DAAVIDIN armeijassa palveleviin ulkomaalaisiin kuuluivat muun muassa ammonilainen Selek, heettiläinen Uuria ja moabilainen Jitma (1. Aik. 11:39, 41, 46). a Hänen joukoissaan palveli myös ”keretiläisiä, peletiläisiä ja gatilaisia” (2. Sam. 15:18). Keretiläisten ja peletiläisten on ajateltu olevan läheistä sukua filistealaisille (Hes. 25:16). Gatilaiset olivat lähtöisin Gat-nimisestä filistealaiskaupungista (Joos. 13:2, 3; 1. Sam. 6:17, 18).

Miksi Daavid suostui ottamaan armeijaansa ulkomaalaisia? Hän oli varma, että he olisivat uskollisia hänelle ja mikä vielä tärkeämpää Jehovalle. Eräässä Raamatun hakuteoksessa sanotaan keretiläisistä ja peletiläisistä: ”He kannattivat uskollisesti Daavidia hänen hallituskautensa vaikeimpinakin aikoina.” (The New Interpreter’s Dictionary of the Bible.) Esimerkiksi kun ”kaikki Israelin miehet” jättivät Daavidin ja alkoivat seurata ”häiriön aiheuttajaa nimeltä Seba”, keretiläiset ja peletiläiset pysyivät Daavidin rinnalla ja auttoivat tekemään lopun Seban kapinasta (2. Sam. 20:1, 2, 7). Erään toisen kerran Daavidin poika Adonia yritti vallankaappausta. Silloinkin keretiläiset ja peletiläiset olivat uskollisesti Daavidin tukena. He myös auttoivat Jehovan valitsemaa uutta kuningasta Salomoa pääsemään valtaan. (1. Kun. 1:24–27, 38, 39.)

Myös gatilainen Ittai oli uskollinen Daavidille. Ittai ja hänen 600 sotilastaan pysyivät Daavidin puolella, kun tämän poika Absalom yllytti Israelin miehiä kapinaan. Silloin Daavid sanoi Ittaille, ettei tämän tarvitsisi osallistua taisteluun, koska tämä oli ulkomaalainen. Mutta Ittai vastasi: ”Niin varmasti kuin Jehova elää ja niin varmasti kuin herrani, kuningas, elää, onpa herrani, kuningas, missä tahansa, siellä on palvelijasikin, merkitseepä se elämää tai kuolemaa!” (2. Sam. 15:6, 18–21.)

Vaikka keretiläiset, peletiläiset ja gatilaiset olivat ulkomaalaisia, he ymmärsivät, että Jehova on tosi Jumala ja Daavid on hänen valitsemansa kuningas. Daavid oli varmasti kiitollinen siitä, että hänellä oli joukoissaan tällaisia luotettavia miehiä.