1, 2. Miten Daavid osoitti, että hän oli uskollinen Jumalalle? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

DAAVID ja Abisai hiipivät yön pimeydessä 3 000 nukkuvan sotilaan leiriin. He löytävät leirin keskeltä kuningas Saulin, joka on sikeässä unessa. Saul on tullut Juudan erämaahan etsimään Daavidia, koska hän haluaa tappaa Daavidin. Abisai kuiskaa: ”Sallithan minun nyt keihästää hänet maahan vain kerran, enkä tee sitä hänelle kahdesti.” Daavidin vastaus on yllättävä. Hän sanoo: ”Älä tuhoa häntä, sillä kuka on ojentanut kätensä Jehovan voideltua vastaan ja pysynyt viattomana? – – Jehovan kannalta katsoen minusta on mahdotonta ajatella, että ojentaisin käteni Jehovan voideltua vastaan!” (1. Sam. 26:8–12.)

² Daavid ymmärsi, mitä uskollisuus Jumalaa kohtaan tässä tilanteessa merkitsi. Hänelle ei tullut mieleenkään vahingoittaa Saulia, koska Saul oli Jumalan voitelema kuningas. Jehovan uskolliset palvelijat kunnioittavat niitä, joille hän on antanut valtaa. Uskollisuus on ominaisuus, jota Jehova vaatii kaikilta palvelijoiltaan. (Lue Sananlaskujen 12:22b.)

3. Miten Abisai osoitti uskollisuutta Daavidia kohtaan?

 ³ Abisai kunnioitti Daavidia, mikä käy ilmi hänen suhtautumisestaan Daavidiin. Daavid yritti peittää Batseban kanssa tekemänsä aviorikoksen, minkä vuoksi hän käski Joabia järjestämään niin, että Batseban aviomies Uuria kuolisi taistelussa (2. Sam. 11:2–4, 14, 15; 1. Aik. 2:16). Koska Joab oli Abisain veli, Abisai ehkä sai tietää asiasta, mutta hän kunnioitti silti edelleen Daavidia, Jumalan valitsemaa kuningasta. Abisai ei myöskään koskaan yrittänyt hyödyntää asemaansa sotapäällikkönä kaapatakseen vallan. Sen sijaan hän puolusti Daavidia pettureita ja muita vihollisia vastaan. (2. Sam. 10:10; 20:6; 21:15–17.)

4. a) Millä tavoin Daavid on hyvä esimerkki uskollisuudesta Jumalaa kohtaan? b) Mitä muita esimerkkejä tarkastelemme?

⁴ Se että Daavid ei vahingoittanut kuningas Saulia, oli vain yksi osoitus hänen uskollisuudestaan Jehovaa kohtaan. Nuorena miehenä Daavid oli noussut taistelemaan filistealaista jättiläistä Goljatia vastaan, koska tämä julkesi ”pilkata elävän Jumalan taistelurivejä”. (1. Sam. 17:23, 26, 48–51.) Kun Daavid kuninkaaksi tultuaan syyllistyi vakaviin synteihin – aviorikokseen ja murhaan – hän otti vastaan ojennusta profeetta Natanilta ja katui (2. Sam. 12:1–5, 13). Vielä iäkkäänä miehenäkin Daavid osoitti olevansa uskollinen Jumalalle. Hän esimerkiksi antoi avokätisiä lahjoituksia Jehovan temppelin rakentamiseen (1. Aik. 29:1–5). Vaikka Daavid teki vakavia virheitä, hän pysyi uskollisena Jumalalle (Ps. 51:4, 10; 86:2). Kun nyt tarkastelemme muita kertomuksia Daavidista ja hänen aikalaisistaan, pyri löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Keille meidän ennen kaikkea tulee olla uskollisia? Mitä ominaisuuksia uskollisuus vaatii?

5. Mitä opimme Abisain virheestä?

⁵ Kun Abisai hiipi Saulin leiriin, hänen mielessään oli ennen kaikkea uskollisuus Daavidia kohtaan. Abisai olisi halunnut tappaa Saulin, mutta Daavid esti sen ja sanoi, että olisi väärin ”ojentaa kätensä Jehovan voideltua vastaan” (1. Sam. 26:8–11). Tämä opettaa meille tärkeän asian: meillä voi olla useita uskollisuuden kohteita, mutta kun meidän on valittava, kenelle olemme ensisijaisesti uskollisia, meidän tulee antaa Raamatun periaatteiden ohjata itseämme.

6. Mikä vaara meidän täytyy tunnistaa, kun on kyse uskollisuudesta sukulaisia ja ystäviä kohtaan?

⁶ Uskollisuus lähtee sydämestä, mutta ihmisen sydän on petollinen (Jer. 17:9). Haluamme olla uskollisia Jumalalle, mutta meistä voi helposti tuntua, että meidän pitäisi olla uskollisia myös läheiselle ystävällemme tai sukulaisellemme, vaikka tämä toimisi väärin. Erityisesti silloin kun joku meille läheinen jättää totuuden, meidän täytyy muistaa, että Jehova ansaitsee ensisijaisen uskollisuutemme. (Lue Matteuksen 22:37.)

7. Miten eräs sisar pysyi uskollisena Jumalalle vaikeassa tilanteessa?

⁷ Uskollisuutemme Jehovaa kohtaan voi joutua koetukselle silloin kun joku lähisukulaisemme erotetaan seurakunnasta. Anne-niminen  ^[1] sisar sai puhelinsoiton erotetulta äidiltään. Äiti halusi tulla käymään Annen luona, koska perheestä erossa oleminen tuotti hänelle tuskaa. Tilanne oli Annelle vaikea, ja hän lupasi vastata äidille kirjeitse. Ennen kirjeen kirjoittamista hän kävi läpi Raamatun periaatteita. (1. Kor. 5:11; 2. Joh. 9–11.) Anne kirjoitti kirjeen, jossa hän muistutti ystävällisesti äitiä siitä, että tämä oli  itse katkaissut suhteet perheeseen toimimalla väärin ja osoittamalla katumatonta asennetta. ”Voit saada helpotusta tuskaasi ainoastaan palaamalla Jehovan luo”, Anne kirjoitti (Jaak. 4:8).

8. Mitkä ominaisuudet auttavat meitä olemaan uskollisia Jumalalle?

⁸ Daavidin aikalaisten esimerkistä ilmenee kolme ominaisuutta, jotka voivat auttaa meitä olemaan uskollisia Jumalalle. Ne ovat nöyryys, huomaavaisuus ja rohkeus. Tarkastelemme niitä yksi kerrallaan.

9. Miksi Abner yritti tappaa Daavidin?

⁹ Kun Daavid piti kädessään Goljatin päätä ja puhui kuningas Saulin kanssa, tilannetta seurasi ainakin kaksi miestä. Toinen oli Saulin poika Jonatan ja toinen armeijan päällikkö Abner. Jonatan ystävystyi Daavidin kanssa ja teki hänen kanssaan liiton. (1. Sam. 17:57–18:3.) Abner taas tuki myöhemmin Saulia, kun tämä yritti tappaa Daavidin. ”Tyrannit etsivät sieluani”, Daavid kirjoitti. (Ps. 54:3; 1. Sam. 26:1–5.) Miksi Abner suhtautui Daavidiin aivan eri tavalla kuin Jonatan? Jonatanin tavoin Abner tiesi, että Jumala oli valinnut Daavidin Israelin kuninkaaksi. Jos Abner olisi ilmaissut nöyryyttä ja ollut uskollinen Jumalalle, hän olisi Saulin kuoleman jälkeen tukenut Daavidia. Hän meni kuitenkin Saulin pojan Is-Bosetin puolelle. Abner saattoi jopa tavoitella kuninkuutta itselleen, ja ehkä juuri siitä syystä hän oli myöhemmin suhteissa Saulin sivuvaimon kanssa (2. Sam. 2:8–10; 3:6–11).

10. Miksi Absalom ei ollut uskollinen Jumalalle?

¹⁰ Mikä esti Daavidin poikaa Absalomia olemasta uskollinen Jumalalle? Nöyryyden puute. ”Absalom hankki itselleen vaunut hevosineen ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellään.” (2. Sam. 15:1.) Lisäksi hän turvautui juonitteluun saadakseen ihmiset puolelleen. Abnerin tavoin Absalom yritti tappaa Daavidin, vaikka hän tiesi, että Jehova oli nimittänyt Daavidin Israelin kuninkaaksi. (2. Sam. 15:13, 14; 17:1–4.)

11. Mitä Raamatun kertomukset Abnerista, Absalomista ja Barukista opettavat meille?

¹¹ Kuten Abnerin ja Absalomin esimerkit osoittavat, yletön kunnianhimo voi helposti johtaa siihen, että ihmisestä tulee uskoton Jumalalle. Kukaan uskollinen Jehovan palvelija ei varmasti haluaisi ilmaista tällaista itsekästä asennetta. Meidän on  kuitenkin hyvä ymmärtää, että myös halu saada varallisuutta tai luoda maineikas ura tässä maailmassa voi johtaa hengellisesti vahingollisiin seurauksiin. Profeetta Jeremian sihteeri Baruk menetti hetkellisesti tasapainonsa. Jehovan neuvo Barukille kuului: ”Katso! Minkä olen rakentanut, sen revin maahan, ja minkä olen istuttanut, sen revin juurineen irti, niin, koko maan. Mutta sinä tavoittelet itsellesi suuria. Älä enää tavoittele.” (Jer. 45:4, 5.) Baruk otti ojennuksen vastaan. Meidänkin on viisasta pitää nämä sanat mielessä nyt kun tämän jumalattoman maailman loppu lähenee.

12. Havainnollista sitä, miten itsekkyys estää olemasta uskollinen Jumalalle.

¹² Meksikolaisen veljen Danielin täytyi valita, olisiko hän uskollinen Jumalalle vai toimisiko hän omien itsekkäiden halujensa mukaan. Hän olisi halunnut mennä naimisiin erään ei-uskovan tytön kanssa. Daniel kertoo: ”Kirjoittelin hänelle senkin jälkeen, kun olin aloittanut tienraivauksen. Mutta viimein nöyrryin ja kerroin asiasta eräälle kokeneelle vanhimmalle. Hän auttoi minua ymmärtämään, että mikäli halusin olla uskollinen Jumalalle, minun piti lakata kirjoittelemasta tytölle. Esitin monia rukouksia ja vuodatin monia kyyneleitä, ja lopulta noudatin hänen neuvoaan. Pian sen jälkeen aloin saada enemmän iloa kenttäpalveluksesta.” Myöhemmin Daniel meni naimisiin hengellismielisen sisaren kanssa, ja nyt hän palvelee kierrosvalvojana.

13. Miten Natan osoitti uskollisuutta sekä Jumalaa että syntiä tehnyttä Daavidia kohtaan?

¹³ Uskollisuutemme Jehovalle vaikuttaa siihen, miten toimimme ystäviämme kohtaan. Kun Daavid oli syyllistynyt aviorikokseen Batseban kanssa ja järjestänyt niin, että Uuria kuolisi taistelussa, Jehova lähetti profeetta Natanin ojentamaan Daavidia. Vaikka Natan oli Daavidin uskollinen ystävä, hän totteli rohkeasti Jehovaa. Natan käsitteli tilanteen viisaasti ja huomaavaisesti. Hän halusi auttaa Daavidia ymmärtämään, miten vakavaan syntiin tämä oli syyllistynyt. Natan esitti vertauksen rikkaasta miehestä, joka otti epäoikeudenmukaisesti köyhän miehen karitsan. Rikkaan miehen toiminta sai Daavidin vihastumaan, ja tällöin Natan sanoi: ”Sinä olet se mies!” Daavid tajusi tehneensä syntiä Jehovaa vastaan. (2. Sam. 12:1–7, 13.)

14. Miten voit olla uskollinen sekä Jehovalle että ystävällesi tai sukulaisellesi?

 ¹⁴ Huomaavaisuus voi auttaa sinua käsittelemään uskollisuuteen liittyviä vaikeita tilanteita. Oletetaan, että joku palvojatoverisi, ehkä läheinen ystäväsi tai sukulaisesi, on syyllistynyt vakavaan väärintekoon, ja sinä tiedät siitä. Haluat olla uskollinen hänelle. Mutta jos ummistaisit silmäsi asialta, olisit uskoton Jehovalle, joka ansaitsee ensisijaisen uskollisuutesi. Tottele Natanin tavoin Jehovaa. Ole huomaavainen mutta samalla luja ystävääsi kohtaan. Kehota häntä etsimään apua vanhimmilta. Jos hän ei tee niin kohtuullisen ajan kuluessa, kerro väärinteosta vanhimmille. Kun toimit näin, olet paitsi uskollinen Jehovalle myös huomaavainen ystävääsi kohtaan, sillä vanhimmat yrittävät ”palauttaa – – [hänet] kohdalleen lempeyden hengessä”. (Lue 3. Mooseksen kirjan 5:1; Galatalaiskirjeen 6:1.)

15, 16. Miksi uskollisuus Jumalalle vaati Husailta rohkeutta?

¹⁵ Uskollisuus Jumalalle vaati Husai-nimiseltä mieheltä rohkeutta. Hän oli kuningas Daavidin uskollinen ystävä, mutta hänen uskollisuutensa joutui kokeeseen, kun Daavidin poika Absalom tuli Jerusalemiin ja yritti anastaa vallan. Absalom oli voittanut puolelleen monia. (2. Sam. 15:13; 16:15.) Mitä Husai tekisi? Menisikö hän Absalomin puolelle, vai seuraisiko hän iäkästä Daavidia, joka pakeni kaupungista henkensä edestä? Husai päätti olla uskollinen Daavidille, Jumalan nimittämälle kuninkaalle, ja oli häntä vastassa Öljymäellä (2. Sam. 15:30, 32).

¹⁶ Daavid pyysi, että Husai palaisi Jerusalemiin ja tekeytyisi Absalomin ystäväksi. Tarkoitus oli, että Husai saisi Absalomin hylkäämään Ahitofelin neuvon. Husai oli uskollinen Jehovalle ja toimi Daavidin pyynnön mukaan, vaikka se asetti hänet hengenvaaraan. Kävi juuri niin kuin Daavid oli rukoillut: Husain neuvo teki tyhjäksi Ahitofelin neuvon. (2. Sam. 15:31; 17:14.)

17. Miksi uskollisuuden osoittaminen kysyy rohkeutta?

¹⁷ Uskollisuus Jumalalle vaatii meiltäkin rohkeutta. Monet ovat osoittaneet rohkeutta pysymällä uskollisina Jumalalle huolimatta perheenjäsenten, työtoverien tai viranomaisten painostuksesta. Esimerkiksi Japanissa asuvalle Tarolle oli pikkupojasta saakka hyvin tärkeää olla uskollinen ja tottelevainen vanhemmilleen. Hänen vaikuttimensa ei ollut ainoastaan velvollisuudentunne, vaan hän halusi vilpittömästi tehdä vanhempansa onnellisiksi. Myöhemmin Taro alkoi olla tekemisissä Jehovan todistajien kanssa, eivätkä hänen vanhempansa pitäneet siitä lainkaan. Hänen olikin hyvin vaikea sanoa heille, että hän oli päättänyt alkaa käydä kokouksissa. Taro kertoo: ”He olivat vuosien ajan niin vihaisia, että kielsivät minua edes käymästä kotona. Rukoilin rohkeutta pysyä päätöksessäni. Nykyään heidän asenteensa on jo paljon pehmeämpi, ja voin käydä heidän luonaan säännöllisesti.” (Lue Sananlaskujen 29:25.)

18. Miten olet hyötynyt tästä aineistosta?

¹⁸ Tunnemme syvää iloa, kun olemme Daavidin, Jonatanin, Natanin ja Husain tavoin uskollisia Jehovalle. Emme halua olla uskottomia kuten Abner ja Absalom olivat. Me epätäydelliset ihmiset emme voi välttää virheitä, mutta voimme osoittaa, että uskollisuus Jehovalle on elämämme tärkein asia.