1–2. Miksi Jeesus oli levoton?

JEESUS oli ihmiselämänsä viimeisenä päivänä hyvin levoton. Pian hän kokisi julman kuoleman vihollisten käsissä. Se ei kuitenkaan ollut ainoa asia, joka aiheutti hänelle painetta. Hän rakasti syvästi Isäänsä ja halusi miellyttää häntä. Jeesus tiesi, että jos hän pysyisi uskollisena tulevassa vaikeassa koettelemuksessa, hän saattaisi omalta osaltaan kunniaan Jehovan nimen. Lisäksi Jeesus rakasti ihmisiä, ja hän tiesi, että he voisivat saada ikuisen elämän vain jos hän pysyisi uskollisena loppuun asti.

² Vaikka Jeesuksella oli valtavat paineet, hän tunsi sisäistä rauhaa. Hän sanoi apostoleille: ”Minä – – annan teille oman rauhani.” (Joh. 14:27.) Hänellä oli ”Jumalan rauha” – levollisuus ja tyyneys, jonka ihminen voi saada sen ansiosta, että hänellä on hyvä suhde Jehovaan. Tämä rauha täytti Jeesuksen mielen ja sydämen. (Fil. 4:6, 7.)

3. Mitä tässä kirjoituksessa käsitellään?

³ Kenelläkään meistä ei ole sellaisia paineita kuin Jeesuksella oli, mutta kaikki hänen seuraajansa kohtaavat jonkinlaisia koettelemuksia (Matt. 16:24, 25; Joh. 15:20). Jeesuksen tavoin mekin tunnemme toisinaan levottomuutta. Mitä voimme tehdä, jotteivät huolet valtaa mieltämme ja riistä meiltä sisäistä rauhaa? Jeesus teki jotain, mikä auttoi häntä säilyttämään mielenrauhan maanpäällisen palveluksensa aikana. Mitä kolmea keinoa hän käytti, ja miten voimme jäljitellä häntä koettelevina aikoina?

4. Mitkä esimerkit osoittavat, että Jeesus rukoili maanpäällisen elämänsä viimeisenä päivänä usein, ja mikä neuvo kristityille myöhemmin annettiin 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:17:ssä?

⁴ Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:17. Viimeisenä päivänään maan päällä Jeesus rukoili usein. Kun hän asetti kuolemansa muistojuhlan, hän rukoili siunausta leivälle ja viinille (1. Kor. 11:23–25). Jeesus rukoili opetuslasten kanssa ennen kuin he lähtivät sieltä, missä he olivat viettäneet pesahia (Joh. 17:1–26). Kun hän ja opetuslapset tulivat samana yönä Öljymäelle, hän rukoili toistuvasti (Matt. 26:36–39, 42, 44). Lisäksi viimeiset sanat, jotka Jeesus sanoi ennen kuolemaansa, olivat rukous hänen Isälleen (Luuk. 23:46). Jeesus rukoili näin paljon, koska hän halusi, että Jehova olisi mukana kaikissa tämän merkittävän päivän suurissa tapahtumissa.

5. Miksi apostolien rohkeus petti?

⁵ Se että Jeesus turvautui Isäänsä rukouksessa, auttoi häntä kestämään koettelemuksensa. Apostolit puolestaan eivät tuona yönä rukoilleet hellittämättä, ja siksi heidän rohkeutensa tiukan paikan tullen petti. (Matt. 26:40, 41, 43, 45, 56.) Voimme pysyä uskollisina vaikeissa tilanteissa vain siinä tapauksessa, että noudatamme Jeesuksen esimerkkiä ja rukoilemme jatkuvasti. Mitä voisimme rukoilla?

6. Miten usko auttaa säilyttämään mielenrauhan?

⁶ Voimme rukoilla, että Jehova auttaisi meitä ”saamaan lisää uskoa” (Luuk. 17:5; Joh. 14:1). Tarvitsemme uskoa, koska Saatana koettelee kaikkia Jeesuksen  seuraajia (Luuk. 22:31). Miten usko auttaa meitä säilyttämään mielenrauhan silloinkin, kun kohtaamme vastoinkäymisiä yksi toisensa perään? Kun olemme tehneet omassa tilanteessamme kaiken, mitä järkevästi pystymme, usko Jehovaan saa meidät jättämään asian hänen käsiinsä. Voimme olla rauhallisin mielin, koska luotamme siihen, että hän pystyy hoitamaan asiat paremmin kuin itse koskaan pystyisimme (1. Piet. 5:6, 7.)

7. Mitä opit Robertin sanoista?

⁷ Rukous auttaa meitä säilyttämään sisäisen rauhan, ovatpa koettelemuksemme millaisia tahansa. Hyvä esimerkki on Robert, yli 80-vuotias uskollinen vanhin. Hän sanoo: ”Filippiläiskirjeen 4:6, 7:ssä oleva neuvo on auttanut minua selviytymään monista takaiskuista elämäni varrella. Minulla on ollut rahahuolia, ja joksikin aikaa menetin vanhimman tehtävän.” Mikä on auttanut Robertia olemaan levollisella mielellä? Hän kertoo: ”Rukoilen heti kun minua alkaa huolestuttaa. Olen huomannut, että mitä useammin ja hartaammin rukoilen, sitä rauhallisempi olo minulla on.”

8. Mikä auttoi Johanneksen 8:29:n mukaan Jeesusta säilyttämään mielenrauhan?

⁸ Lue Johanneksen 8:29. Jeesus säilytti mielenrauhansa jopa kohdatessaan vainoa, koska hän tiesi miellyttävänsä Isäänsä. Hän pysyi tottelevaisena, vaikka se oli joskus vaikeaa. Jeesus rakasti Isäänsä ja rakensi koko elämänsä hänen palveluksensa ympärille. Ennen maan  päälle tuloaan hän oli Jumalan vierellä ”taitavana työntekijänä” (Sananl. 8:30). Maan päällä ollessaan Jeesus opetti innokkaasti toisille, millainen hänen Isänsä on (Matt. 6:9; Joh. 5:17). Tämä työ toi hänelle paljon iloa (Joh. 4:34–36).

9. Miten innokkuus kenttäpalveluksessa auttaa säilyttämään sisäisen rauhan?

⁹ Voimme jäljitellä Jeesusta tottelemalla Jehovaa ja olemalla innokkaita hengellisessä toiminnassa (1. Kor. 15:58). Saarnaamistyöhön uppoutuminen auttaa meitä näkemään omat ongelmamme oikeissa mittasuhteissa (Apt. 18:5). Yksi syy on se, että kentällä tapaamme monia, jotka painiskelevat vaikeampien ongelmien kanssa kuin me itse. Kun he oppivat rakastamaan Jehovaa ja noudattamaan hänen neuvojaan, heidän elämänlaatunsa paranee ja heistä tulee onnellisempia. Joka kerta kun näemme näin tapahtuvan, luottamuksemme Jehovan huolenpitoon vahvistuu. Jehovaan luottaminen puolestaan auttaa säilyttämään sisäisen rauhan. Tämän huomasi eräs sisar, joka on koko elämänsä kamppaillut masennuksen ja syvien arvottomuuden tunteiden kanssa. Hän sanoo: ”Kun paneudun kenttäpalvelukseen, minulla on rauhallisempi olo ja olen onnellisempi. Se johtuu varmaankin siitä, että kentällä tunnen olevani kaikkein lähimpänä Jehovaa.”

10. Mitä opit Brendan ajatuksista?

¹⁰ Myös sisar nimeltä Brenda on hyötynyt kenttäpalveluksesta. Sekä hänellä että hänen tyttärellään on MS-tauti. Brenda on pyörätuolissa, eikä hänellä ole kovin paljon voimia. Jos hän jaksaa, hän tekee ovelta ovelle -työtä, mutta enimmäkseen hän todistaa kirjoittamalla kirjeitä. Hän kertoo: ”Sen hyväksyminen, ettei minusta tässä järjestelmässä tule tervettä, vapautti minut keskittymään kenttäpalvelukseen. Kun kerron toisille Jehovasta, en ajattele omia huoliani. Tässä työssä minun on pakko suunnata huomio alueemme ihmisten auttamiseen. Lisäksi hieno tulevaisuudentoivo pysyy koko ajan mielessäni.”

11–13. a) Miten apostolit ja muut osoittautuivat Jeesuksen tosi ystäviksi? b) Millainen vaikutus Jeesuksen ystävillä oli häneen?

¹¹ Koko Jeesuksen haastavan palveluksen ajan hänen uskolliset apostolinsa olivat hänelle tosi ystäviä. He olivat eläviä esimerkkejä siitä, mitä sanotaan seuraavassa sananlaskussa: ”On ystäviä, jotka ovat uskollisempia kuin veli.” (Sananl. 18:24.) Jeesus arvosti tällaisia ystäviä. Hänen palveluksensa aikana yksikään hänen omista veljistään ei uskonut häneen (Joh. 7:3–5). Jossain vaiheessa hänen sukulaisensa jopa ajattelivat, että hän oli tullut hulluksi (Mark. 3:21). Toisaalta Jeesus sanoi uskollisille apostoleilleen kuolemaansa edeltävänä iltana: ”Juuri te olette – – pysyneet minun kanssani, kun minulla on ollut koettelemuksia.” (Luuk. 22:28.)

¹² Apostolit tuottivat välillä Jeesukselle pettymyksen, mutta hän ei takertunut heidän virheisiinsä vaan näki, että he uskoivat häneen (Matt. 26:40; Mark. 10:13, 14; Joh. 6:66–69). Viimeisenä iltana ennen teloitustaan Jeesus totesi näille uskollisille miehille: ”Olen sanonut teitä ystäviksi, koska olen kertonut teille kaiken, minkä olen kuullut Isältäni.” (Joh. 15:15.) Jeesus sai ystäviltään varmasti paljon rohkaisua. He auttoivat Jeesusta hänen palveluksessaan, ja se toi hänelle ylitsevuotavaa iloa (Luuk. 10:17, 21).

 ¹³ Jeesuksella oli apostoliensa lisäksi myös muita ystäviä, sekä miehiä että naisia, jotka auttoivat häntä saarnaamistyössä ja käytännön asioissa. Jotkut kutsuivat hänet kotiinsa syömään (Luuk. 10:38–42; Joh. 12:1, 2). Toiset kulkivat pitkiäkin matkoja hänen kanssaan ja ”käyttivät omia varojaan” hänen hyväkseen (Luuk. 8:3). Jeesuksella oli hyviä ystäviä, koska hän oli itse hyvä ystävä heille. Hän teki heille hyvää eikä odottanut heiltä liikoja. Vaikka Jeesus oli täydellinen ihminen, hän arvosti epätäydellisten ystäviensä tukea. Heidän tukensa epäilemättä auttoi häntä säilyttämään sisäisen rauhan.

14–15. Miten voimme saada hyviä ystäviä, ja miten he voivat auttaa meitä?

¹⁴ Hyvät ystävät auttavat meitä pysymään uskollisina Jehovalle. Paras tapa saada hyviä ystäviä on olla itse hyvä ystävä (Matt. 7:12). Raamattu esimerkiksi kannustaa meitä käyttämään aikaa ja voimia toisten hyväksi, varsinkin sellaisten, jotka ovat heikossa asemassa (Ef. 4:28). Tuleeko mieleesi joku oman seurakuntasi veli tai sisar, jota sinun olisi mahdollista auttaa? Voisitko käydä kaupassa jonkun sellaisen puolesta, joka ei pääse liikkumaan kodin ulkopuolella? Tai voisitko tarjota aterian perheelle, jolla on rahat vähissä? Jos osaat käyttää jw.org^®-sivustoa ja JW Library^® -sovellusta, voisitko auttaa joitakin seurakunnan ystäviä pääsemään käsiksi sieltä löytyviin aarteisiin? Kun olemme innokkaita auttamaan toisia, olemme todennäköisemmin onnellisia (Apt. 20:35).

 ¹⁵ Ystävämme tukevat meitä koettelemusten keskellä ja auttavat meitä säilyttämään sisäisen rauhan. Aivan niin kuin Elihu kuunteli Jobin murheita, ystävämme kuuntelevat kärsivällisesti, kun me kerromme huolistamme (Job 32:4). Emme odota, että ystävämme tekisivät ratkaisuja puolestamme, mutta meidän on viisasta kuunnella heidän Raamattuun perustuvia neuvojaan (Sananl. 15:22). Kuningas Daavid otti nöyrästi vastaan apua ystäviltään. Jos noudatamme hänen esimerkkiään, emme anna ylpeyden estää meitä ottamasta vastaan ystävien tarjoamaa apua vaikeina aikoina. (2. Sam. 17:27–29.) Tällaiset hyvät ystävät ovat lahja Jehovalta (Jaak. 1:17).

16. Mikä on Filippiläiskirjeen 4:6, 7:n mukaan ainoa tapa saada mielenrauha? Selitä.

¹⁶ Lue Filippiläiskirjeen 4:6, 7. Jehova on sanonut, että voimme saada häneltä tulevan rauhan ”Kristuksen Jeesuksen välityksellä”. Miksi? Jotta meillä voisi olla pysyvä rauha mielessämme ja sydämessämme, meidän täytyy ymmärtää ja tunnustaa Jeesuksen osa Jehovan tarkoituksessa. Näin saamme huojennusta, toivoa ja rohkeutta. Jeesuksen lunastusuhrin välityksellä voimme saada kaikki syntimme anteeksi, mikä on hyvin huojentavaa (1. Joh. 2:12). Saamme toivon paremmasta, kun ymmärrämme, että Jeesus korjaa Jumalan valtakunnan kuninkaana kaiken vahingon, jota Saatana ja hänen maailmansa aiheuttavat (Jes. 65:17; 1. Joh. 3:8; Ilm. 21:3, 4). Jeesus on antanut meille haastavan tehtävän, mutta hän lupaa olla kanssamme ja tukea meitä läpi tämän aikakauden viimeisten päivien. Tämä valaa meihin rohkeutta. (Matt. 28:19, 20.) Huojennus, toivo ja rohkeus ovat kulmakiviä, joihin mielenrauhamme perustuu.

17. a) Miten kristitty voi säilyttää mielenrauhan? b) Mikä on Johanneksen 16:33:n mukaan meille mahdollista?

¹⁷ Miten siis voit säilyttää mielenrauhan, kun koettelemukset ravistelevat sinua? Toimimalla samalla tavalla kuin Jeesus. Ensinnäkin rukoile hellittämättömästi. Toiseksi tottele Jehovaa ja kerro hyvää uutista innokkaasti silloinkin, kun se on vaikeaa. Kolmanneksi turvaudu ystäviesi apuun koettelemusten keskellä. Silloin Jumalan rauha varjelee mielesi ja sydämesi ja voit Jeesuksen tavoin selättää minkä tahansa koettelemuksen. (Lue Johanneksen 16:33.)