RAAMATUN PERIAATE: ”Kuka saa olla vieraana [Jumalan] teltassa? – – Se, joka vaeltaa moitteettomasti ja harjoittaa vanhurskautta ja puhuu totuutta sydämessään.” (Psalmit 15:1, 2.)

HYÖDYT: Useimmat ihmiset arvostavat rehtiyttä ja rehellisyyttä. Entä jos jollekulle tulee tilaisuus hyötyä epärehellisyydestä, niin että kukaan ei huomaa sitä? Tällöin paljastuu, millainen on hänen sydämensä, hänen sisimpänsä.

Raquel, jonka työ liittyi tavaroiden hankintaan, sanoi: ”Jotkut myyntiedustajat tarjosivat minulle lahjuksia. He lupasivat, että jos ostan heiltä, he siirtäisivät osan ’alennuksesta’ liikeyrityksen sijasta minulle. Muistin kuitenkin Raamatun neuvon rehellisyydestä ja kieltäydyin. Esimieheni kuuli tästä, ja hänen luottamuksensa minua kohtaan kasvoi.”

Jos Raquel olisi myöntynyt tarjoukseen, hän olisi saattanut hyötyä taloudellisesti lyhyellä aikavälillä. Mutta entä jos hänen työnantajansa olisi saanut tietää asiasta? Olisiko Raquel saanut pitää työnsä? Millaisia olisivat olleet hänen tulevat työnsaantimahdollisuutensa? Vielä tärkeämpinä Raquel piti omaatuntoa ja itsekunnioitusta. ”Parempi on valita hyvä nimi kuin runsaasti rikkautta”, neuvotaan Raamatussa. Toisten kunnioituksen saaminen on ”jopa hopeaa ja kultaa parempi”. (Sananlaskut 22:1.)

Myös Jessie oli rehellinen ja luotettava, minkä vuoksi hänellä oli hyvä maine työnantajan silmissä. Mitä hyötyä siitä oli? Hänet siirrettiin esimiestehtäviin, ja lisäksi hän sai joustavamman työaikataulun. Sen ansiosta hän pystyi viettämään runsaammin aikaa vaimonsa ja lastensa kanssa sekä osallistumaan enemmän hengelliseen toimintaan.

Jotkut työnantajat ovat työntekijöitä etsiessään kääntyneet sellaisten ryhmien puoleen, jotka ovat tunnettuja rehellisyydestään. Esimerkiksi eräs filippiiniläinen yritysjohtaja kirjoitti paikalliseen Jehovan todistajien toimistoon ja pyysi todistajia hakemaan heiltä työtä. He ovat ”ahkeria, rehellisiä ja työhönsä omistautuneita”, hän sanoi. Kunnia tästä kuuluu kuitenkin Jehova Jumalalle, joka opettaa meitä ”vihaamaan pahaa ja rakastamaan hyvää” (Aamos 5:15).