Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Muistatko?

Muistatko?

Oletko lukenut huolellisesti viimeaikaiset Vartiotornit? Kokeile, osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin.

Miksi Jehova hyväksyi muinaisen Israelin käymät sodat?

Jehova on rakkaudellinen. Hän kuitenkin valtuutti kansansa joissakin tilanteissa käymään sotaa, kun pahuus ja sorto uhkasivat sitä. Jumala yksin päätti, kuka sotaa kävisi ja milloin. (1.11.2015 s. 4–5.)

Mitä vanhemmat voivat tehdä valmentaakseen teini-ikäisiä lapsiaan palvelemaan Jehovaa?

Vanhempien on tärkeää rakastaa teini-ikäisiä lapsiaan ja näyttää hyvää esimerkkiä nöyryydestä. Tärkeää on myös se, että he osoittavat tarkkanäköisyyttä ja pyrkivät ymmärtämään murrosikäisiä lapsiaan. (15.11.2015 s. 9–11.)

Miksi paavia ei tule pitää Pietarin seuraajana?

Matteuksen 16:17, 18:ssa ei sanota, että apostoli Pietari olisi kristillisen seurakunnan johtaja. Raamattu ei ilmaise, että Pietarilla olisi erityinen johtoasema, vaan sen mukaan Jeesuksesta tulisi seurakunnan kulmakivi. (1. Piet. 2:4–8.) (1.12.2015 s. 12–14.)

Mitä asioita tulisi harkita ennen kuin alkaa puhua?

Voidaksemme käyttää kieltämme hyvin meidän tulisi pitää mielessä 1) milloin puhua (Saarn. 3:7), 2) mitä puhua (Sananl. 12:18) ja 3) miten puhua (Sananl. 25:15). (15.12.2015 s. 19–22.)

Millaisia epärehellisiä tapoja kristityt karttavat?

Tosi kristityt eivät valehtele eivätkä panettele toisia. He eivät esitä perättömiä ja pahantahtoisia väitteitä, jotka vahingoittavat toisia, eivätkä he syyllisty pettämiseen tai varastamiseen. (wp16.1 s. 5.)

Keitä Raamatussa mainitut ”ylipapit” olivat?

Ilmaus ”ylipapit” viittaa ilmeisesti papiston huomattavimpiin jäseniin, joihin kuuluivat entiset, virasta poistetut ylimmäiset papit. (wp16.1 s. 10.)

Miten meidän pitäisi kohdella veljeä tai sisarta, joka ottaa osaa muistonvieton vertauskuviin?

Kristityt eivät korota niitä, jotka ottavat osaa vertauskuviin. Aidot voidellut eivät tahdo, että heidät korotetaan muiden yläpuolelle. He eivät halua kohdistaa huomiota asemaansa Jumalan edessä. (Matt. 23:8–12.) (w16.01 s. 23–24.)

Mitä voimme oppia siitä, miten Abrahamista tuli Jumalan ystävä?

Abraham hankki tietoa Jumalasta, kenties Seemin avulla. Lisäksi Abraham oppi kokemuksen kautta tavasta, jolla Jumala menetteli hänen ja hänen perheensä suhteen. Me voimme yrittää toimia samoin. (w16.02 s. 9–10.)

Miten Raamatun jako lukuihin ja jakeisiin sai alkunsa?

1200-luvulla elänyt pappi Stephen Langton jakoi Raamatun lukuihin. Juutalaiset jäljentäjät jakoivat ensimmäisinä Raamatun heprealaiset kirjoitukset jakeisiin, ja oppinut Robert Estienne teki 1500-luvulla tällaisen jaon myös Kreikkalaisiin kirjoituksiin. (wp16.2 s. 14–15.)

Oliko Jeesus temppelialueella fyysisesti, kun Saatana koetteli häntä?

Emme voi olla siitä varmoja. Matteuksen 4:5 ja Luukkaan 4:9 saattavat tarkoittaa, että Jeesus vietiin temppelialueelle näyssä tai että hän seisoi siellä jossain korkeassa paikassa. (w16.03 s. 31–32.)

Millä tavoin kristillinen sananpalveluksemme voi olla kasteen kaltaista?

Kaste muodostuu vähitellen, ja se on virkistävää ja elämää ylläpitävää. Kirjaimellinen kaste on Jumalalta tuleva siunaus (5. Moos. 33:13). Myös se, mitä Jumalan palvelijat tekevät yhteisvoimin sananpalveluksessa, koituu siunaukseksi. (w16.04 s. 4.)