TUTKITTAVA KIRJOITUS 51
Varma toivo auttaa kestämään
”Toivo [ei] johda pettymykseen.” (ROOM. 5:5)
LAULU 142 Toivo on elämämme ankkuri
ESITTELY a
1. Miten Abrahamin luottamus Jehovan lupaukseen palkittiin?
JEHOVA oli luvannut Abrahamille, että monia kansoja siunattaisiin hänen jälkeläistensä välityksellä (1. Moos. 15:5; 22:18). Vaikka hän oli jo 100-vuotias ja hänen vaimonsa 90-vuotias, hän ei ollut vieläkään saanut Jehovan lupaamaa poikaa (1. Moos. 21:1–7). Vahvan uskon ansiosta Abraham luotti edelleen siihen, että Jehovan lupaus toteutuisi. Raamatussa sanotaan: ”Hän uskoi toivon perusteella, että hänestä tulisi monien kansojen isä.” (Room. 4:18.) Tiedämme, että juuri näin kävi, kun Abrahamille ja Saaralle syntyi kauan odotettu poika Iisak. Mihin Abrahamin luottamus perustui?
2. Miksi Abraham oli varma siitä, että Jehova tulisi toteuttamaan lupauksensa?
2 Koska Abrahamilla oli läheinen ystävyyssuhde Jehovaan, hän ”oli täysin vakuuttunut” siitä, että Jehova tulisi toteuttamaan lupauksensa (Room. 4:21). Abrahamin lujan uskon ansiosta Jehova hyväksyi hänet ja piti häntä syyttömänä (Jaak. 2:23, alav.). Roomalaiskirjeen 4:18:n mukaan Abrahamin usko ja toivo kulkivat käsi kädessä. Katsotaan seuraavaksi, mitä apostoli Paavali kirjoitti toivosta Roomalaiskirjeen 5. luvussa.
3. Mitä Paavali kertoi toivosta?
3 Paavali selitti, miksi voimme olla varmoja, ettei ”toivomme johda pettymykseen” (Room. 5:5). Hän kertoi myös, miten voimme vahvistaa meillä olevaa toivoa. Voisit ajatella omaa elämääsi, kun käsittelemme prosessia, jota kuvaillaan Roomalaiskirjeen 5:1–5:ssä. Ehkä huomaat, miten toivostasi on tullut ajan mittaan todellisempi, ja löydät joitain tapoja vahvistaa sitä entisestään. Mutta mietitään aluksi, mistä toivosta Paavali oikein puhui.
MEILLÄ ON UPEA TOIVO
4. Mitä Roomalaiskirjeen 5:1, 2:ssa käsitellään?
4 Lue Roomalaiskirjeen 5:1, 2. Paavali kirjoitti Roomassa asuville veljille ja sisarille, jotka olivat saaneet tietoa Jehovasta ja Jeesuksesta. Heidän uskonsa oli kasvanut, ja heistä oli tullut kristittyjä. Niinpä heidät oli ”julistettu vanhurskaiksi [”syyttömiksi”, alav.] uskon johdosta”, ja Jehova oli voidellut heidät pyhällä hengellä. He olivat saaneet hienon ja varman tulevaisuudentoivon.
5. Mikä toivo voidelluilla on?
5 Paavali kirjoitti myöhemmin Efesoksessa asuville voidelluille kristityille, että heillä oli toivo saada pyhille tarkoitettu ”perintö” (Ef. 1:18). Kolossalaiskirjeessä hän mainitsi, missä tuo toivo toteutuisi. Se olisi voidelluille kristityille ”varattuna taivaassa” (Kol. 1:4, 5). Voideltujen toivona on siis saada ylösnousemus taivaaseen, missä he tulevat elämään ikuisesti ja hallitsemaan yhdessä Jeesuksen kanssa (1. Tess. 4:13–17; Ilm. 20:6).
6. Mitä eräs voideltu veli sanoi toivostaan?
6 Voidellut pitävät toivoaan suuressa arvossa. Esimerkiksi veli Frederick Franz sanoi näin: ”Toivomme on varma, ja se toteutuu täysin viimeisimmällekin pienen lauman 144000 jäsenestä yli kaiken sen, mitä olemme edes kuvitelleetkaan.” Vuonna 1991, kun hänellä oli takana jo vuosikymmeniä uskollista Jehovan palvelusta, hän totesi: ”Emme ole lakanneet arvostamasta tuota toivoa. – – Annamme arvoa sille aina vain enemmän, mitä kauemmin joudumme odottamaan sen toteutumista. Sitä kannattaa odottaa, vaikka sitä täytyisi odottaa miljoona vuotta. Pidän toivoamme suuremmassa arvossa kuin koskaan ennen.”
7–8. Mikä toivo useimmilla meistä on? (Roomalaisille 8:20, 21.)
7 Nykyään useimmilla on erilainen toivo kuin voidelluilla. Aivan kuin Abraham hekin voivat elää ikuisesti maan päällä Jumalan valtakunnan alaisuudessa (Hepr. 11:8–10, 13). Paavalin sanojen perusteella myös tämä toivo on ehdottomasti odottamisen arvoinen. (Lue Roomalaiskirjeen 8:20, 21.) Mikä kosketti sinua eniten, kun sait tietää, millaisen tulevaisuuden Raamattu lupaa? Ehkä se, että täydellisinä ihmisinä meillä ei ole enää taipumusta toimia väärin. Tai se, että kuolleet läheisemme saavat elää uudelleen paratiisissa maan päällä. Jehovan antamaan toivoon sisältyy kaikki tämä ja paljon enemmän.
8 Odotammepa ikuista elämää taivaassa tai maan päällä, toivomme antaa meille paljon iloa. Seuraavaksi Paavali kirjoitti siitä, miten toivo voi entisestään vahvistua. Kun mietimme hänen sanojaan, voimme tulla aina vain varmemmiksi sen toteutumisesta.
MITEN TOIVO VAHVISTUU?
9–10. Mitä kaikki kristityt joutuvat kohtaamaan? (Roomalaisille 5:3.) (Ks. myös kuvat.)
9 Lue Roomalaiskirjeen 5:3. Koettelemuksilla on oma osuutensa toivon vahvistumisessa. Tämä voi olla yllättävä ajatus. Joka tapauksessa vaikeudet kuuluvat kaikkien kristittyjen elämään. Paavali sanoi Tessalonikassa asuville veljille ja sisarille: ”Kun olimme teidän kanssanne, meillä oli tapana kertoa teille etukäteen, että joutuisimme koettelemuksiin, ja kuten tiedätte, niin on myös käynyt.” (1. Tess. 3:4.) Lisäksi hän kirjoitti korinttilaisille: ”Haluamme teidän tietävän, veljet, millaiseen ahdinkoon jouduimme – –. Emme olleet varmoja edes siitä, jatkuisiko elämämme.” (2. Kor. 1:8; 11:23–27.)
10 Mekään emme voi välttyä vaikeilta tilanteilta (2. Tim. 3:12). Millaisia koettelemuksia sinulla on ollut sen takia, että palvelet Jehovaa? Joskus ystävät, tutut tai sukulaiset pilkkaavat meitä tai kohtelevat meitä huonosti. Työpaikalla saatamme joutua ongelmiin, koska ”haluamme toimia rehellisesti kaikessa” (Hepr. 13:18). Joissain maissa ystäviä vastustetaan valtion taholta siksi, että he kertovat toisille hyvää uutista. Paavalin mukaan meillä on kuitenkin syytä olla iloisia missä tahansa vaikeassa tilanteessa. Mitä hän tarkoitti?
11. Miksi meidän täytyy kestää kaikki eteen tulevat vaikeudet?
11 Se millainen vaikutus koettelemuksilla voi olla meihin, antaa aihetta iloon. Roomalaiskirjeen 5:3:ssa sanottiin, että ”koettelemus saa aikaan kestävyyttä”. Kestävyys tulee tarpeeseen, koska meidän pitää olla valmiit kestämään mitä tahansa eteen tuleekin, jotta toivomme toteutuisi. Kun Jeesus puhui siemenistä, jotka putoavat kallioisiin paikkoihin, hänellä oli mielessään ihmiset, jotka eivät kestä vaikeuksia tai vainoa. He kyllä aluksi innostuvat hyvästä uutisesta mutta luovuttavat heti, kun hankaluuksia ilmaantuu. (Matt. 13:5, 6, 20, 21.) Koettelemukset eivät tietenkään ole mukavia, mutta niiden kestämisestä on hyvät tulokset.
12. Mitä hyötyä koettelemusten kestämisestä on?
12 Jaakob kertoi, mitä hyötyä koettelemuksista voi olla meille. Hän sanoi: ”Antakaa kestävyyden kuitenkin tehdä työnsä täysin valmiiksi, jotta olisitte täydellisiä ja ehyitä ettekä millään tavalla puutteellisia.” (Jaak. 1:2–4.) Mikä työ kestävyydellä on tehtävänä? Se voi auttaa meitä kasvattamaan esimerkiksi kärsivällisyyttä, uskoa ja luottamusta Jehovaan. Siitä on meille vielä muutakin hyötyä.
13–14. Mitä kestävyys saa aikaan, ja miten se vaikuttaa toivoon? (Roomalaisille 5:4.)
13 Lue Roomalaiskirjeen 5:4. Paavali kirjoitti, että kestävyys johtaa ”hyväksyttyyn tilaan”. Jehova ei ole iloinen siitä, että meillä on vaikeaa, vaan siitä, että kestämme koettelemukset. Eikö olekin rohkaisevaa, että kun pysyt uskollisena Jehovalle haastavissakin olosuhteissa, hän hyväksyy sinut? (Ps. 5:12.)
14 Kuten muistamme, Abraham palveli Jehovaa uskollisesti vaikeuksista huolimatta, ja siksi Jehova piti häntä syyttömänä ja halusi olla hänen ystävänsä (1. Moos. 15:6; Room. 4:13, 22). Jehova suhtautuu meihin samalla tavalla. Hänen mielipiteensä meistä ei perustu siihen, miten paljon työtä teemme hänen palveluksessaan tai millaisia tehtäviä meillä on. Sen sijaan hän hyväksyy meidät, koska jatkamme uskollisesti hänen palvelemistaan. Se on mahdollista kaikille riippumatta iästä, elämäntilanteesta tai kyvyistä. Jos sinulla on juuri nyt vaikeaa mutta jatkat silti Jehovan palvelemista, muista, että hän hyväksyy sinut. Kun olet siitä varma, toivostasi tulee vahvempi.
VARMA TOIVO JOKA TOTEUTUU
15. Mitä Paavali kertoi seuraavaksi, ja miksi se saattaa tuntua hämmentävältä?
15 Kun Paavali oli selittänyt, että koettelemusten kestäminen johtaa Jehovan hyväksyntään, hän jatkoi, että hyväksytty tila saa aikaan toivon, ”eikä toivo johda pettymykseen” (Room. 5:4, 5). Tämä voi aluksi tuntua hämmentävältä, koska jakeessa 2 hän oli jo kertonut, että Rooman kristityillä oli ”toivo päästä Jumalan kirkkauteen”. Paavali oli tehnyt selväksi, mikä toivo heillä oli, joten miksi hän otti sen puheeksi uudestaan?
16. Miten toivo alkaa kasvaa? (Ks. myös kuvat.)
16 Meidän täytyy muistaa, että toivo on jotain sellaista, mikä kasvaa ajan myötä. Miltä Raamatun lupaukset kuulostivat sinusta, kun sinulle kerrottiin niistä ensimmäistä kertaa? Ehkä sinusta tuntui, että toivo elää ikuisesti maan päällä ihanteellisissa olosuhteissa on pelkkää toiveajattelua. Mutta kun opit tuntemaan paremmin Jehovan ja Raamatun lupaukset, aloit vähitellen luottaa siihen, että tuo toivo toteutuu.
17. Miten toivo vahvistuu edelleen vihkiytymisen ja kasteen jälkeen?
17 Vielä vihkiytymisen ja kasteen jälkeenkin toivosi on vahvistunut, kun olet saanut lisää tietoa ja edistynyt hengellisesti (Hepr. 5:13–6:1). Olet todennäköisesti käynyt läpi Roomalaiskirjeen 5:2–4:ssä kuvaillun prosessin. Kestit eteesi tulevat koettelemukset ja tunsit Jehovan hyväksynnän. Koska tiesit, että Jehova on sinuun tyytyväinen, tiesit myös, että hän palkitsee sinut, ja näin toivostasi tuli vahvempi kuin alussa. Nyt se on sinulle konkreettisempi ja henkilökohtaisempi ja sillä on voimakkaampi vaikutus elämääsi. Oikeastaan se vaikuttaa elämäsi jokaiseen osa-alueeseen, esimerkiksi siihen, miten kohtelet perhettäsi, millaisia ratkaisuja teet ja miten käytät aikaasi.
18. Mitä Jehova on luvannut?
18 Kun Paavali oli kertonut, että Jehovan hyväksyntä saa aikaan toivon, hän lisäsi vielä jotain tärkeää. Hän vakuutti, että toivomme tulee toteutumaan. Miksi voimme olla siitä varmoja? Paavali kirjoitti: ”Eikä toivo johda pettymykseen, koska Jumalan rakkaus on vuodatettu sydämeemme meille annetun pyhän hengen välityksellä.” (Room. 5:5.) Koska Jehova on luvannut, että toivomme toteutuu, meillä on kaikki syyt luottaa siihen.
19. Mitä ajattelet toivostasi?
19 Jehova hyväksyi Abrahamin ja piti häntä ystävänään. Raamatussa sanotaan: ”Osoitettuaan kärsivällisyyttä Abraham sai tämän lupauksen.” (Hepr. 6:15; 11:9, 18; Room. 4:20–22.) Abrahamin kannatti luottaa Jehovan lupaukseen, eikä hän todellakaan joutunut pettymään. Meidän kohdallamme käy samoin, kunhan vain jatkamme Jehovan palvelemista uskollisesti. Toivomme on meille todellinen, ja saamme siitä paljon iloa (Room. 12:12). Paavali kirjoitti: ”Täyttäköön Jumala, joka antaa toivon, teidät suurella ilolla ja rauhalla, koska luotatte häneen, niin että pyhän hengen voiman välityksellä olisitte täynnä toivoa.” (Room. 15:13.)
LAULU 139 Näe itsesi uudessa maailmassa
a Tässä artikkelissa käsitellään Roomalaiskirjeen 5. luvun pohjalta meillä olevaa toivoa. Saamme tietää, millainen se on, mitä sille on tapahtunut sen jälkeen, kun opimme totuuden, ja miksi voimme olla varmoja sen toteutumisesta.