidakseen nähdä selkeästi”, sanoi eräs filosofi. Hänen sanansa antavat ymmärtää, että mielen tyhjentäminen ja joihinkin sanoihin tai kuviin keskittyminen edistää sisäistä rauhaa, mielen kirkastumista ja henkistä valaistumista.

MITÄ RAAMATTU SANOO?

Raamatussa mietiskelylle annetaan suuri arvo (1. Timoteukselle 4:15). Mietiskelyyn, johon Raamattu kannustaa, ei kuitenkaan liity mielen tyhjentämistä tai jonkin sanan tai ilmauksen eli mantran toistamista. Sen sijaan siinä kehotetaan ajattelemaan määrätietoisesti rakentavia asioita, kuten Jumalan ominaisuuksia, normeja ja luomistöitä. ”Olen mietiskellyt kaikkea toimintaasi, halukkaasti annoin ajatusteni askarrella sinun kättesi teoissa”, rukoili uskollinen Jumalan palvelija (Psalmit 143:5). Lisäksi hän sanoi: ”Kun olen muistanut sinut leposijallani, minä mietiskelen sinua yövartioiden kuluessa.” (Psalmit 63:6.)

”Vanhurskaan sydän miettii vastatakseen.” (Sananlaskut 15:28)

MITÄ RAAMATTU SANOO?

Terve mietiskely tekee meistä syvällisempiä ihmisiä, edistää tunteiden hallintaa ja antaa moraalista voimaa, jolloin puheestamme ja käytöksestämme heijastuu syvä ymmärrys (Sananlaskut 16:23). Siten elämästä tulee onnellisempaa ja antoisampaa. Sellaista ihmistä, joka mietiskelee säännöllisesti Jumalaa, kuvaillaan psalmissa 1:3 seuraavasti: ”Hänestä on tuleva kuin vesivirtojen varrelle istutettu puu, joka antaa oman hedelmänsä ajallaan ja jonka lehvistö ei lakastu, ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.”

Mietiskely voi myös parantaa käsityskykyä ja muistia. Esimerkiksi kun tutkimme jotain luontoon tai Raamattuun liittyvää aihetta, opimme monia kiinnostavia asioita. Mutta vasta kun mietiskelemme noita asioita, näemme, miten ne liittyvät toisiinsa ja siihen, mitä olemme oppineet aiemmin. Aivan kuten kirvesmies tekee rakennusaineista kauniin rakennuksen, me voimme mietiskelemällä koota oppimistamme asioista yhtenäisen kokonaisuuden.

”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton. Kuka voi tuntea sen?” (Jeremia 17:9)

MITÄ RAAMATTU SANOO?

”Sisältä, ihmisten sydämestä, tulevat ulos vahingolliset järkeilyt: haureudenteot, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahnehtiminen, pahuuden teot, petollisuus, irstaus, kateellinen silmä, – – järjettömyys.” (Markus 7:21, 22.) Mietiskelyä täytyy hallita aivan kuten tulta! Muutoin sopimattomat ajatukset voisivat ruokkia vahingollisia haluja, jotka saattaisivat riistäytyä hallinnasta ja johtaa pahoihin tekoihin (Jaakobin kirje 1:14, 15).

Niinpä Raamattu kehottaa mietiskelemään sitä, mikä on totta, vanhurskasta, puhdasta, rakastettavaa, hyveellistä ja ylistettävää, ja sitä, mistä puhutaan hyvää (Filippiläisille 4:8, 9). Kun kylvämme mieleemme tällaisia hyviä ajatuksia, meissä kehittyy kauniita ominaisuuksia, puheemme on miellyttävää ja suhteemme toisiin ovat lämpimät (Kolossalaisille 4:6).