Tällaisessa tilanteessa seurakunta katsoo, että aiempi avioliitto päättyi, kun kristitty avioitui uudelleen, ja uutta avioliittoa pidetään sitovana. Syyt tähän käyvät ilmi siitä, mitä Jeesus sanoi avioerosta ja uudelleen avioitumisesta.

Matteuksen 19:9:ssä Jeesus selitti, mikä on ainoa raamatullinen peruste avioliiton purkamiseen: ”Se, joka eroaa vaimostaan muun kuin seksuaalisen moraalittomuuden perusteella ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen.” Näiden sanojen mukaan 1) seksuaalinen moraalittomuus on ainoa raamatullinen peruste avioeroon ja 2) mies, joka eroaa vaimostaan ilman tätä raamatullista perustetta ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen. a

Tarkoittavatko Jeesuksen sanat sitä, että mies, joka syyllistyy seksuaaliseen moraalittomuuteen ja eroaa vaimostaan, on Raamatun mukaan vapaa menemään uudelleen naimisiin? Eivät välttämättä. Kun tapahtuu aviorikos, viaton puoliso päättää, antaako hän anteeksi puolisolleen vai jättääkö hänet. Jos viaton puoliso päättää, ettei hän halua antaa aviorikosta anteeksi, ja jompikumpi osapuoli hakee laillista avioeroa ja se astuu voimaan, molemmat ovat vapaita avioitumaan uudelleen.

Viaton puoliso voisi toisaalta haluta pelastaa avioliittonsa ja antaa anteeksi miehelleen. Entä jos aviorikoksen tehnyt mies päättää tästä huolimatta yksipuolisesti ottaa avioeron? Koska vaimo on valmis antamaan anteeksi ja jatkamaan avioliittoa, mies ei ole raamatullisesti vapaa menemään uudelleen naimisiin. Jos mies päättää edelleen toimia vastoin Raamatun ohjeita ja menee naimisiin toisen kanssa, vaikkei ole raamatullisesti vapaa, hän tekee jälleen aviorikoksen. Tällaisessa tapauksessa vanhimmat muodostavat oikeuskomitean käsittelemään asian. (1. Kor. 5:1, 2; 6:9, 10.)

Jos mies, joka ei ole raamatullisesti vapaa, menee uudelleen naimisiin, miten seurakunta suhtautuu aikaisempaan avioliittoon ja uuteen avioliittoon? Onko aikaisempi avioliitto edelleen voimassa Raamatun näkökannalta? Voiko viaton puoliso vielä päättää, että hän antaa anteeksi entiselle puolisolleen tai jättää hänet? Pidetäänkö uutta avioliittoa niin sanottuna aviorikosavioliittona?

Aikaisemmin seurakunta on pitänyt uutta avioliittoa aviorikosavioliittona niin kauan kuin viaton puoliso on elossa, ei ole avioitunut uudelleen eikä syyllistynyt seksuaaliseen moraalittomuuteen. Jeesus ei kuitenkaan maininnut viatonta puolisoa puhuessaan avioerosta ja uudelleen avioitumisesta. Hän selitti, että mies, joka ottaa avioeron ilman  raamatullisia perusteita ja menee sitten naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen. Tällaisessa tapauksessa avioero ja uudelleen avioituminen, joita Jeesus sanoi aviorikokseksi, päättävät edellisen avioliiton.

Jos avioero ja uudelleen avioituminen ovat päättäneet avioliiton, viattoman puolison voi olla huojentavaa tietää, ettei hänen ole enää tarpeellista eikä mahdollista ratkaista, antaako hän anteeksi aviorikoksen vai hylkääkö entisen puolisonsa. Myöskään seurakunnan näkemykseen uudesta avioliitosta ei vaikuta se, onko viaton puoliso myöhemmin kuollut, mennyt uudelleen naimisiin tai syyllistynyt seksuaaliseen moraalittomuuteen. b

Edellä mainitussa esimerkissä mies teki aviorikoksen, mikä johti avioeroon. Entä jos mies ei tehnyt aviorikosta, mutta otti avioeron ja meni sitten uudelleen naimisiin? Tai entä jos mies ei ollut syyllistynyt seksuaaliseen moraalittomuuteen ennen avioeroa, mutta syyllistyi siihen avioeron jälkeen ja meni sitten uudelleen naimisiin, vaikka hänen vaimonsa olisi ollut halukas antamaan hänelle anteeksi? Kaikissa näissä esimerkeissä avioero ja uudelleen avioituminen, toisin sanoen aviorikos, päättävät aikaisemman avioliiton. Uusi avioliitto on laillisesti sitova. Vartiotornissa 1. helmikuuta 1980 sivulla 32 sanottiin: ”Hän on nyt astunut uuteen avioliittoon, eikä hän voi lopettaa sitä ja palata tilanteeseen, jossa hän oli aikaisemmin; edellinen avioliitto päättyi avioeroon, aviorikokseen ja uudelleen avioitumiseen.”

Tämä tarkennettu näkemys ei merkitse sitä, ettei avioliitto olisi pyhä eikä aviorikos olisi vakava synti. Jos mies eroaa vaimostaan ilman raamatullisia perusteita ja menee sitten naimisiin toisen kanssa, vaikka ei ole siihen raamatullisesti vapaa, hän syyllistyy aviorikokseen, mikä vaatii asian käsittelyä oikeuskomiteassa. (Jos uusi aviopuoliso on kristitty, hänenkin syyllistymisensä aviorikokseen täytyy käsitellä oikeuskomiteassa.) Vaikka uutta avioliittoa ei pidetä aviorikosavioliittona, mies ei ole pätevä seurakunnan erikoistehtäviin moneen vuoteen eikä ennen kuin hän on osoittanut omalla toiminnallaan, että hän ansaitsee toisten kunnioituksen, eikä hänen väärintekonsa enää häiritse toisia. Tässä yhteydessä täytyy ottaa huomioon myös aiemman puolison ja mahdollisten lasten nykyinen tilanne, sillä aviorikokseen syyllistynyt on saattanut kohdella puolisoaan erityisen petollisesti tai hylätä alaikäiset lapsensa (Mal. 2:14–16).

Epäraamatullisella avioerolla ja uudelleen avioitumisella on selvästikin vakavat seuraukset. Siksi kristittyjen on viisasta suhtautua avioliittoon Jehovan tavalla ja pitää sitä pyhänä (Saarn. 5:4, 5; Hepr. 13:4).