Hepreankielinen teksti mahdollistaa molemmat käännöstavat. Tarkistettu sanamuoto perustuu kuitenkin seuraaviin tosiasioihin:

1. Sanasto ja kielioppi tukevat tarkistettua sanamuotoa. Se miten psalmi 144:12–15 ja edeltävät jakeet liittyvät yhteen, riippuu siitä, mikä merkitys annetaan jakeen 12 ensimmäiselle sanalle, joka on heprean kielessä ašer. Sana ašer voidaan kääntää monella tavalla. Se voidaan ymmärtää esimerkiksi relatiivipronominiksi ”joka” tai ”jotka”. Aiemmassa käännöksessä se on käännetty pronominilla ”jotka”. Niinpä jakeissa 12–14 mainitut hyvät asiat soveltuvat tuon käännösratkaisun mukaan pahoihin ihmisiin, joista puhutaan edeltävissä jakeissa. Sana ašer voi kuitenkin viitata myös tuloksiin tai seurauksiin, ja se voidaan kääntää sanoilla ”että”, ”niin että” tai ”silloin”. Vuoden 2013 tarkistetussa laitoksessa ja joissain muissa raamatunkäännöksissä se on käännetty sanalla, jonka suomenkielinen vastine on ”silloin”.

2. Tarkistettu sanamuoto sopii hyvin yhteen saman psalmin muiden osien kanssa. Sanan ”silloin” käyttö jakeessa 12 tarkoittaa sitä, että jakeissa 12–14 lueteltujen siunausten ymmärretään soveltuvan vanhurskaisiin – niihin, jotka pyytävät, että heidät vapautetaan ja pelastetaan pahojen ihmisten käsistä (jae 11). Sanamuodon muutos vaikuttaa myös jakeeseen 15, jossa on tarkistetussa laitoksessa kaksi rinnakkaista ajatusta. Näin ollen molemmissa tämän jakeen kohdissa sanat ”onnellinen – – kansa” soveltuvat samoihin ihmisiin – niihin, joiden ”Jumala on Jehova”. On myös hyvä muistaa, että alkuperäisessä hepreankielisessä tekstissä ei ollut välimerkkejä, esimerkiksi lainausmerkkejä. Kääntäjien täytyy siis ottaa huomioon heprean runotyyli, tekstiyhteys ja muut aiheeseen liittyvät Raamatun osuudet saadakseen selville oikean merkityksen.

3. Tarkistettu sanamuoto on sopusoinnussa muiden raamatunkohtien kanssa, joissa luvataan, että Jumala siunaa uskollisia palvelijoitaan. Nyt kun tarkistetussa laitoksessa sanan ašer käännöstä on muutettu, tämä psalmi kuvastaa kirjoittajansa Daavidin varmaa toivoa: sen jälkeen kun Jumala vapauttaisi Israelin kansan sen vihollisten käsistä, hän siunaisi kansaansa onnellisuudella ja hyvinvoinnilla (3. Moos. 26:9, 10; 5. Moos. 7:13; Ps. 128:1–6). Esimerkiksi 5. Mooseksen kirjan 28:4:ssä sanotaan: ”Siunattuja ovat kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä ja kotieläintesi hedelmä, karjasi vasikat ja katraasi karitsat.” Daavidin pojan Salomon hallituskaudella kansa saikin nauttia ennennäkemättömästä rauhasta ja menestyksestä. Lisäksi jotkin Salomon hallituskauden piirteet antavat ennakkovälähdyksen Messiaan hallinnosta. (1. Kun. 4:20, 21; Ps. 72:1–20.)

Lopuksi voidaan todeta, että psalmin 144 tarkistettu sanamuoto ei muuta näkemystämme Raamatun opetuksista. Muutoksen ansiosta koko psalmi heijastaa vielä selvemmin Jehovan palvelijoiden kauan vaalimaa toivoa: Jehova tulee tuhoamaan pahat ihmiset, minkä jälkeen vanhurskaat saavat nauttia pysyvästä rauhasta ja hyvinvoinnista (Ps. 37:10, 11).