1–3. a) Minkä pitäisi olosuhteistamme riippumatta olla ensisijainen tavoitteemme? b) Millaisia erityishaasteita kohtaavat ne, jotka opettelevat uutta kieltä, ja mitä kysymyksiä tästä herää? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

TUHANNET Jehovan todistajat osallistuvat nykyään aktiivisesti erään näyn täyttymiseen. Sen mukaan hyvä uutinen julistettaisiin ”jokaiselle kansakunnalle ja heimolle ja kielelle ja kansalle” (Ilm. 14:6). Oletko sinä yksi niistä, jotka opettelevat vierasta kieltä? Toimitko kenties lähetystyöntekijänä tai palveletko tarvealueella ulkomailla? Tai oletko alkanut käydä vieraskielisen seurakunnan kokouksissa kotimaassasi?

² Jumalan palvelijoina meidän kaikkien täytyy pitää ensisijaisesti huolta siitä, että niin me itse kuin perheemmekin pysymme hengellisesti vahvoina (Matt. 5:3). Koska elämämme on kiireistä, meidän voi joskus olla vaikea löytää aikaa sisällökkääseen tutkimiseen. Niillä, jotka palvelevat vieraskielisellä kentällä, on vielä muitakin haasteita.

³ Vieraskielisellä kentällä palvelevien täytyy oppia uusi kieli. Lisäksi heidän täytyy varmistautua siitä, että he ravitsevat säännöllisesti sydäntään vahvalla hengellisellä ruoalla (1. Kor. 2:10). Miten he voivat tehdä sen, jos he eivät täysin  ymmärrä kieltä, jota seurakunnassa puhutaan? Entä miksi kristittyjen vanhempien pitäisi huolehtia siitä, että Jumalan sana tavoittaa heidän lastensa sydämen?

4. Mikä voisi olla uhka hengellisyydellemme? Kerro esimerkki.

⁴ Se ettemme ymmärrä Jumalan sanaa vieraalla kielellä, voi olla todellinen uhka hengellisyydellemme. Nehemia oli 400-luvulla eaa. huolissaan, kun hän sai tietää, että jotkut Babylonista palanneiden juutalaisten lapset eivät osanneet puhua hepreaa. (Lue Nehemian 13:23, 24.) Koska nämä lapset eivät täysin ymmärtäneet Jumalan sanaa, he olivat itse asiassa kadottaneet identiteettinsä Jumalan palvelijoina (Neh. 8:2, 8).

5, 6. Mitä jotkut vanhemmat ovat huomanneet, kun perhe on palvellut vieraskielisellä kentällä, ja miksi?

⁵ Jotkut kristityt vanhemmat ovat huomanneet, että heidän lastensa kiinnostus totuutta kohtaan on heikentynyt, kun perhe on palvellut vieraskielisellä kentällä. Koska lapset eivät ole täysin ymmärtäneet valtakunnansalissa pidettyjä kokouksia, niiden hengellinen ohjelma ei ole koskettanut heidän sydäntään. Pedro ^[1] muutti perheensä kanssa Etelä-Amerikasta Australiaan. Hän sanoo: ”Kun puhutaan hengellisistä asioista, täytyy saada mukaan sydän ja tunteet.” (Luuk. 24:32.)

⁶ Vieraalla kielellä aineisto ei ehkä tavoita sydäntämme yhtä hyvin kuin jos lukisimme sitä omalla kielellämme. Lisäksi se, ettemme pysty kommunikoimaan hyvin vieraalla kielellä, voi olla henkisesti ja hengellisesti kuluttavaa. On erinomaista, että haluamme palvella Jehovaa vieraskielisellä kentällä, mutta samalla meidän täytyy huolehtia hengellisyydestämme (Matt. 4:4).

7. Miten babylonialaiset yrittivät sulauttaa Danielin kulttuuriinsa ja uskontoonsa?

⁷ Kun Daniel ja hänen toverinsa vietiin pakkosiirtolaisuuteen, babylonialaiset yrittivät sulauttaa heidät kulttuuriinsa opettamalla heille ”kaldealaisten – – kieltä”. Tämän lisäksi hovivirkamies, joka oli vastuussa heidän valmentamisestaan, antoi heille babylonialaiset nimet. (Dan. 1:3–7.) Danielille annettu nimi viittasi Beliin, Babylonin pääjumalaan. Kuningas Nebukadnessar halusi todennäköisesti iskostaa Danielin mieleen ajatuksen, että Babylonin jumala oli alistanut Danielin Jumalan, Jehovan. (Dan. 4:8.)

8. Mikä auttoi Danielia säilyttämään hengellisyytensä vahvana vieraassa maassa?

⁸ Vaikka Danielille tarjottiin syötäväksi kuninkaan herkkuja, hän ”päätti sydämessään, ettei hän saastuttaisi itseään” (Dan. 1:8). Koska hän tutki pyhiä kirjoja omalla äidinkielellään, hän säilytti hengellisyytensä vahvana vieraassa maassa (Dan. 9:2). Siksi hänet tunnettiin heprealaisella nimellään vielä 70 vuoden päästä siitä, kun hän oli saapunut Babyloniin (Dan. 5:13).

9. Millainen vaikutus Jumalan sanalla oli psalmin 119 kirjoittajaan?

⁹ Psalmin 119 kirjoittaja sai Jumalan sanasta voimaa olla erilainen. Hänen täytyi kestää halveksivaa asennetta, jota jotkut kuninkaallisen hovin jäsenet osoittivat (Ps. 119:23, 61). Hän antoi kuitenkin Jumalan sanojen mennä syvälle sydämeensä. (Lue psalmi 119:11, 46.)

10, 11. a) Minkä tulisi olla tavoitteemme, kun tutkimme Jumalan sanaa? b) Miten voimme saavuttaa tavoitteemme? Valaise.

¹⁰ Vaikka meillä saattaa olla paljon  teokraattisia ja muita vastuita, meidän kaikkien täytyy varata aikaa henkilökohtaiselle tutkimiselle ja perheen yhteiselle palvonnalle (Ef. 5:15, 16). Tavoitteemme ei pitäisi olla vain käydä läpi jokin tietty määrä sivuja tai pelkästään valmistaa vastauksia, jotta voimme osallistua kokouksissa. Haluamme sen sijaan varmistautua siitä, että Jumalan sana tavoittaa sydämemme ja vahvistaa uskoamme.

¹¹ Jotta saavuttaisimme tämän tavoitteen, meidän täytyy henkilökohtaisen tutkimisen aikana löytää tasapaino sen suhteen, miten paljon keskitymme toisten tarpeisiin ja miten paljon ajattelemme omia hengellisiä tarpeitamme (Fil. 1:9, 10). Meidän on hyvä ymmärtää, että kun valmistaudumme palvelukseen, kokouksiin tai puhetehtävään, emme välttämättä sovella aineistoa itseemme. Valaistaanpa asiaa. Vaikka kokin täytyy maistella ruokalajeja ennen kuin ne tarjoillaan, hän ei voi elää pelkästään maistiaisilla. Jos hän haluaa pysyä vahvana, hänen täytyy valmistaa ravitsevia aterioita itselleen. Vastaavasti meidän tulisi ravita sydäntämme hengellisellä ruoalla, joka täyttää omat tarpeemme.

12, 13. Miksi monet ovat huomanneet, että on hyödyllistä tutkia Raamattua säännöllisesti omalla äidinkielellään?

¹² Monet vieraskielisellä kentällä palvelevat ovat huomanneet, että on hyödyllistä tutkia Raamattua säännöllisesti ”omalla kielellään” (Apt. 2:8). Myös lähetystyöntekijät ovat ymmärtäneet, että he eivät voi säilyttää hengellisyyttään vain kokouksissa saatavan hengellisen ruoan voimalla.

¹³ Alain, joka on opiskellut persian kieltä noin kahdeksan vuoden ajan, myöntää: ”Kun valmistaudun kokouksiin persiaksi, minulla on taipumus keskittyä itse kieleen. Koska mieleni on  etupäässä älyä vaativassa tehtävässä, aineiston hengelliset ajatukset eivät välttämättä tavoita sydäntäni. Siksi varaan säännöllisesti aikaa siihen, että tutkin Raamattua ja muita julkaisuja omalla äidinkielelläni.”

14. Mistä vanhempien pitäisi huolehtia ja miksi?

¹⁴ Kristittyjen vanhempien on hyvä huolehtia siitä, että Jumalan sana vähitellen tavoittaa heidän lastensa mielen ja sydämen. Palveltuaan yli kolme vuotta vieraskielisellä kentällä Serge ja hänen vaimonsa Muriel panivat merkille, ettei heidän 17-vuotias poikansa saanut iloa teokraattisista tehtävistä. ”Häntä ärsytti tehdä kenttäpalvelusta vieraalla kielellä, vaikka ennen hän oli hyvin mielellään saarnannut omalla äidinkielellään, ranskaksi”, sanoo Muriel. Serge selittää: ”Kun tajusimme, että tämä tilanne oli jarruttanut poikamme hengellistä edistymistä, päätimme muuttaa takaisin entiseen seurakuntaamme.”

15. a) Millaisia seikkoja vanhempien olisi syytä ottaa huomioon, kun he pohtivat, jatkaako palvelusta vieraskielisessä seurakunnassa? b) Mikä neuvo annetaan vanhemmille 5. Mooseksen kirjan 6:5–7:ssä?

¹⁵ Millaisia seikkoja vanhempien olisi syytä ottaa huomioon, kun he pohtivat, jatkaako palvelusta vieraskielisessä seurakunnassa? Ensinnäkin heidän täytyy ratkaista, onko heillä todellakin aikaa ja voimia juurruttaa lapsiinsa rakkautta Jehovaan ja samalla opettaa näille vierasta kieltä. Toiseksi he voivat huomata, että heidän lapsiaan eivät kiinnosta hengelliset toimet tai vieraskielinen kenttä, jolla he palvelevat. Tällaiset seikat voivat saada kristityt vanhemmat pohtimaan muuttoa takaisin sellaiseen seurakuntaan, jonka kieltä heidän lapsensa parhaiten ymmärtävät. He voivat pysyä siellä siihen asti, kun heidän lapsensa asennoituvat vakaasti totuuden puolelle. (Lue 5. Mooseksen kirjan 6:5–7.)

16, 17. Miten jotkut vanhemmat ovat onnistuneet valmentamaan lapsiaan hengellisesti vieraskielisellä kentällä?

¹⁶ Toisaalta jotkut vanhemmat ovat löytäneet tapoja opettaa lapsiaan äidinkielellään, vaikka perhe käykin vieraskielisen seurakunnan tai ryhmän kokouksissa. Charles, joka on 9-, 12- ja 13-vuotiaiden tyttöjen isä, kuuluu perheineen lingalankieliseen ryhmään. Hän kertoo: ”Päätimme pitää tutkistelutuokiot lasten kanssa ja perheen yhteisen palvonnan omalla äidinkielellämme. Mutta harjoittelemme eri tilanteita ja pelaamme pelejä lingalaksi, jotta tytöt voivat oppia tämän kielen hauskanpidon ohella.”

¹⁷ Kevin, jonka tyttäret ovat 5- ja 8-vuotiaita, on tehnyt jotain kompensoidakseen sen, että tyttäret eivät ymmärrä kaikkea vieraskielisissä kokouksissa. Hän selittää: ”Vaimoni ja minä tutkimme kummankin tytön kanssa erikseen ranskaksi, joka on heidän äidinkielensä. Meillä on myös tavoitteena käydä kerran kuukaudessa ranskankielisessä kokouksessa, ja lomilla vierailemme konventeissa, jotka pidetään äidinkielellämme.”

18. a) Mikä Roomalaiskirjeen 15:1, 2:ssa oleva periaate voi auttaa sinua ratkaisemaan, mikä on parasta omille lapsillesi? b) Mitä ehdotuksia jotkut vanhemmat ovat esittäneet? (Ks. loppuviite.)

¹⁸ Tietenkin jokaisen perheen täytyy itse päättää, mikä on parasta heidän lastensa hengellisyydelle (Gal. 6:5). ^[2] Muriel, jota jo aiemmin lainattiin, myöntää, että hänen ja hänen aviomiehensä piti uhrata omat mieltymyksensä heidän poikansa hengellisyyden hyväksi. (Lue Roomalaiskirjeen 15:1, 2.) Nyt jälkeenpäin Serge on sitä mieltä, että he tekivät  oikean ratkaisun. Hän toteaa: ”Kun palasimme ranskankieliseen seurakuntaan, poikamme alkoi kukoistaa hengellisesti ja kävi kasteella. Hän palvelee nyt vakituisena tienraivaajana. Hän jopa suunnittelee palaavansa vieraskieliseen ryhmään!”

19, 20. Miten voimme osoittaa, että rakastamme Jumalan sanaa?

¹⁹ Rakkaudessaan Jehova on järjestänyt niin, että hänen Sanansa Raamattu on saatavilla sadoilla kielillä, jotta ”kaikenlaiset ihmiset – – tulisivat totuuden täsmälliseen tuntemukseen” (1. Tim. 2:4). Hän tietää, että ihmiset voivat parhaiten täyttää hengellisen tarpeensa, kun he lukevat hänen ajatuksiaan sydämensä kielellä.

²⁰ Onpa tilanteemme millainen tahansa, meidän pitäisi päättäväisesti ravita sydäntämme vahvalla hengellisellä ruoalla. Kun tutkimme Raamattua säännöllisesti sydämemme kielellä, me ja perheemme pysymme hengellisesti vahvoina. Siten osoitamme myös, että Jumalan sanat ovat meille todellinen aarre. (Ps. 119:11.)