1. Miten monet suhtautuvat työntekoon?

MITEN sinun asuinseudullasi suhtaudutaan työntekoon? Monissa maissa ihmiset tekevät enemmän työtä kuin koskaan ennen. Ylityöllistetyt ihmiset ovat usein niin kiireisiä, ettei heillä ole aikaa levätä, olla perheensä kanssa eikä ajatella hengellisiä asioita (Saarn. 2:23). Jotkut taas eivät pidä lainkaan työnteosta, ja he keksivät verukkeita välttyäkseen siltä (Sananl. 26:13, 14).

2–3. Miten Jehova ja Jeesus ovat näyttäneet esimerkkiä työnteosta?

² Jehovan ja Jeesuksen suhtautuminen työntekoon on jyrkkä vastakohta maailman tasapainottomille näkemyksille. Jehova tekee työtä mielellään. Jeesus osoitti tämän selvästi, kun hän sanoi: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja myös minä teen jatkuvasti työtä.” (Joh. 5:17.) Jumala loi lukemattomat henkiolennot ja koko maailmankaikkeuden. Myös kaunis maapallo on täynnä hänen luomistekojaan. Psalminkirjoittaja sanoi hyvästä syystä: ”Miten paljon oletkaan tehnyt, Jehova! Olet tehnyt kaiken viisaasti. Maa on täynnä kaikkea, mitä olet luonut.” (Ps. 104:24.)

³ Jeesus jäljitteli Isäänsä. Häntä kuvaillaan viisauden personoitumaksi, joka oli mukana, kun Jumala ”valmisti taivaan”. Hän oli Jehovan vierellä ”taitavana työntekijänä”. (Sananl. 8:27–31.) Ollessaan paljon myöhemmin maan päällä Jeesus teki erinomaista työtä. Työ oli hänelle kuin ruokaa, ja hänen tekonsa todistivat, että Jumala oli lähettänyt hänet. (Joh. 4:34; 5:36; 14:10.)

4. Miten Jehova ja Jeesus suhtautuvat lepäämiseen?

 ⁴ Merkitseekö Jehovan ja Jeesuksen esimerkki ahkerasta työnteosta sitä, ettei meidän tulisi koskaan levätä? Ei missään tapauksessa. Jehova ei koskaan väsy, joten hän ei myöskään tarvitse fyysistä lepoa. Raamatussa kuitenkin sanotaan, että kun Jumala oli luonut taivaan ja maan, ”hän lepäsi ja tunsi tyytyväisyyttä” (2. Moos. 31:17). Hän siis pysähtyi ja oli tyytyväinen siihen, mitä hän oli tehnyt. Ja vaikka Jeesus teki maan päällä ahkerasti työtä, hänellä oli aikaa myös levätä ja syödä yhdessä ystävien kanssa (Matt. 14:13; Luuk. 7:34).

5. Mikä on vaikeaa monille Jumalan palvelijoille?

⁵ Raamattu kannustaa Jumalan palvelijoita olemaan hyviä työntekijöitä. Meidän tulee olla ahkeria, ei laiskoja (Sananl. 15:19). Monet meistä tekevät ansiotyötä elättääkseen perheensä. Kaikilla Kristuksen opetuslapsilla on lisäksi velvollisuus saarnata hyvää uutista. Meidän täytyy kuitenkin myös levätä riittävästi. Onko sinun joskus vaikea löytää tasapainoa siinä, miten paljon aikaa käytät ansiotyöhön, kenttäpalvelukseen ja lepäämiseen? Mistä tiedämme, miten paljon tehdä työtä ja miten paljon levätä?

6. Miten Markuksen 6:30–34:stä käy ilmi, että Jeesuksella oli tasapainoinen näkemys työstä ja levosta?

⁶ Suhtautumisessa työhön tarvitaan tasapainoa. Kuningas Salomo kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa: ”Kaikelle on määräaika, aika joka asialle.” Sitten hän mainitsi esimerkiksi istuttamisen, rakentamisen, itkemisen, nauramisen ja tanssimisen. (Saarn. 3:1–8.) Työ ja lepo kuuluvat selvästikin olennaisena osana elämään. Jeesuksella oli tasapainoinen näkemys työnteosta ja lepäämisestä. Kerran kun apostolit palasivat saarnaamasta ja heillä oli kova kiire ”eikä heillä ollut aikaa edes syödä”, Jeesus sanoi heille: ”Tulkaa te erilleen syrjäiseen paikkaan ja levähtäkää vähän.” (Lue Markuksen 6:30–34.) Vaikka Jeesus ja opetuslapset eivät pystyneet lepäämään aina kun halusivat, Jeesus tiesi, että he kaikki tarvitsivat lepoa.

7. Mitä hyötyä sapattilain tarkastelusta on meille?

⁷ Jokainen tarvitsee välillä lepoa ja vaihtelua. Tätä korostaa viikoittainen sapatti, jota Jumala käski muinaisen kansansa viettää. Vaikka emme ole Mooseksen lain alaisuudessa, meidän on hyödyllistä tarkastella, mitä siinä sanottiin sapatista. Se auttaa meitä erittelemään omaa näkemystämme työstä ja levosta.

8. Mikä oli sapattipäivän tarkoitus 2. Mooseksen kirjan 31:12–15:n mukaan?

⁸ Raamatussa kerrotaan, että kun Jehova oli luonut kuuden ”päivän” ajan, hän keskeytti maata koskevan työnsä (1. Moos. 2:2). Jehova kuitenkin nauttii työnteosta, ja hän ”on tehnyt jatkuvasti työtä” muiden asioiden hyväksi (Joh. 5:17). 1. Mooseksen kirjan mukaan Jehova lepäsi seitsemäntenä päivänä, ja saman mallin mukaan hän käski kansansa viettää sapattia joka viikko. Hän sanoi, että sapatti oli merkkinä hänen ja kansan välillä. Se oli ”erityinen lepopäivä” ja ”Jehovalle pyhä”. (Lue 2. Mooseksen kirjan 31:12–15.) Sapattina kukaan ei saanut tehdä työtä. Kielto  koski myös lapsia, orjia ja jopa kotieläimiä. (2. Moos. 20:10.) Näin kansalla oli mahdollisuus kiinnittää enemmän huomiota hengellisiin asioihin.

9. Mikä tasapainoton näkemys sapatista joillain oli Jeesuksen aikana?

⁹ Sapatista oli hyötyä Jumalan kansalle, mutta monilla Jeesuksen ajan uskonnollisilla johtajilla oli siitä äärimmäisen tiukka näkemys. Heidän mielestään sapattina oli lainvastaista nyhtää viljan tähkiä tai parantaa sairas ihminen. (Mark. 2:23–27; 3:2–5.) Jumala ei suhtautunut asiaan näin, ja Jeesus teki sen selväksi kuulijoilleen.

10. Mitä Matteuksen 12:9–12 kertoo siitä, millainen näkemys Jeesuksella oli sapatista?

¹⁰ Jeesus ja hänen juutalaiset seuraajansa viettivät sapattia, koska he olivat Mooseksen lain alaisuudessa. * Jeesus kuitenkin osoitti sanoillaan ja toiminnallaan, että toisten auttaminen ja huomaavaiset teot olivat silloinkin paikallaan. Hän sanoi selvästi: ”Sapattina on – – lupa tehdä hyvää.” (Lue Matteuksen 12:9–12.) Jeesus ei pitänyt ystävällisyyttä ja avuliaisuutta sapatin rikkomisena. Hänen teoistaan näkyi, että hän ymmärsi sapatin perimmäisen tarkoituksen. Koska Jumalan palvelijat lepäsivät silloin arjen töistä, he pystyivät keskittymään hengellisiin asioihin. Jeesus varttui perheessä, jossa varmasti toimittiin näin. Tämä voidaan päätellä siitä,  mitä Jeesus teki, kun hän oli kotikaupungissaan Nasaretissa. Raamatussa kerrotaan, että hän ”meni tapansa mukaan sapattipäivänä synagogaan ja nousi lukemaan”. (Luuk. 4:15–19.)

11. Kuka näytti Jeesukselle hyvää mallia suhtautumisesta työntekoon?

¹¹ Joosefilla oli epäilemättä Jumalan näkemys työnteosta, kun hän opetti ottopojalleen Jeesukselle puusepän ammattia (Matt. 13:55, 56). Jeesus näki, miten ahkerasti Joosef työskenteli päivästä toiseen elättääkseen suuren perheensä. On kiinnostavaa, että myöhemmin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Työntekijä on ansainnut palkkansa.” (Luuk. 10:7.) Hän oli tosiaan tottunut kovaan työntekoon.

12. Millainen näkemys Paavalilla oli Raamatun mukaan työnteosta?

¹² Apostoli Paavalikaan ei vieroksunut työtä. Hänen päätehtävänsä oli kertoa toisille Jeesuksesta ja hänen opetuksistaan, mutta hän teki myös ansiotyötä. Tessalonikan kristityt tiesivät, että hän ”näki vaivaa ja teki kovasti työtä yötä päivää”, jottei hän olisi ollut ”raskas taloudellinen taakka kenellekään” (2. Tess. 3:8; Apt. 20:34, 35). Paavali saattoi tässä puhua työstään teltantekijänä. Korintissa hän asui Aquilan ja Priscillan luona ja ”työskenteli heidän kanssaan”, koska ”hekin olivat teltantekijöitä”. Se että Paavali työskenteli ”yötä päivää”, ei merkinnyt työn tekemistä tauotta. Hän keskeytti telttojen tekemisen esimerkiksi sapatin ajaksi. Silloin hänellä oli mahdollisuus kertoa hyvää uutista juutalaisille, sillä hekään eivät työskennelleet sapattina. (Apt. 13:14–16, 42–44; 16:13; 18:1–4.)

13. Mitä opimme Paavalin esimerkistä?

¹³ Paavali on meille hyvä esimerkki. Hänen täytyi tehdä ansiotyötä, mutta sen lisäksi hän osallistui säännöllisesti ”pyhään työhön”, kun hän kertoi ”Jumalan hyvää uutista” (Room. 15:16; 2. Kor. 11:23). Hän kannusti toisiakin toimimaan samoin. Niinpä myös Aquila ja Priscilla olivat ensisijaisesti hänen ”työtovereitaan Kristuksessa Jeesuksessa”. (Room. 12:11; 16:3.) Paavali sanoi korinttilaisille, että heillä tuli olla ”paljon tehtävää Herran työssä” (1. Kor. 15:58; 2. Kor. 9:8). Hän jopa kirjoitti: ”Jos joku ei tahdo tehdä työtä, älköön hän myöskään syökö.” (2. Tess. 3:10.)

14. Mitä Jeesus tarkoitti sanoilla, jotka on merkitty muistiin Johanneksen 14:12:een?

¹⁴ Hyvän uutisen kertominen ja opetuslasten tekeminen on tärkeintä työtä näinä viimeisinä päivinä. Jeesus ennusti, että hänen opetuslapsensa tulisivat tekemään suurempia tekoja kuin hän itse. (Lue Johanneksen 14:12.) Jeesus ei tarkoittanut, että hänen seuraajansa tekisivät hänen tavallaan ihmeitä vaan että he saarnaisivat ja opettaisivat laajemmalla alueella, useammille ihmisille ja pidemmän aikaa kuin hän.

15. Mitä meidän tulisi kysyä itseltämme ja miksi?

¹⁵ Jos sinä teet ansiotyötä, kysy itseltäsi: Olenko työpaikallani ahkeran työntekijän maineessa? Saanko työni ajoissa valmiiksi ja hoidanko tehtäväni niin hyvin kuin pystyn? Jos vastaat myöntävästi, työnantajasi todennäköisesti luottaa sinuun ja teet valtakunnan sanomasta vetoavamman niille, jotka tarkkailevat sinua. Me kaikki teemme saarnaamis- ja  opetustyötä, joten meidän tulisi kysyä itseltämme: Tunnetaanko minut ahkerana julistajana? Valmistaudunko hyvin kenttäpalvelukseen? Palaanko pian kiinnostuneiden ihmisten luo? Osallistunko säännöllisesti erilaisiin työmuotoihin? Jos voit vastata myöntävästi, saat varmastikin iloa kenttäpalveluksesta.

16. Miten Jeesuksen ja apostolien suhtautuminen lepoon erosi monien nykyajan ihmisten suhtautumisesta?

¹⁶ Jeesus ymmärsi, että hän ja apostolit tarvitsivat välillä lepoa. Monia Jeesuksen aikalaisia samoin kuin nykyään eläviä ihmisiä voidaan kuitenkin verrata rikkaaseen mieheen, josta Jeesus puhui. Mies sanoi itselleen: ”Lepää, syö, juo ja nauti elämästä.” (Luuk. 12:19; 2. Tim. 3:4.) Lepääminen ja nautinnot olivat hänelle kaikki kaikessa. Jeesus ja apostolit taas eivät pitäneet nautintoja elämänsä tärkeimpänä asiana.

17. Miten käytämme vapaa-aikaamme?

¹⁷ Jeesus teki sapattina hyvää, ja me voimme jäljitellä häntä käyttämällä vapaa-aikaamme paitsi lepäämiseen myös kenttäpalvelukseen ja seurakunnan kokouksiin. Opetuslasten tekeminen ja kokouksissa käyminen ovat meille pyhiä asioita, ja teemme kaikkemme voidaksemme osallistua niihin säännöllisesti. (Hepr. 10:24, 25.) Silloinkin kun olemme lomalla, käymme paikallisen seurakunnan kokouksissa ja pyrimme puhumaan Raamatusta tapaamiemme ihmisten kanssa (2. Tim. 4:2).

18. Mitä kuninkaamme Jeesus Kristus haluaa meidän tekevän?

¹⁸ Olemme kiitollisia siitä, että kuninkaamme Jeesus Kristus ei vaadi meiltä liikaa vaan auttaa meitä suhtautumaan tasapainoisesti työhön ja lepoon (Hepr. 4:15). Hän haluaa meidän lepäävän riittävästi. Hän haluaa myös, että teemme ahkerasti työtä ansaitaksemme toimeentulomme ja että saamme iloa opetuslasten tekemisestä. Seuraavasta kirjoituksesta ilmenee, miten Jeesus vapauttaa meidät eräänlaisesta julmasta orjuudesta.