Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mitä eroa on ruoka-allergialla ja ruokaintoleranssilla?

Mitä eroa on ruoka-allergialla ja ruokaintoleranssilla?

”Laskin haarukan kädestäni. Tunsin oloni epämukavaksi. Suutani kutitti ja kieleni turposi. Päässä alkoi tuntua huteralta, ja minun oli vaikea hengittää. Käsivarsiin ja kaulaan tuli ihottumaa. Yritin olla joutumatta paniikkiin, mutta tiesin, että minun pitäisi päästä sairaalaan – ja pian!” (Emily)

SYÖMINEN on useimmille miellyttävä kokemus. Joidenkin on kuitenkin pakko pysyä visusti erossa joistakin ruoista. Emilyn tavoin he kärsivät ruoka-aineallergiasta. Emilyn kuvailemaa voimakasta allergista reaktiota kutsutaan anafylaksiaksi, joka on erittäin vaarallinen tila. Useimmat ruoka-allergiat eivät onneksi ole näin vakavia.

Viime vuosina ruoka-allergioita ja -intoleransseja on raportoitu aiempaa enemmän. Joidenkin tutkimusten mukaan kuitenkin vain pienellä osalla niistä, jotka ajattelevat kärsivänsä jostain ruoka-allergiasta, on diagnosoitu nimenomainen allergia.

Mikä on ruoka-allergia?

”Ruoka-allergialla ei ole yleismaailmallisesti hyväksyttyä määritelmää”, sanotaan tri Jennifer J. Schneider Chafenin johtaman tutkijaryhmän raportissa, joka julkaistiin Yhdysvaltain lääkäriliiton lehdessä (The Journal of the American Medical Association). Enemmistö asiantuntijoista kuitenkin uskoo, että avainrooli allergisen reaktion käynnistymisessä on ihmisen immuunijärjestelmällä.

Jonkin tietyn ruoka-aineen aiheuttama allerginen reaktio johtuu yleensä ruoan sisältämästä proteiinista, jota immuunijärjestelmä pitää virheellisesti haitallisena. Kun tuota proteiinia päätyy elimistöön, immuunijärjestelmä tuottaa IgE-vasta-aineita tuhotakseen havaitsemansa tunkeutujan. Kun allergeenia sisältävää ruokaa nautitaan seuraavan kerran, aiemmin muodostuneet vasta-aineet voivat aiheuttaa sen, että elimistöön vapautuu kemiallisia aineita, esimerkiksi histamiinia.

Normaalioloissa histamiinilla on hyödyllinen tehtävä immuunijärjestelmässä. Syistä, joita ei täysin ymmärretä, IgE-vasta-aineet ja niiden aiheuttama histamiinin vapautuminen kuitenkin aikaansaavat allergisen reaktion niillä, jotka ovat yliherkkiä jollekin tietylle proteiinille.

Tämä selittää sen, miksi jokin uusi ruoka ei ehkä ensimmäisellä syömiskerralla näytä aiheuttavan mitään oireita mutta aikaansaa seuraavalla kerralla allergisen reaktion.

Mikä on ruokaintoleranssi?

Ruokaintoleranssi voi ruoka-allergian tavoin olla jonkin ruoka-aineen aiheuttama haitallinen reaktio. Mutta toisin kuin ruoka-allergia (jonka käynnistää ihmisen immuunijärjestelmä), ruokaintoleranssi on ruoansulatusjärjestelmän reaktio, eikä siinä siksi ole mukana vasta-aineita. Kyse voi olla siitä, että ihminen ei pysty kunnolla sulattamaan jotain ruoka-ainetta, ehkäpä entsyymipuutosten vuoksi tai siksi, että elimistöllä on vaikeuksia käsitellä joitakin ruoan kemiallisia aineosia. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssi johtuu siitä, että suoli ei tuota entsyymejä, joita tarvitaan maitotuotteiden sisältämän maitosokerin pilkkomiseen.

Koska ruokaintoleranssiin ei liity vasta-aineiden tuotantoa, se voi ilmetä jo ensimmäisellä kerralla, kun jotain ruoka-ainetta syödään. Ratkaiseva tekijä voi olla määrä. Elimistö voi sietää jotain ruoka-ainetta vähän, mutta ongelmia saattaa syntyä, kun sitä nautitaan enemmän. Ruoka-allergioissa taas pienikin määrä tiettyä ruoka-ainetta voi vakavimmillaan aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion.

Oireet

Ruoka-allergiaan voi liittyä monenlaisia oireita: kutina, ihottuma, nielun, silmien tai kielen turpoaminen, pahoinvointi, oksentelu tai ripuli sekä pahimmassa tapauksessa verenpaineen lasku, huimaus, pyörtyminen ja jopa sydämenpysähdys. Anafylaktinen reaktio voi kehittyä nopeasti ja olla kohtalokas.

Allergiaa voi aiheuttaa mikä tahansa ruoka, mutta pahimpien allergioiden aiheuttajina ovat tavallisesti maito, kananmuna, kala, äyriäiset, maapähkinä, soija, puupähkinät ja vehnä. Allergia voi puhjeta missä iässä tahansa. Tutkimukset osoittavat, että perintötekijöillä on suuri merkitys; lapsi saa allergian todennäköisemmin, jos jommallakummalla tai molemmilla vanhemmista on jokin allergia. Ei ole epätavallista, että lapsen varttuessa hänen allergiansa häviävät.

Ruokaintoleranssin oireet ovat useimmiten lievempiä kuin voimakkaiden allergisten reaktioiden oireet. Oireita voivat olla vatsakipu, turvotus, kouristukset, ilmavaivat, päänsärky, ihottuma, väsymys ja yleinen huonovointisuus, ja niitä saattavat aiheuttaa monet eri ruoka-aineet. Tavallisimpia ovat maitotuotteet, vehnä, gluteeni, alkoholi ja hiiva.

Diagnoosi ja hoito

Jos epäilet, että sinulla on ruoka-allergia tai -intoleranssi, haluat kenties kääntyä asiantuntevan terveysalan ammattilaisen puoleen. Itse tehdyt diagnoosit ja tiettyjen ruoka-aineiden poistaminen ruokavaliosta omin päin voi joskus olla vahingollista. Tällöin saattaa jäädä vaille joitakin välttämättömiä ravintoaineita.

Vaikeiden ruoka-allergioiden hoitamiseksi ei ole olemassa muuta yleisesti hyväksyttyä keinoa kuin allergisoivien ruoka-aineiden täydellinen välttäminen. * Jos taas allergia on lievä tai ongelmana on ruokaintoleranssi, voi olla hyödyllistä yksinkertaisesti rajoittaa sitä, miten paljon ja miten usein tiettyjä ruokia syö. Joissakin tapauksissa on kuitenkin pakko välttää joitakin ruokia kokonaan – ainakin jonkin aikaa – sen mukaan, miten voimakas yliherkkyys on.

Jos sinulla on jokin ruoka-allergia tai -intoleranssi, sinua voi lohduttaa tieto siitä, että monet kaltaisesi ihmiset ovat oppineet tulemaan toimeen näiden ongelmien kanssa ja he voivat nauttia monenlaisista ravitsevista ja herkullisista ruoista.

^ kpl 19 Usein suositellaan, että vaikeista allergioista kärsivät pitävät mukanaan adrenaliinia (epinefriiniä) sisältävää injektiokynää, jolla voi antaa itselleen pistoksen hätätilanteessa. Jotkut terveysalan asiantuntijat ehdottavat, että lapset, joilla on allergioita, käyttävät esimerkiksi selvästi näkyvää ranneketta, joka kertoo opettajille tai hoitajille heidän allergiastaan.