Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Lukijoiden kysymyksiä

Lukijoiden kysymyksiä

Kuinka korkea Salomon temppelin eteishalli oli?

Eteishallin kautta mentiin temppelin pyhään osastoon. Ennen vuotta 2023 julkaistuissa Uuden maailman käännöksen painoksissa sanottiin, että ”etupuolella oleva eteishalli oli samanlevyinen kuin temppeli, 20 kyynärää, ja sen korkeus oli 120” (2. Aik. 3:4). Myös joidenkin muiden käännösten mukaan eteishalli oli 120 kyynärää eli 53 metriä korkea.

Uuden maailman käännöksen vuoden 2023 painoksessa kuitenkin sanotaan, että eteishallin ”korkeus oli 20 kyynärää” eli noin 9 metriä. a Miksi tällainen muutos tehtiin?

Eteishallin korkeutta ei mainita 1. Kuninkaiden kirjan 6:3:ssa. Jeremia kertoo eteishallin leveyden ja syvyyden, mutta hän ei sano mitään sen korkeudesta. Seuraavassa luvussa hän kuvailee tarkkaan temppelin muita huomattavia yksityiskohtia, kuten metallista valettua merta, kymmentä kuparista vaunua ja kahta eteishallin edessä olevaa kuparipylvästä (1. Kun. 7:15–37). Jos eteishalli olisi tosiaan kohonnut muun temppelin yläpuolelle yli 50 metrin korkeuteen, miksi Jeremia ei maininnut sitä? Juutalaiset historioitsijat kertoivat vielä vuosisatoja myöhemmin, ettei Salomon temppelin eteishalli ollut muuta temppeliä korkeampi.

Tutkijat epäilevät, että temppelin seinät eivät olisi kestäneet, jos eteishalli olisi ollut 120 kyynärää korkea. Muinaisina aikoina korkeat kivi- ja tiilirakennelmat, kuten vaikkapa egyptiläisten temppelien portit, olivat alhaalta todella leveitä ja kapenivat ylöspäin. Salomon temppeli oli kuitenkin rakennettu eri tavalla. Tutkijat arvelevat, että sen seinät olivat korkeintaan 6 kyynärää eli 2,7 metriä paksut. Arkkitehtuurin historian tuntija Theodor Busink tuli temppelin sisäänkäynnin seinien paksuuden perusteella siihen tulokseen, ettei eteishalli voinut olla 120 kyynärää korkea (Der Tempel von Jerusalem von Salomo bis Herodes).

Jäljentäjä saattoi tehdä virheen 2. Aikakirjan 3:4:n kohdalla. Vaikka joissain vanhoissa käsikirjoituksissa tässä jakeessa lukee ”120”, muissa arvostetuissa lähteissä, kuten 400-luvulta olevassa Codex Alexandrinuksessa ja 500-luvulta olevassa Codex Ambrosianuksessa, lukee ”20 kyynärää”. Miksi jäljentäjä on voinut vahingossa kirjoittaa ”120”? Heprean kielessä ”sataa” ja ”kyynärää” tarkoittavat sanat muistuttavat toisiaan. Niinpä jäljentäjä on voinut vahingossa sekoittaa nämä sanat.

Haluamme ymmärtää näitä yksityiskohtia oikein ja kuvata Salomon temppeliä täsmällisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, että enemmän merkitystä on sillä, mitä temppeli edustaa: suurella hengellisellä temppelillä. Jehova on kutsunut meidät kaikki palvelemaan häntä siellä, ja se on valtavan hieno asia! (Hepr. 9:11–14; Ilm. 3:12; 7:9–17.)

a Jakeen alaviitteessä täsmennetään: ”Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa lukee ’120’, mutta toisissa käsikirjoituksissa ja joissain käännöksissä lukee ’20 kyynärää’.”