Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

TUTKITTAVA KIRJOITUS 45

LAULU 138 ”Harmaat hiukset ovat kaunis kruunu”

Muistamisen arvoisia jäähyväissanoja

Muistamisen arvoisia jäähyväissanoja

”Eikö iäkkäiden joukossa ole viisautta, eikö pitkä elämä tuo ymmärrystä?” (JOB 12:12)

NÄKÖKULMA

Jehovan tottelemisesta seuraa paljon hyvää nykyään, ja se mahdollistaa ikuisen elämän tulevaisuudessa.

1. Miksi Jehova haluaa, että otamme oppia iäkkäämmiltä?

 HYVÄT neuvot ovat arvokkaita, kun elämässä täytyy tehdä isoja päätöksiä. Sellaisia voi saada esimerkiksi vanhimmilta ja muilta hengellisesti kypsiltä ihmisiltä. Vaikka joku olisi meitä paljon vanhempi, hänen neuvojaan ei kannata vain sillä perusteella pitää aikansa eläneinä. Jehova toivoo meidän oppivan iäkkäämmiltä, koska heillä on ollut enemmän aikaa elää ja kerätä kokemuksia ja niiden tuomaa viisautta. (Job 12:12.)

2. Mitä tämä kirjoitus pitää sisällään?

2 Raamatun aikoina Jehova rohkaisi ja neuvoi kansaansa uskollisten iäkkäiden palvelijoidensa kautta. Mooses, Daavid ja Johannes elivät eri aikoina, ja heillä oli hyvin erilaiset olosuhteet. Elämänsä loppumetreillä he antoivat hyviä neuvoja nuoremmille. He kaikki painottivat sitä, miten tärkeää on totella Jehovaa. Heidän neuvonsa löytyvät Raamatusta, koska Jehova haluaa, että iästä riippumatta mekin hyötyisimme niistä (Room. 15:4; 2. Tim. 3:16). Tässä kirjoituksessa käydään läpi Mooseksen, Daavidin ja Johanneksen viimeisiä sanoja ja sitä, mitä niistä voi oppia.

”SAAT ELÄÄ PITKÄÄN”

3. Millaisia tehtäviä Mooseksella oli?

3 Mooses omisti elämänsä Jehovan palvelukseen. Hän oli profeetta, tuomari, sotapäällikkö ja historiankirjoittaja, ja matkan varrella hänelle karttui paljon kokemusta. Hän johti israelilaiset pois Egyptin orjuudesta ja sai nähdä monia Jehovan ihmeitä. Hän kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, psalmin 90, mahdollisesti psalmin 91 ja todennäköisesti myös Jobin kirjan.

4. Keitä Mooses halusi rohkaista ja miksi?

4 Juuri ennen kuolemaansa, 120-vuotiaana, Mooses kutsui koolle israelilaiset ja muistutti heitä siitä, mitä kaikkea he olivat saaneet nähdä ja kokea. Osa kuulijoista oli todistanut nuorempana omin silmin, millaisia ihmeitä Jehova oli tehnyt ja miten hän oli rangaissut egyptiläisiä (2. Moos. 7:3, 4). He olivat kävelleet Punaisenmeren läpi kuivaa maata pitkin ja nähneet faraon armeijan tuhon (2. Moos. 14:29–31). Erämaassa Jehova oli suojellut heitä ja pitänyt heistä huolta uskomattomilla tavoilla (5. Moos. 8:3, 4). Nyt kun kansa oli Luvatun maan kynnyksellä, Mooses tarttui viimeiseen tilaisuuteen rohkaista heitä. a

5. Mitä kannustavaa Mooses sanoi israelilaisille? (5. Mooseksen kirja 30:19, 20.)

5 Mitä Mooses sanoi? (Lue 5. Mooseksen kirjan 30:19, 20.) Israelin kansalla oli varsin valoisa tulevaisuus. Jehovan ansiosta he voisivat elää pitkään maassa, joka heille oli luvattu. Mooses kuvaili, miten hieno maa heitä odotti ja mitä kaikkea he siellä saisivat: ”Suuret ja kauniit kaupungit, joita et ole rakentanut, talot, jotka ovat täynnä kaikenlaista hyvää mutta joiden hyväksi et ole työskennellyt, hakatut vesisäiliöt, joita et ole itse hakannut, ja viinitarhat ja oliivipuut, joita et ole istuttanut.” (5. Moos. 6:10, 11.)

6. Miksi Jehova antoi muiden kansojen valloittaa Israelin?

6 Mooses halusi myös varoittaa israelilaisia. Heidän täytyisi totella Jehovan käskyjä, jotta he voisivat jatkaa elämää Luvatussa maassa. Mooses neuvoi heitä valitsemaan elämän kuuntelemalla Jehovaa ja pysymällä hänessä kiinni. Israelilaiset päättivät kuitenkin hylätä Jehovan. Siksi hän antoi assyrialaisten ja myöhemmin babylonialaisten valloittaa heidän maansa ja viedä heidät pakkosiirtolaisuuteen. (2. Kun. 17:6–8, 13, 14; 2. Aik. 36:15–17, 20.)

7. Mitä opimme Mooseksen sanoista? (Ks. myös kuva.)

7 Mitä me voimme oppia Mooseksen sanoista? Kun tottelee Jehovaa, saa elää. Aivan niin kuin israelilaiset, jotka olivat juuri astumaisillaan Luvattuun maahan, mekin lähestymme kovaa vauhtia Jehovan lupaamaa uutta maailmaa. Pian maapallosta tulee kaunis paratiisi (Jes. 35:1; Luuk. 23:43). Siellä ei ole Saatanaa eikä demoneja (Ilm. 20:2, 3). Uskonnot eivät enää levitä valheita Jehovasta (Ilm. 17:16). Ihmisiä sortavat hallitukset ovat historiaa (Ilm. 19:19, 20). Jehova ei anna kenenkään aiheuttaa mitään ongelmia paratiisissa (Ps. 37:10, 11). Kaikki ihmiset ovat rauhassa keskenään, rakastavat toisiaan ja luottavat toisiinsa (Jes. 11:9). Se on seurausta siitä, että he tottelevat Jehovan lakeja. Mieti, miten upeat ajat meillä on edessä. Kaiken lisäksi tällainen elämä voi jatkua ikuisesti, kunhan tottelemme Jehovaa. (Ps. 37:29; Joh. 3:16.)

Jos tottelemme Jehovaa, saamme elää paratiisissa ikuisesti. (Ks. kpl 7.)


8. Mitä apua eräälle lähetystyöntekijälle oli siitä, että hän mietti Jehovan lupaamaa ikuista elämää? (Juudaksen kirje 20, 21.)

8 Kun pidämme mielessä, että Jehova on luvannut meille ikuisen elämän, haluamme pysyä hänessä kiinni kaikenlaisista vaikeuksista huolimatta. (Lue Juudaksen kirjeen 20, 21.) Tämä lupaus voi myös antaa meille voimia taistella omia heikkouksiamme vastaan. Eräs veli, joka on palvellut pitkään lähetystyöntekijänä Afrikassa, kertoi omasta taistelustaan huonon tavan kanssa: ”Ymmärsin, että ikuinen elämäni oli vaarassa. Se sai minut taistelemaan tuota tapaa vastaan entistä päättäväisemmin ja rukoilemaan Jehovaa palavammin. Hänen avullaan pääsin viimeinkin eroon heikkoudestani.”

”MENESTYT KAIKESSA, MITÄ TEET”

9. Millainen elämä Daavidilla oli?

9 Daavid oli erinomainen kuningas. Lisäksi hän oli muusikko, runoilija, sotilas ja profeetta, mutta hänen elämänsä ei ollut mitenkään ongelmatonta. Hän joutui vuosien ajan pakenemaan Saulia, joka halusi tappaa hänet. Kun hän oli tullut kuninkaaksi, hän joutui taas samankaltaiseen tilanteeseen, koska hänen poikansa Absalom yritti kaapata vallan. Kaikista vaikeuksista ja omista virheistään huolimatta Daavid oli uskollinen Jehovalle elämänsä loppuun asti. Jehova sanoikin, että Daavid oli hänen ”sydäntään miellyttävä mies”. Tällaisen elämän eläneellä ihmisellä oli varmasti hyviä neuvoja jaettavaksi. (Apt. 13:22; 1. Kun. 15:5.)

10. Miksi Daavid antoi neuvoja Salomolle?

10 Daavid antoi neuvoja esimerkiksi pojalleen Salomolle, josta tulisi kuningas hänen jälkeensä. Jehova oli valinnut Salomon rakentamaan temppelin hänen palvontaansa varten (1. Aik. 22:5). Se olisi melkoinen urakka, ja lisäksi kansan johtamiseen tarvittaisiin paljon Jehovan apua. Katsotaan, miten Daavid neuvoi poikaansa.

11. Mitä neuvoja Daavid antoi Salomolle, ja olivatko ne toimivia? (1. Kuninkaiden kirja 2:2, 3.) (Ks. myös kuva.)

11 Mitä Daavid sanoi? (Lue 1. Kuninkaiden kirjan 2:2, 3.) Daavid antoi ohjeeksi Salomolle, että jos hän tottelisi Jehovaa, hän menestyisi elämässä. Hänellä menikin oikein hyvin monta vuotta (1. Aik. 29:23–25). Hän rakensi upean temppelin ja oli mukana Raamatun kirjoittamisessa. Hänet tunnettiin laajalti viisaudestaan ja rikkaudestaan (1. Kun. 4:34). Daavid oli selittänyt, että Salomon menestys kestäisi vain niin kauan kuin tämä palvelisi Jehovaa. Harmi kyllä Salomo alkoi ennen pitkää palvella muita jumalia. Siksi Jehova ei enää tukenut häntä eikä antanut hänelle viisautta hallita kansaa oikeudenmukaisesti. (1. Kun. 11:9, 10; 12:4.)

Jos tottelemme Jehovaa, hän antaa meille viisautta tehdä hyviä ratkaisuja. (Ks. kpl:t 11–12.) b


12. Mitä opimme Daavidin sanoista?

12 Mitä me opimme tästä? Jehovaa tottelevat ihmiset menestyvät (Ps. 1:1–3). Jehova ei tietysti ole luvannut antaa meille rikkautta ja kunniaa niin kuin Salomolle, mutta jos tottelemme häntä, hän antaa meille viisautta tehdä hyviä ratkaisuja (Sananl. 2:6, 7; Jaak. 1:5). Hänen käytännöllisistä periaatteistaan on paljon hyötyä valinnoissa, jotka koskevat esimerkiksi työtä, koulutusta, viihdettä ja raha-asioita. Jehovan neuvojen noudattaminen suojelee meitä monilta ikäviltä asioilta, joista voisi olla meille pysyvää vahinkoa (Sananl. 2:10, 11). Niiden ansiosta meidän on helpompi saada hyviä ystäviä ja tehdä perheestämme onnellinen.

13. Millaisia ratkaisuja Carmen teki, ja mitä niistä oli seurauksena?

13 Mosambikissa asuva Carmen oli sitä mieltä, että korkeakoulutus on avain menestykseen. Hän meni yliopistoon opiskelemaan arkkitehdiksi. Hän sanoo: ”Opin valtavan kiinnostavia asioita, mutta se vaati tuhottomasti aikaa ja energiaa. Koulupäivät kestivät puoli kahdeksasta iltakuuteen. Kokouksiin pääseminen oli vaikeaa, ja se söi hengellisyyttäni. Syvällä sisimmässäni tiesin, että yritin palvella kahta isäntää.” (Matt. 6:24.) Carmen puhui tilanteesta Jehovalle rukouksessa ja tutki järjestön julkaisuja. Hän jatkaa: ”Äidillä ja vanhimmilla oli tosi hyviä ajatuksia. Lopulta päätin jättää yliopisto-opinnot kesken ja aloittaa kokoaikaisen palveluksen. Se oli yksi elämäni parhaista ratkaisuista, eikä minua kaduta pätkääkään.”

14. Miten Mooseksen ja Daavidin viimeiset sanat voi kiteyttää?

14 Mooses ja Daavid rakastivat Jehovaa ja ymmärsivät, miten tärkeää on totella häntä. Viimeisissä sanoissaan he kannustivat kuulijoitaan pysymään uskollisina Jehovalle aivan niin kuin he itsekin olivat pysyneet. He myös varoittivat toisia siitä, että jos he hylkäisivät Jehovan, he menettäisivät hänen hyväksyntänsä ja hänen lupaamansa hienot asiat. Heidän neuvonsa ovat edelleen ajan tasalla. Satoja vuosia myöhemmin eräs muukin puhui siitä, miksi kannattaa aina pysyä uskollisena Jehovalle.

”MIKÄÄN EI TUO MINULLE SUUREMPAA ILOA”

15. Mitä Johannes koki elämänsä varrella?

15 Johannes oli Jeesuksen apostoli ja läheinen ystävä (Matt. 10:2; Joh. 19:26). Hän oli mukana, kun Jeesus saarnasi ja teki ihmeitä, ja pysyi tämän rinnalla vaikeinakin hetkinä. Johannes oli paikalla, kun Jeesus teloitettiin, ja tapasi hänet hänen ylösnousemuksensa jälkeen. Johannes sai nähdä myös kristillisyyden leviämisen ensimmäisellä vuosisadalla. Aluksi Jeesuksen seuraajia oli vain pieni joukko, mutta lopulta hyvää uutista oli ”saarnattu taivaan alla koko luomakunnassa” (Kol. 1:23).

16. Ketkä ovat hyötyneet siitä, mitä Johannes kirjoitti Raamattuun?

16 Pitkän elämänsä lopulla Johannes sai osallistua Raamatun kirjoittamiseen. Hän merkitsi muistiin vaikuttavan ”Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen” (Ilm. 1:1). Hän kirjoitti myös nimellään tunnetun evankeliumin ja kolme kirjettä. Kolmas näistä kirjeistä on osoitettu Gaius-nimiselle uskolliselle kristitylle, jota Johannes piti hengellisenä lapsenaan (3. Joh. 1). Tuossa vaiheessa oli varmasti paljon muitakin, jotka olivat hänelle kuin hengellisiä lapsia. Se mitä Johannes kirjoitti Raamattuun, on rohkaissut kaikkia kristittyjä aina meidän aikaamme asti.

17. Mikä saa aikaan iloa? (3. Johanneksen kirje 4.)

17 Mitä Johannes kirjoitti? (Lue 3. Johanneksen kirjeen 4.) Johannes kertoi ilosta, jota Jehovan totteleminen saa aikaan. Kun hän kirjoitti kolmannen kirjeensä, jotkut seurakunnassa olivat jo alkaneet levittää vääriä opetuksia ja aiheuttaa erimielisyyttä. Toiset kuitenkin edelleen ”vaelsivat totuuden tietä”. He tottelivat Jehovaa ja ”elivät hänen käskyjensä mukaan”. (2. Joh. 4, 6.) Johannes oli siitä hyvin iloinen, ja niin oli Jehovakin (Sananl. 27:11).

18. Mitä opimme Johanneksen sanoista?

18 Mikä opetus tässä on meille? Uskollisuus Jehovalle saa aikaan iloa (1. Joh. 5:3). Voimme olla iloisia esimerkiksi siitä, että tiedämme tekevämme Jehovan iloiseksi. Hän on onnellinen nähdessään, että tottelemme hänen ohjeitaan ja kieltäydymme tekemästä sellaista, mitä hän ei hyväksy. (Sananl. 23:15.) Enkelitkin ovat siitä iloisia (Luuk. 15:10). Yksi ilon aihe on myös se, että näemme veljien ja sisarten pysyvän uskollisena Jehovalle, vaikka heillä on kiusauksia ja vastoinkäymisiä (2. Tess. 1:4). Kun tämä Saatanan hallinnassa oleva maailma aikanaan häviää, voimme olla onnellisia siitä, että olemme toimineet Jehovaa miellyttävällä tavalla.

19. Mitä Rachel ajattelee toisten opettamisesta? (Ks. myös kuva.)

19 Totuuden opettaminen toisille tuo aivan erityistä iloa. Dominikaanisessa tasavallassa asuvasta Rachelista tuntuu siltä, että on sanoin kuvaamattoman hienoa opettaa jotakuta tuntemaan Jehova. Hän onkin auttanut monia tulemaan Jehovan palvelijoiksi. Hän sanoo: ”En osaa edes pukea sanoiksi sitä, miten iloinen olen. On vain niin upeaa nähdä, kun oppilaan rakkaus Jehovaan kasvaa ja hän alkaa luottaa Jehovaan täysin ja tehdä häntä miellyttäviä muutoksia. Se tunne on kaiken vaivannäön ja uhrausten arvoinen.”

Saamme iloa siitä, että opetamme toisia tuntemaan Jehovan ja rakastamaan häntä. (Ks. kpl 19.)


MOTIVAATIOTA JÄÄHYVÄISSANOISTA

20. Mitä yhteistä meillä on Mooseksen, Daavidin ja Johanneksen kanssa?

20 Maailma oli monella tavalla erilainen Mooseksen, Daavidin ja Johanneksen aikaan, mutta meillä on silti heidän kanssaan paljon yhteistä. Olemme Jehovan palvelijoita niin kuin hekin. Rukoilemme häntä, luotamme häneen ja haluamme häneltä ohjeita elämäämme. Mekin olemme varmoja siitä, että Jehova antaa paljon hyvää niille, jotka tottelevat häntä.

21. Mitä tapahtuu niille, jotka noudattavat Mooseksen, Daavidin ja Johanneksen neuvoja?

21 Ota sinäkin oppia näiden miesten jäähyväissanoista ja tottele Jehovaa. Silloin hän auttaa sinua menestymään. Hänen ansiostaan saat ”elää pitkään”, jopa ikuisesti! (5. Moos. 30:20.) Saat myös valtavasti iloa siitä, että tiedät tekeväsi Jehovan iloiseksi. Pian hän täyttää kaikki lupauksensa, ja meidän on vaikea edes hahmottaa, miten hienoa se tulee olemaan (Ef. 3:20).

LAULU 129 Voit kestää loppuun saakka

a Suurin osa israelilaisista, jotka näkivät Jehovan ihmeet Punaisellamerellä, ei päässyt Luvattuun maahan asti (4. Moos. 14:22, 23). Jehova päätti, että 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet kuolisivat erämaassa (4. Moos. 14:29). Monet niistä, jotka olivat tuolloin alle 20-vuotiaita, monet Leevin heimoon kuuluvat sekä Joosua ja Kaleb saivat kuitenkin nähdä, miten Jehovan lupaus toteutui, kun israelilaiset ylittivät Jordanin ja saapuivat Kanaanin maahan (5. Moos. 1:24–40).

b KUVA: Vasemmalla: Daavid antaa pojalleen Salomolle viisaita neuvoja ennen kuolemaansa. Oikealla: Tienraivaajien palveluskoulun oppilaat saavat opetusta Jehovalta.