1. Mitä Jehova vakuuttaa meille niistä, jotka katuvat syntejään?

 JEHOVA on Luoja, Lainantaja ja Tuomari, mutta sen lisäksi hän on rakastava Isämme (Ps. 100:3; Jes. 33:22). Kun teemme syntiä häntä vastaan mutta kadumme aidosti, hän voi antaa meille anteeksi ja hän tekee niin mielellään (Ps. 86:5). Hän vakuuttaa meille profeetta Jesajan kautta: ”Vaikka teidän syntinne ovat kirkkaanpunaisia, niistä tehdään yhtä valkoisia kuin lumi.” (Jes. 1:18.)

2. Mitä meidän täytyy tehdä, jotta meillä olisi hyvät suhteet toisiin?

² Olemme kaikki epätäydellisiä, ja siksi sanomme ja teemme välillä sellaista, mikä loukkaa toisia (Jaak. 3:2). Voimme kuitenkin säilyttää heihin hyvän suhteen, jos opimme antamaan anteeksi (Sananl. 17:9; 19:11; Matt. 18:21, 22). Jehova haluaa, että annamme toisillemme anteeksi pienet loukkaukset (Kol. 3:13). Siihen on perustellut syyt, sillä Jehova itse antaa meille kaikille ”paljon anteeksi” (Jes. 55:7).

3. Mihin tämä kirjoitus keskittyy?

³ Tämä kirjoitus keskittyy siihen, miten meidän epätäydellisten ihmisten on mahdollista jäljitellä Jehovan anteeksiantoa. Mistä synneistä täytyy kertoa vanhimmille? Miksi Jehova neuvoo meitä antamaan toisille anteeksi? Mitä voimme oppia niiden veljien ja sisarten esimerkistä, jotka ovat joutuneet kärsimään paljon toisten syntien vuoksi?

4. a)  Mitä täytyy tehdä, jos syyllistyy vakavaan syntiin? b) Mikä on vanhinten tehtävä, kun he tapaavat väärintekijän?

⁴ Vakavista synneistä täytyy kertoa vanhimmille. Niillä tarkoitetaan Jehovan lakien räikeää rikkomista, ja esimerkkejä niistä on mainittu 1. Korinttilaiskirjeen 6:9, 10:ssä. Jos kristitty tekee vakavan synnin, hänen täytyy rukoilla Jehova Jumalaa ja puhua asiasta seurakunnan vanhimmille. (Ps. 32:5; Jaak. 5:14.) Mikä on vanhinten tehtävä tällaisessa tilanteessa? Vain Jehova voi antaa synnit täysin anteeksi lunnaiden perusteella. * Hän on kuitenkin antanut vanhinten vastuulle ratkaista Raamatun periaatteiden avulla, voiko syntiä tehnyt jäädä seurakuntaan (1. Kor. 5:12). He miettivät esimerkiksi seuraavia näkökulmia: Oliko synti tahallista? Liittyikö siihen juonittelua? Jatkuiko se pidemmän aikaa? Mikä tärkeintä, onko näyttöä siitä, että väärintekijä katuu aidosti? Onko todisteita siitä, että Jehova on antanut hänelle anteeksi? (Apt. 3:19.)

5. Mitä hyötyä on siitä, että vanhimmat käsittelevät väärintekotapauksen?

⁵ Vanhinten tavoitteena on tehdä maan päällä samanlainen ratkaisu kuin on jo tehty taivaassa (Matt. 18:18). Mitä hyötyä seurakunnalle on siitä, että vanhimmat käsittelevät asian? Silloin katumattomat väärintekijät poistetaan seurakunnasta eivätkä he aiheuta vahinkoa niille, jotka haluavat palvella Jehovaa uskollisesti. (1. Kor. 5:6, 7, 11–13; Tit. 3:10, 11.) Asian käsitteleminen voi myös auttaa ihmistä katumaan ja saamaan anteeksi Jehovalta (Luuk. 5:32). Vanhimmat myös rukoilevat hänen puolestaan ja pyytävät, että Jehova auttaisi häntä toipumaan hengellisesti (Jaak. 5:15).

6. Onko ihmisen edelleen mahdollista saada anteeksi Jehovalta, jos hänet erotetaan? Selitä.

⁶ Jos ihminen ei kadu, kun vanhimmat tapaavat hänet, niin hänet täytyy erottaa seurakunnasta. Mikäli hän on rikkonut maan lakia, vanhimmat eivät suojele häntä seurauksilta. Jehova on antanut viranomaisille vallan tuomita kenet tahansa lainrikkojan ja rangaista häntä, katuupa hän tai ei (Room. 13:4). Jos ihminen myöhemmin tulee järkiinsä, katuu aidosti ja muuttaa toimintaansa, Jehova haluaa antaa hänelle anteeksi (Luuk. 15:17–24). Näin on silloinkin, kun on kyse hyvin vakavista synneistä (2. Aik. 33:9, 12, 13; 1. Tim. 1:15).

7. Missä mielessä me voimme antaa anteeksi niille, jotka tekevät syntiä meitä vastaan?

⁷ Eikö olekin helpottavaa tietää, että meidän ei tarvitse ratkaista, antaako Jehova jollekulle anteeksi? Meidän on kuitenkin päätettävä, annammeko itse anteeksi, kun joku on loukannut meitä tai jopa tehnyt vakavaa syntiä meitä vastaan. Ehkä hän pyytää meiltä anteeksi tai sitten ei. Voimme joka tapauksessa päättää antaa hänelle anteeksi siinä mielessä, ettemme kanna kaunaa tai tunne vihaa häntä kohtaan. Tämä ei ole tietenkään helppoa eikä käy hetkessä, varsinkaan jos meitä on loukattu syvästi. Vartiotornissa 15. syyskuuta 1994 sanottiin: ”Kun antaa anteeksi synnintekijälle, se ei tarkoita synnin suvaitsemista. Kristityille anteeksianto merkitsee sitä, että jättää  asian luottavaisesti Jehovan käsiin. Hän on koko kaikkeuden vanhurskas Tuomari ja huolehtii siitä, että oikeus toteutuu oikeaan aikaan.” Miksi Jehova kannustaa meitä antamaan anteeksi ja jättämään asian hänen käsiinsä?

8. Miten anteeksi antaminen osoittaa, että olemme kiitollisia Jehovan armosta?

⁸ Anteeksi antaminen osoittaa, että olemme kiitollisia. Jeesus vertasi Jehovaa isäntään, joka antoi orjalleen anteeksi valtavan velan, kun tämä ei pystynyt maksamaan sitä. Orja ei kuitenkaan ollut armollinen toiselle orjalle, joka oli hänelle velkaa paljon pienemmän summan. (Matt. 18:23–35.) Mitä Jeesus halusi opettaa? Jos olemme aidosti kiitollisia armosta, jota Jehova osoittaa meitä kohtaan, annamme anteeksi toisille (Ps. 103:9). Vartiotornissa sanottiin vuosia sitten: ”Annoimmepa me luomustovereillemme anteeksi miten monta kertaa hyvänsä, niin se ei voi koskaan vetää vertoja sille, missä määrin Jumala antaa anteeksi ja armahtaa meitä Kristuksen kautta.”

9. Keille Jehova on armollinen? (Matteus 6:14, 15.)

⁹ Ne jotka antavat anteeksi, saavat anteeksi. Jehova on armollinen niille, jotka ovat itse armollisia. (Matt. 5:7; Jaak. 2:13.) Jeesus kertoi tämän, kun hän opetti opetuslapsiaan rukoilemaan. (Lue Matteuksen 6:14, 15.) Jehova oli tehnyt saman asian selväksi Jobin päivinä. Elifasin, Bildadin ja Sofarin tylyt sanat olivat loukanneet Jobia syvästi, mutta Jehova neuvoi häntä rukoilemaan heidän puolestaan. Kun hän oli tehnyt niin, Jehova siunasi häntä. (Job 42:8–10.)

10. Miksi kaunan kantaminen on vahingollista? (Efesolaisille 4:31, 32.)

¹⁰ Kaunan kantaminen on vahingollista. Jehova toivoo, että pääsemme yli kaunan tunteista, niin että olomme helpottuisi. (Lue Efesolaiskirjeen 4:31, 32.) Hän kehottaa: ”Anna suuttumuksen lauhtua ja hillitse viha.” (Ps. 37:8.) Tämä on viisasta, koska kauna voi vahingoittaa meitä sekä fyysisesti että henkisesti (Sananl. 14:30). Kaunan kantaminen on kuin haluaisi vahingoittaa toista mutta joisikin itse myrkkyä. Mutta kun antaa toiselle anteeksi, antaa samalla itselleen lahjan (Sananl. 11:17). Silloin voi tuntea sisäistä rauhaa ja jatkaa Jehovan palvelemista hyvillä mielin.

11. Mitä Raamatussa sanotaan kostamisesta? (Roomalaisille 12:19–21.)

¹¹ Jehova kostaa aikanaan. Jehova ei ole antanut meille oikeutta kostaa niille, jotka tekevät syntiä meitä vastaan. (Lue Roomalaiskirjeen 12:19–21.) Meidän näkökulmamme on suppea ja epätäydellinen, joten me emme pysty arvioimaan asioita oikein Jumalan tavalla (Hepr. 4:13). Toisinaan tunteet voivat hämärtää arvostelukykyämme. Jaakob kirjoitti Jehovan hengen ohjauksessa: ”Ihmisen viha ei saa aikaan sitä, mikä on oikein Jumalan silmissä.” (Jaak. 1:20.) Voimme olla varmoja, että Jehova toimii oikein ja pitää huolen siitä, että oikeus toteutuu.

12. Miten voimme osoittaa, että luotamme Jehovaan?

¹² Antamalla anteeksi osoitamme, että luotamme Jehovaan. Kun jätämme asiat  Jehovan käsiin, osoitamme luottavamme siihen, että hän korjaa kaikki synnin ikävät seuraukset. Hän on luvannut, että uudessa maailmassa tuskalliset muistot eivät enää koskaan ”palaudu mieleen, eivätkä ne paina sydäntä” (Jes. 65:17). Mutta onko vihan ja kaunan tunteiden voittaminen tosiaan mahdollista, jos on joutunut kärsimään paljon? Kyllä on, kuten seuraavat esimerkit todistavat.

13–14. Mitä opit Tonyn ja Josén kokemuksesta?

¹³ Monet veljet ja sisaret ovat päättäneet antaa anteeksi siitäkin huolimatta, että heitä on loukattu syvästi. Mitä hyötyä siitä on ollut heille?

¹⁴ Vuosia ennen kuin Filippiineillä asuva Tony * tuli totuuteen, hän sai tietää, että José-niminen mies oli murhannut hänen isoveljensä. José tuomittiin rikoksestaan, ja hän joutui vankilaan, mutta Tony, joka oli tuolloin väkivaltainen ja aggressiivinen, jäi hautomaan kostoa. Kun José vapautui vankilasta, Tony vannoi tappavansa hänet ja hankki jopa aseen sitä varten. Sitten Tony alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Hän kertoo: ”Opin Raamatusta, että minun täytyi muuttua ja päästä yli vihan tunteistani.” Tony kävi kasteella, ja myöhemmin hänet nimitettiin vanhimmaksi. Yllätyksekseen hän kuuli, että myös Josésta oli tullut Jehovan todistaja. Kun he tapasivat, he halasivat toisiaan ja Tony sanoi Josélle, että oli antanut tälle anteeksi. Tony kertoi, että anteeksi antaminen tuntui hänestä niin hyvältä, että sitä on vaikea edes sanoin kuvailla. Jehova selvästi siunasi Tonya, koska tämä oli valmis antamaan anteeksi.

15–16. Mitä opit Peterin ja Suen kokemuksesta?

¹⁵ Kun Peter ja Sue olivat vuonna 1985 kokouksessa valtakunnansalilla, siellä sattui voimakas räjähdys. Joku oli tuonut sinne pommin. Sue sai vakavia vammoja. Hänen näkönsä ja kuulonsa  vaurioituivat pysyvästi, ja hän menetti hajuaistinsa. * Peter ja Sue pohtivat usein, miten joku saattoi tehdä jotain niin pahaa. Vasta vuosia myöhemmin saatiin kiinni mies, joka ei ollut Jehovan todistaja ja joka oli tuon teon takana. Hänet pidätettiin, ja hän sai elinkautisen vankeusrangaistuksen. Kun Peteriltä ja Suelta kysyttiin, olivatko he antaneet miehelle anteeksi, he vastasivat: ”Jehova on opettanut meille, että viha ja kaunan tunteet voivat vahingoittaa meitä fyysisesti, tunneperäisesti ja henkisesti. Siksi pyysimme jo heti alussa Jehovalta, että hän auttaisi meitä pääsemään niistä eroon ja jatkamaan elämäämme.”

¹⁶ Anteeksi antaminen ei ole ollut Peterille ja Suelle aivan helppoa. He kertovat: ”Aina välillä, kun Suen vammat vaikeuttavat elämäämme, vihan tunteet nousevat pintaan. Mutta kun emme jää vatvomaan niitä, ne menevät pian ohi. Voimme sanoa, että jos hyökkääjästä tulee jonain päivänä veli, toivotamme hänet tervetulleeksi. Tämä kokemus on opettanut meille, miten paljon voimaa Raamatun periaatteissa on ja mistä ne voivat vapauttaa meidät. Meitä lohduttaa myös se, että kohta Jehova korjaa kaiken vahingon.”

17. Mitä opit Myran kokemuksesta?

¹⁷ Kun Myra oppi totuuden, hän oli naimisissa ja hänellä oli kaksi pientä lasta. Myran mies ei kuitenkaan ollut kiinnostunut totuudesta, ja myöhemmin hän teki aviorikoksen ja jätti perheen. Myra sanoo: ”Kun mieheni jätti minut ja lapset, kävin läpi kaikenlaisia tunteita: järkytystä, epäuskoa, surua, itsesyytöksiä ja vihaa.” Avioliitto päättyi, ja Myra tunsi edelleen itsensä petetyksi. Hän kertoo: ”Nämä tunteet pitivät minua otteessaan monta kuukautta, ja jossain vaiheessa tunsin, että ne alkoivat vaikuttaa suhteeseeni Jehovaan  ja toisiin ihmisiin.” Myra on sittemmin pystynyt päästämään irti vihan tunteestaan, ja hän keskittyy menneiden vaikeuksien sijasta tulevaisuuteen. Hän ei halua entiselle miehelleen mitään pahaa vaan toivoo, että tästäkin tulee vielä joskus Jehovan palvelija. Myra on kasvattanut yksinhuoltajana kaksi lastaan, ja nykyään hän palvelee Jehovaa iloisin mielin yhdessä heidän ja heidän perheidensä kanssa.

18. Mistä voimme olla varmoja?

¹⁸ On helpottavaa tietää, ettei meidän tarvitse ratkaista, millaisen tuomion kukin saa. Tuo tehtävä kuuluu Jehovalle, joka on paras mahdollinen Tuomari (Room. 14:10–12). Voimme olla varmoja, että Jehovan tuomiot perustuvat aina hänen täydelliseen näkemykseensä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin (1. Moos. 18:25; 1. Kun. 8:32). Hän ei toimi koskaan epäoikeudenmukaisesti.

19. Mitä Jehova saa aikaan parhaana Tuomarina?

¹⁹ Odotamme kovasti aikaa, jolloin Jehova korjaa kaiken vahingon, joka on aiheutunut synnistä ja epätäydellisyydestä. Silloin kaikki fyysiset ja tunneperäiset haavat paranevat pysyvästi, eivätkä ne enää koskaan aiheuta meille tuskaa. (Ps. 72:12–14; Ilm. 21:3, 4.) Se tulee olemaan aivan mahtavaa. Olemme kiitollisia siitä, että Jehova on antanut meille kyvyn jäljitellä häntä ja antaa toisille anteeksi.