Kristityn avioparin täytyy harkita asiaan liittyviä seikkoja ja Raamatun periaatteita. Sen jälkeen heidän tulee tehdä sellainen ratkaisu, että heidän omatuntonsa säilyy puhtaana Jumalan edessä.

Kun maan päällä oli vain kaksi ihmistä ja vedenpaisumuksen jälkeen kahdeksan ihmistä, Jehova käski: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää.” (1. Moos. 1:28; 9:1.) Raamattu ei sano, että tämä käsky koskisi kristittyjä. Niinpä jokaisen avioparin täytyy itse päättää, käyttävätkö he jotain ehkäisymenetelmää perheen koon rajoittamiseksi. He päättävät myös, milloin he hankkivat lapsia. Mitä heidän tulee ratkaisua tehdessään ottaa huomioon?

Kristittyjen tulee punnita eri ehkäisymenetelmiä Raamatun periaatteiden valossa. He eivät hyväksy aborttia ehkäisykeinona. Raskauden keinotekoinen keskeytys on ristiriidassa sen kanssa, mitä Raamattu sanoo elämän kunnioittamisesta. Kristityt eivät halua lopettaa elämää, josta aikanaan normaalisti syntyisi uusi ihminen. (2. Moos. 20:13; 21:22, 23; Ps. 139:16; Jer. 1:5.) Miten sitten tulisi suhtautua kohdunsisäisen ehkäisimen eli kierukan käyttöön?

Tätä aihetta käsiteltiin Vartiotornissa 1. 9.1979 sivuilla 30–31. Useimmat tuohon aikaan yleisesti saatavilla olleet kierukat olivat kohtuun asetettavia muovisia välineitä, joista ei vapautunut mitään tehoainetta. Kirjoituksessa todettiin, että kohdunsisäisen ehkäisimen tarkkaa toimintatapaa ei tunneta. Monien tutkijoiden mukaan tällainen muovikierukka aiheutti kohdussa reaktion, joka esti siittiöitä tavoittamasta munasolua ja hedelmöittämästä sitä. Jos  hedelmöitystä ei tapahtunut, uusi elämä ei alkanut.

Todisteet kuitenkin viittasivat siihen, että munasolu saattoi toisinaan hedelmöityä. Hedelmöitynyt munasolu saattoi kasvaa munanjohtimessa (kohdunulkoinen raskaus), tai kenties se saavutti kohdun. Jos hedelmöitynyt munasolu päätyi kohtuun, kierukka mahdollisesti esti sitä kiinnittymästä kohdun limakalvoon ja kehittymästä normaalisti. Alkaneen elämän päättyminen oli kuin abortti. Kirjoituksessa todettiin: ”Vilpittömän kristityn, joka on huolissaan kohdunsisäisen ehkäisimen käytön soveliaisuudesta, pitäisi harkita vakavasti tällaisia tietoja elämän pyhyyttä koskevan Raamattuun perustuvan kunnioituksen valossa.” (Ps. 36:9.)

Onko lääketiede kehittynyt merkittävästi tämän ehkäisymenetelmän osalta sitten vuoden 1979, jolloin edellä mainittu kirjoitus julkaistiin?

Saataville on tullut kahdenlaisia kierukoita. Käyttöön on otettu kierukka, joka sisältää kuparia. Myöhemmin markkinoille on tullut hormonia vapauttava kierukka. Mitä näiden kierukoiden toiminnasta tiedetään?

Kuparikierukka: Kuten jo todettiin, kierukka ilmeisesti tekee siittiöille vaikeaksi päästä kohtuun ja saavuttaa munasolu. Lisäksi kupari, jota kierukasta vapautuu, näyttää toimivan spermisidinä eli siittiöitä tuhoavana aineena. * Kuparia sisältävien kierukoiden sanotaan myös muuttavan kohdun limakalvoa.

Hormonikierukka: Jotkin kierukkatyypit sisältävät samanlaista hormonia kuin monet ehkäisypillerit. Näistä kierukoista vapautuu hormonia kohtuun. Vaikuttaa siltä, että joillakin naisilla nämä kierukat estävät ovulaation eli munasolun irtoamisen. Jos munasolu ei irtoa, niin hedelmöityminen ei tietenkään ole mahdollista. Lisäksi uskotaan, että näissä kierukoissa oleva hormoni ohentaa kohdun limakalvoa. * Se myös sitkistää kohdunkaulan limaa, mikä estää siittiöitä pääsemästä emättimestä kohtuun. Nämä toimintamekanismit puuttuivat vanhasta muovikierukasta.

Kuten todettiin, sekä kuparikierukka että hormonikierukka nähtävästi muuttavat kohdun limakalvoa. Mutta entä jos ovulaatio käynnistyy ja munasolu hedelmöityy? Hedelmöitynyt munasolu saattaa päästä kohtuun mutta ei kiinnity muuttuneeseen limakalvoon, jolloin raskaus päättyy varhaisessa vaiheessa. Tällaisten ”epäonnistuneiden” kiinnittymisten ajatellaan kuitenkin olevan harvinaisia. Toisinaan sama voi tapahtua myös silloin, kun nainen käyttää ehkäisypillereitä.

Kukaan ei siis voi sanoa varmasti, etteikö kupari- tai hormonikierukkaa käyttävillä naisilla munasolu koskaan hedelmöityisi. Tieteelliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tällaisia kierukoita käytettäessä raskauden käynnistyminen on edellä mainittujen toimintamekanismien ansiosta harvinaista.

Kristitty aviopari, joka harkitsee kierukan käyttöä, voisi keskustella saatavilla olevista kierukoista jonkun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Heidän olisi hyvä selvittää, mitä hyötyä sen käytöstä voisi olla ja millaisia riskejä vaimolle koituu. Pariskunnan ei pidä odottaa eikä sallia sitä, että joku kolmas osapuoli – edes lääkäri – päättäisi, mitä he asiassa tekevät (Room. 14:12; Gal. 6:4, 5). Päätös on heidän omansa. He tekevät sen yhdessä pariskuntana, ja heitä ohjaa halu miellyttää Jumalaa ja säilyttää puhdas omatunto. (Vrt. 1. Tim. 1:18, 19; 2. Tim. 1:3.)