Seuraavina kuukausina Hitoshi lannistui, koska uutta työtä ei tuntunut löytyvän. Kun hän mainitsi eräässä työhaastattelussa, ettei voisi tehdä epärehellistä työtä, haastattelija sanoi: ”Sinun ajattelutapasi on omituinen!” Hitoshin perhe ja ystävät kannustivat häntä pitämään kiinni päätöksestään olla rehellinen, vaikka hän itse alkoi hieman epäillä. Hän muun muassa mietti, kannattiko hänen kertoa vakaumuksestaan avoimesti.

Hitoshin kokemus on ikävä muistutus siitä, etteivät kaikki arvosta rehellisyyttä. Todellisuudessa jotkut saattavat pitää sitä jopa rasitteena, varsinkin liikemaailmassa. ”Ympärilläni on paljon epärehellisiä ihmisiä”, sanoo eräs työssä käyvä eteläafrikkalainen nainen, ”ja joskus paine toimia heidän tavallaan on hyvin voimakas.”

Eräs erityisen yleinen epärehellisyyden muoto nykyään on valehtelu. Massachusettsin yliopistossa Amherstissa työskentelevä psykologi Robert S. Feldman teki joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jossa todettiin, että 60 prosenttia aikuisista valehtelee kymmenminuuttisen keskustelun aikana vähintään kerran. ”Tulos oli todella yllättävä”, Feldman sanoo. ”Emme osanneet odottaa, että valehteleminen olisi arkielämässä näin yleistä.” On hämmästyttävää, että vaikka useimmat ihmiset kavahtavat ajatusta siitä, että heille valehdellaan, kuitenkin hyvin moni valehtelee itse.

Miksi valehteleminen, varastaminen ja muut epärehellisyyden muodot ovat nykyään niin yleisiä? Mitä epärehellisyys saa aikaan yhteiskunnassa yleensä? Ja mikä vielä tärkeämpää, miten voimme pysyä erossa epärehellisistä tavoista?