1, 2. a) Miten ihmiset tavoittelevat vapautta? b) Mitä siitä on seurannut?

NYKYÄÄN puhutaan paljon vapaudesta ja tasa-arvosta. Ihmiset eri puolilla maailmaa haluavat olla vapaita sorrosta, syrjinnästä ja köyhyydestä. Jotkut taas vaativat sananvapautta, valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta. Näyttää siltä, että ihmiset kaikkialla haluavat valita vapaasti, mitä he tekevät ja miten he elävät elämäänsä.

² Nämä toiveet eivät läheskään aina toteudu. Siksi monet turvautuvat mielenosoituksiin, kapinoihin ja jopa vallankumouksiin. Mutta johtavatko tällaiset yhteiskunnalliset tai poliittiset selkkaukset toivottuihin tuloksiin? Usein niistä on päinvastoin seurauksena kärsimystä ja kuolemaa. Kaikki tämä vahvistaa jälleen kerran todeksi sen, mitä Jumalan henki ohjasi kuningas Salomon kirjoittamaan. Salomo totesi: ”Ihminen on hallinnut ihmistä hänen vahingokseen.” (Saarn. 8:9.)

3. Mitä voimme tehdä, jotta olisimme aidosti onnellisia ja tyytyväisiä?

³ Opetuslapsi Jaakob kertoi, mikä on aidon onnellisuuden ja tyytyväisyyden avain, kun hän kirjoitti: ”Joka kiinnittää katseensa vapauteen kuuluvaan täydelliseen lakiin ja pysyy siinä, se tulee olemaan onnellinen tekemisessään.” (Jaak. 1:25.)  Jehova, tämän täydellisen lain antaja, tietää parhaiten, miten ihmiset voivat olla täysin onnellisia ja tyytyväisiä. Hän antoi ensimmäisille ihmisille kaiken, mitä he tarvitsivat ollakseen onnellisia – myös todellisen vapauden.

4. Millainen vapaus Aadamilla ja Eevalla oli? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁴ Lukiessamme 1. Mooseksen kirjan kahta ensimmäistä lukua huomaamme, että Aadamilla ja Eevalla oli sellainen vapaus, josta ihmiset voivat nykyään vain uneksia. Heillä ei ollut mistään puutetta, heidän ei tarvinnut pelätä mitään, eikä kukaan kohdellut heitä epäoikeudenmukaisesti. Ruoan hankkiminen ja työ eivät aiheuttaneet heille lainkaan huolta, eivätkä heitä uhanneet sairaudet tai kuolema. (1. Moos. 1:27–29; 2:8, 9, 15.) Oliko Aadamin ja Eevan vapaudella siis mitään rajoja? Katsotaanpa.

5. Mitä ihmiset tarvitsevat, jotta he voisivat hyötyä vapaudesta?

⁵ Nykyään monet ajattelevat, että ollakseen todella vapaita heidän täytyy seurauksista riippumatta saada toimia aivan niin kuin he itse haluavat. Tietosanakirjassa The World Book Encyclopedia vapaus määritellään ”vallaksi tehdä valintoja ja toteuttaa ne”. Siinä kuitenkin lisätään: ”Lailliselta kannalta katsottuna ihmiset ovat vapaita, jos yhteiskunta ei aseta heille epäoikeudenmukaisia, tarpeettomia tai kohtuuttomia rajoituksia.” Tämä merkitsee sitä, että joitakin rajoja tarvitaan, jotta kaikki yhteiskunnan jäsenet voisivat hyötyä vapaudesta. Kenellä sitten on oikeus päättää, mitkä rajat ovat oikeudenmukaiset, tarpeelliset ja kohtuulliset?

6. a) Miksi ainoastaan Jehovalla on ehdoton vapaus? b) Mitä voidaan sanoa ihmisten vapaudesta ja miksi?

⁶ On tärkeää muistaa, että ainoastaan Jehova Jumalalla on ehdoton ja rajaton vapaus. Hän on kaiken Luoja ja maailmankaikkeuden suvereeni hallitsija (1. Tim. 1:17; Ilm. 4:11). Kuningas Daavid kuvaili kauniisti sitä, miten ainutlaatuinen ja korkea asema Jehovalla on. (Lue 1. Aikakirjan 29:11, 12.) Toisaalta kaikkien taivaassa ja maan päällä olevien luomusten vapaus on suhteellista. Heidän täytyy tunnustaa, että viime kädessä Jehova Jumalalla on valta määritellä, mitkä rajat ovat oikeudenmukaiset, tarpeelliset ja kohtuulliset. Hän asettikin ihmisille tällaiset rajat aivan alusta lähtien.

7. Mitä sellaista teemme vaistomaisesti, mikä tuo meille hyvää mieltä?

⁷ Vaikka Aadam ja Eeva olivat aluksi monella tavalla vapaita, heille asetettiin jonkinlaisia rajoja. Joitakin niistä he noudattivat vaistomaisesti. He esimerkiksi tiesivät, että pysyäkseen elossa heidän täytyi hengittää, syödä ja nukkua. Merkitsikö tämä sitä, että he eivät tunteneet olevansa vapaita? Ei, sillä Jehova järjesti niin, että jopa tällaiset tavanomaiset asiat toivat heille iloa. (Ps. 104:14, 15; Saarn. 3:12, 13.) Kukapa ei haluaisi hengittää raikasta ilmaa, syödä lempiruokaansa tai nukkua hyviä yöunia? Teemme nämä välttämättömät asiat mielellämme, emmekä pidä niitä lainkaan rasittavina. Aadamista ja Eevasta tuntui epäilemättä samalta.

8. Minkä käskyn Jumala antoi ensimmäisille vanhemmillemme ja miksi?

⁸ Jehova käski Aadamia ja Eevaa täyttämään maan jälkeläisillään ja huolehtimaan maasta (1. Moos. 1:28). Riistikö tämä käsky heiltä vapauden? Ei tietenkään.  Se annettiin, jotta ihmiset voisivat olla mukana toteuttamassa Luojan tarkoitusta: koko maapallosta tehtäisiin paratiisi, jossa täydellinen ihmissuku voisi elää ikuisesti (Jes. 45:18). Nykyään ei ole vastoin Jehovan tahtoa pysyä naimattomana tai mennä naimisiin mutta päättää olla hankkimatta lapsia. On silti tavanomaista, että ihmiset menevät naimisiin ja hankkivat lapsia siitä huolimatta, että se tuo mukanaan haasteita. (1. Kor. 7:36–38.) Miksi? Koska he saavat siitä yleensä iloa ja tyytyväisyyttä (Ps. 127:3). Jos Aadam ja Eeva olisivat totelleet Jehovaa, he olisivat voineet nauttia onnellisesta avioliitosta ja perhe-elämästä ikuisesti.

9. Miksi 1. Mooseksen kirjan 2:16, 17:ssä oleva Jumalan käsky ei ollut epäoikeudenmukainen, tarpeeton eikä kohtuuton?

⁹ Jehova antoi Aadamille ja Eevalle vielä yhden käskyn ja ilmoitti selvästi, millainen rangaistus sen rikkomisesta seuraisi. Hän sanoi: ”Hyvän ja pahan tiedon puusta, siitä sinä et saa syödä, sillä sinä päivänä, jona syöt siitä, sinä kuolemalla kuolet.” (1. Moos. 2:17.) Oliko tämä käsky epäoikeudenmukainen, tarpeeton tai kohtuuton? Riistikö se Aadamilta ja Eevalta vapauden? Ei missään nimessä. Itse asiassa useat raamatunoppineet ovat todenneet, että käsky oli järkevä ja johdonmukainen. Yksi heistä kirjoitti: ”[1. Mooseksen kirjan 2:16, 17:ssä olevista] Jumalan käskyistä voidaan päätellä, että vain Jumala tietää, mikä on ihmisille hyväksi – – ja vain Jumala tietää, mikä ei ole heille hyväksi. Jotta ihmiset saisivat nauttia ’hyvästä’, heidän pitäisi luottaa Jumalaan ja totella häntä. Jos he olisivat tottelemattomia, he joutuisivat ratkaisemaan itse, mikä on hyvää – – ja mikä ei ole hyvää.” Tämä on ihmisille ylivoimainen tehtävä.

10. Miksi tahdonvapaus ei ole sama asia kuin oikeus päättää, mikä on hyvää ja mikä pahaa?

¹⁰ Jotkut voivat nykyään ajatella, että Jehova ei antanut Aadamille vapautta toimia oman mielensä mukaan. He eivät kuitenkaan ymmärrä, että tahdonvapaus ei ole sama asia kuin oikeus päättää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Aadamilla ja Eevalla oli vapaus valita, tottelisivatko he Jumalaa vai eivät. Ainoastaan Jehovalla on ehdoton oikeus päättää, mikä on hyvää ja mikä pahaa, ja tätä symboloi Eedenin puutarhassa oleva ”hyvän ja pahan tiedon puu” (1. Moos. 2:9). Meidän on tunnustettava, ettemme aina tiedä, mitä ratkaisuistamme seuraa. Emme myöskään voi olla varmoja siitä, onko lopputulos joka kerta hyvä. Siksi ihmiset joutuvat usein toteamaan, että vaikka he tekevät päätöksiä ja valintoja parhaan kykynsä mukaan, seurauksena on kärsimystä tai onnettomuutta (Sananl. 14:12). Ihmisen kyvyt ovat tosiaan rajalliset. Jehovan käskyn tarkoitus oli opettaa Aadamille ja Eevalle, että voidakseen nauttia todellisesta vapaudesta heidän tuli totella häntä. Mitä nämä ensimmäiset ihmiset päättivät tehdä?

11, 12. Miksi Aadamin ja Eevan ratkaisu johti katastrofiin? Havainnollista.

¹¹ Aadam ja Eeva valitsivat tottelemattomuuden. Saatanan esittämä houkutteleva lupaus ”teidän silmänne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan” kuulosti Eevan korvissa vastustamattomalta (1. Moos. 3:5). Mutta toisin kuin Saatana väitti, Aadamin ja Eevan ratkaisu ei tuonut heille lisää vapautta. He saivat  pian huomata, että Jehovan ohjeiden sivuuttaminen ja oman tien kulkeminen johtivat katastrofiin (1. Moos. 3:16–19). Miksi? Koska Jehova ei ollut antanut ihmiselle vapautta ratkaista itse, mikä on hyvää ja mikä pahaa. (Lue Sananlaskujen 20:24; Jeremian 10:23.)

¹² Tätä voidaan havainnollistaa seuraavalla vertauksella. Jotta lentäjä pääsisi määränpäähän turvallisesti, hänen täytyy yleensä seurata ennalta sovittua lentoreittiä. Lisäksi hän käyttää lentokoneessa olevia navigointilaitteita ja on matkan aikana yhteydessä lennonjohtoon. Jos lentäjä päättäisi olla välittämättä tällaisesta opastuksesta ja valita lentoreittinsä itse, seuraukset voisivat olla tuhoisat. Tällaisen lentäjän tavoin Aadam ja Eeva halusivat toimia oman mielensä mukaan. He eivät kuunnelleet Jumalan opastusta. Mitä siitä seurasi? Vakava onnettomuus, jonka vuoksi heidän ja heidän tulevien jälkeläistensä osaksi tulivat synti ja kuolema (Room. 5:12). Koska Aadam ja Eeva havittelivat itsemääräämisoikeutta, he menettivät Jehovalta saamansa todellisen vapauden.

13, 14. Miten voimme saada todellisen vapauden?

¹³ Jotkut ajattelevat, että mitä enemmän vapautta, sitä parempi. Rajaton vapaus on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Vapaus hyödyttää ihmisiä monin tavoin, mutta on pelottavaa edes kuvitella, millainen maailma olisi, ellei heille olisi asetettu minkäänlaisia rajoituksia. Siksi The World Book Encyclopediassa sanotaan: ”Jokaisen järjestäytyneen yhteiskunnan lait muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jossa vapaudet ja rajoitukset tasapainottavat toisiaan.” ”Monimutkainen” on tässä yhteydessä osuva sana. Ajattele, miten valtavan määrän lakeja ihmiset ovat laatineet ja miten paljon asianajajia ja tuomareita tarvitaan tulkitsemaan ja soveltamaan niitä.

¹⁴ Toisaalta Jeesus Kristus selitti, millä yksinkertaisella tavalla voimme saada  todellisen vapauden. Hän sanoi: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te olette todella minun opetuslapsiani, ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät.” (Joh. 8:31, 32.) Jeesuksen mukaan todellisen vapauden saaminen edellyttää kahta asiaa. Ihmisen täytyy ensinnäkin ottaa vastaan totuus, jota Jeesus opetti, ja toiseksi hänen täytyy tulla Jeesuksen opetuslapseksi. Se johtaa todelliseen vapauteen. Vapauteen mistä? Jeesus selitti edelleen: ”Jokainen synnin tekijä on synnin orja. Jos siis Poika vapauttaa teidät, niin te tulette olemaan todella vapaita.” (Joh. 8:34, 36.)

15. Miksi Jeesuksen lupaama vapaus voi tehdä meistä ”todella vapaita”?

¹⁵ Vapaus, jonka Jeesus lupasi opetuslapsilleen, on selvästikin jotain paljon parempaa kuin yhteiskunnallinen tai poliittinen vapaus, jota useimmat ihmiset nykyään tavoittelevat. Kun Jeesus sanoi: ”Jos siis Poika vapauttaa teidät, niin te tulette olemaan todella vapaita”, hän tarkoitti vapautusta synnin orjuudesta – kaikkien aikojen pahimmasta orjuuden ja sorron muodosta. Sen lisäksi että synti voi saada meidät tekemään pahaa, se voi estää meitä tekemästä sitä, minkä tiedämme olevan oikein ja mihin tiedämme pystyvämme. Tällä tavalla synti orjuuttaa meitä, ja siitä seuraa turhautumista, tuskaa, kärsimystä ja lopulta kuolema (Room. 6:23). Apostoli Paavali tunsi nahoissaan, miten tuskallista synnin orjuus on. (Lue Roomalaiskirjeen 7:21–25.) Vasta sitten kun pääsemme eroon synnin kahleista, voimme kokea todellisen vapauden, joka ensimmäisillä vanhemmillamme aikanaan oli.

16. Miten meistä voi tulla todella vapaita?

¹⁶ Jeesuksen sanat ”jos te pysytte minun sanassani” osoittavat, että jos haluamme hänen vapauttavan meidät, meidän täytyy noudattaa tiettyjä ehtoja. Vihkiytyneinä kristittyinä ja Jeesuksen opetuslapsina olemme kieltäneet itsemme ja päättäneet hyväksyä ne rajat, jotka käyvät ilmi hänen opetuksistaan (Matt. 16:24). Tulevaisuudessa saamme nauttia Jeesuksen lupaamasta todellisesta vapaudesta, kun meitä autetaan hyötymään täysin hänen lunastusuhristaan.

17. a) Miten voimme saada elämällemme syvällisen tarkoituksen ja tuntea aitoa tyytyväisyyttä? b) Mitä seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan?

¹⁷ Jos me Jeesuksen opetuslapsina noudatamme hänen opetuksiaan, saamme elämällemme syvällisen tarkoituksen ja voimme tuntea aitoa tyytyväisyyttä. Meillä on myös toivo vapautua täysin synnin ja kuoleman orjuudesta. (Lue Roomalaiskirjeen 8:1, 2, 20, 21.) Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan sitä, miten voimme käyttää nykyistä vapauttamme viisaasti ja tuottaa ikuisesti kunniaa Jehovalle, todellisen vapauden Jumalalle.