1. Mitä stressaavia tilanteita monet uskolliset Jehovan palvelijat kohtaavat?

MONET Jehovan palvelijat eri puolilla maailmaa kohtaavat stressaavia, jopa ahdistavia tilanteita. Oletko huomannut tämän omassa seurakunnassasi? Jotkut ovat vakavasti sairaita, tai heiltä on voinut kuolla joku läheinen. Toisille tuottaa tuskaa se, että joku perheenjäsen tai hyvä ystävä on jättänyt totuuden. Vielä jotkut kärsivät luonnononnettomuuksien vuoksi. Kaikki nämä veljet ja sisaret tarvitsevat lohdutusta. Miten voimme auttaa heitä?

2. Miksi Paavali tarvitsi toisinaan lohdutusta?

² Apostoli Paavali oli hengenvaarassa kerta toisensa jälkeen (2. Kor. 11:23–28). Hänellä oli myös ”piikki lihassa”, mahdollisesti jokin terveysongelma (2. Kor. 12:7). Lisäksi Demas, joka oli ollut hänen työtoverinsa, tuotti hänelle pettymyksen. Demas jätti Paavalin, ”koska hän rakasti tätä maailmaa” (2. Tim. 4:10). Paavali oli rohkea, hengellä voideltu kristitty, joka auttoi epäitsekkäästi toisia, mutta välillä hänkin tunsi itsensä lannistuneeksi (Room. 9:1, 2).

3. Keiltä Paavali sai tukea ja lohdutusta?

³ Miten Paavali sai tarvitsemaansa tukea ja lohdutusta? Jehova tietenkin vahvisti häntä pyhällä hengellään (2. Kor. 4:7; Fil. 4:13). Jehova lohdutti häntä myös toisten kristittyjen välityksellä. Paavali sanoikin, että jotkut hänen työtoverinsa olivat hänelle ”runsaan lohdutuksen lähde” (Kol. 4:11). Hän mainitsi nimeltä muun muassa Aristarkoksen, Tykikoksen ja Markuksen. He vahvistivat  Paavalia ja auttoivat häntä kestämään. Minkä ominaisuuksien ansiosta nämä kristityt olivat hyviä lohduttajia? Miten voimme jäljitellä heidän esimerkkiään, kun lohdutamme ja rohkaisemme toisia?

4. Miten Aristarkos osoittautui Paavalin uskolliseksi ystäväksi?

⁴ Aristarkos, Tessalonikasta kotoisin oleva makedonialainen kristitty, osoittautui Paavalin uskolliseksi ystäväksi. Aristarkos mainitaan ensimmäisen kerran siinä yhteydessä, kun Paavali vieraili Efesoksessa kolmannella lähetysmatkallaan. Aristarkos oli ollut Paavalin seurassa, mutta väkijoukko vei hänet mukanaan (Apt. 19:29). Päästyään lopulta vapaaksi hän ei ollut huolissaan omasta turvallisuudestaan vaan pysyi uskollisesti Paavalin rinnalla. Kun Paavali oli joitain kuukausia myöhemmin Kreikassa, vastustajat yrittivät edelleen tappaa hänet, mutta Aristarkos oli yhä hänen tukenaan (Apt. 20:2–4). Noin vuonna 58 Paavali lähetettiin vankina Roomaan. Aristarkos lähti hänen mukaansa tuolle pitkälle matkalle, ja he kokivat yhdessä haaksirikon. (Apt. 27:1, 2, 41.) Roomassa Aristarkos oli ilmeisesti jonkin aikaa vangittuna Paavalin kanssa (Kol. 4:10). Ei ihme, että Paavali tunsi saavansa lohdutusta ja rohkaisua tältä uskolliselta ystävältään.

5. Miten voimme Sananlaskujen 17:17:n mukaan olla uskollisia ystäviä?

⁵ Aristarkoksen tavoin mekin voimme olla uskollisia ystäviä, kun pysymme veljien ja sisarten rinnalla paitsi hyvinä myös ”vaikeina aikoina”. (Lue Sananlaskujen 17:17.) Veli tai sisar saattaa tarvita lohdutusta vielä sen jälkeen, kun koettelemus on ohi. Sisar nimeltä Frances *, jonka molemmat vanhemmat kuolivat syöpään kolmen kuukauden kuluessa, sanoo: ”Vaikeista koettelemuksista toipuminen kestää kauan. Olen kiitollinen siitä, että minulla on uskollisia  ystäviä. He muistavat, että tunnen vielä syvää surua, vaikka vanhempieni kuolemasta on jo jonkin aikaa.”

6. Mitä uskollisuus saa meidät tekemään?

⁶ Uskolliset ystävät tekevät uhrauksia voidakseen tukea veljiään ja sisariaan. Esimerkiksi Peter-nimisellä veljellä diagnosoitiin hyvin aggressiivinen kuolemaan johtava sairaus. Hänen vaimonsa Kathryn sanoo: ”Eräs seurakuntaamme kuuluva aviopari vei meidät tapaamiseen, jossa lääkäri kertoi meille Peterin sairaudesta. He päättivät heti, etteivät he jättäisi meitä yksin tänä raskaana aikana, ja he ovat olleet tukenamme aina kun olemme tarvinneet heitä.” On hyvin lohdullista, että meillä on tosi ystäviä, jotka auttavat meitä kestämään koettelemuksia.

7–8. Miten Tykikos osoittautui luotettavaksi ystäväksi, kuten kerrotaan Kolossalaiskirjeen 4:7–9:ssä?

⁷ Tykikos, Aasia-nimisessä Rooman provinssissa asuva kristitty, oli Paavalin luotettava ystävä (Apt. 20:4). Noin vuonna 55 Paavali järjesti keräyksen Juudean kristittyjen avustamiseksi, ja hän antoi ehkä Tykikoksen auttaa tässä tärkeässä tehtävässä (2. Kor. 8:18–20). Myöhemmin kun Paavali oli ensimmäisen kerran vangittuna Roomassa, Tykikos toimi hänen henkilökohtaisena viestinviejänään. Hän toimitti Paavalin kirjeitä ja rohkaisevia sanomia Aasian seurakunnille. (Kol. 4:7–9.)

⁸ Tykikos pysyi Paavalin ystävänä, mutta kaikki eivät olleet yhtä luotettavia (Tit. 3:12). Toisen vankeutensa aikana noin vuonna 65 Paavali kirjoitti, että Aasian provinssissa monet välttivät hänen seuraansa, kenties vastustajien pelosta (2. Tim. 1:15). Paavali pystyi kuitenkin luottamaan Tykikokseen ja antoi hänelle jälleen uuden tehtävän (2. Tim. 4:12). Paavali oli epäilemättä kiitollinen siitä, että hänellä oli Tykikoksen kaltainen hyvä ystävä.

9. Miten voimme jäljitellä Tykikosta?

 ⁹ Voimme jäljitellä Tykikosta olemalla luotettavia ystäviä. Emme vain lupaa auttaa hädänalaisia veljiä ja sisaria vaan myös teemme käytännössä jotain heidän hyväkseen (Matt. 5:37; Luuk. 16:10). Kun apua tarvitsevat tietävät meidän olevan luotettavia, he saavat aitoa lohdutusta. Eräs sisar selittää: ”Silloin ei tarvitse jännittää sitä, tuleeko apua tarjonnut ihminen ajoissa paikalle tekemään sen, mitä hän on luvannut.”

10. Keiltä ne, jotka kokevat koettelemuksia tai pettymyksiä, voivat Sananlaskujen 18:24:n mukaan saada lohdutusta?

¹⁰ Luotettavalle ystävälle uskoutuminen lohduttaa usein niitä, jotka kokevat koettelemuksia tai pettymyksiä. (Lue Sananlaskujen 18:24.) Bijay-niminen veli, jonka poika erotettiin seurakunnasta, sanoi: ”Minun täytyi saada puhua jollekulle, johon luotan.” Carlos syyllistyi väärintekoon ja menetti siksi arvostamansa tehtävän seurakunnassa. Hän totesi: ”Tarvitsin turvapaikan, jossa saisin puhua asioista vapaasti pelkäämättä, että minut tuomitaan.” Vanhimmat olivat Carlosille tällainen ”turvapaikka”, ja he auttoivat häntä selviytymään ongelmastaan. Häntä lohdutti myös se, että hän tiesi vanhinten olevan hienotunteisia ja pitävän asian luottamuksellisena.

11. Miten voimme olla luotettavia ystäviä?

¹¹ Voidaksemme olla luotettavia ystäviä meidän täytyy olla kärsivällisiä. Kun Žannan aviomies jätti hänet, hänestä oli lohduttavaa kertoa tunteistaan läheisille ystäville. Hän sanoo: ”He kuuntelivat minua kärsivällisesti, vaikka taisin puhua samat asiat moneen kertaan.” Sinäkin voit olla hyvä ystävä olemalla hyvä kuuntelija.

12. Kuka oli Markus, ja millä tavalla hän oli avulias?

¹² Markus oli Jerusalemissa asuva juutalaiskristitty. Hänen serkkunsa Barnabas oli tunnettu lähetystyöntekijä (Kol. 4:10). Markus näyttää olleen varakkaasta perheestä, mutta hän ei keskittynyt aineellisen tavoitteluun. Sen sijaan hän oli läpi elämänsä avulias ja halukas palvelemaan toisia. Hän oli esimerkiksi sekä Paavalin että Pietarin mukana, kun he hoitivat palvelustehtäviään, ja huolehti mahdollisesti heidän fyysisistä tarpeistaan (Apt. 13:2–5; 1. Piet. 5:13). Paavalin mukaan Markus oli yksi hänen ”työtovereistaan Jumalan valtakunnan hyväksi” ja ”vahvistava apu” hänelle (Kol. 4:10, 11, alav.).

13. Miten 2. Timoteuksen kirjeen 4:11:stä ilmenee, että Paavali arvosti Markuksen uskollista palvelusta?

¹³ Markuksesta tuli Paavalin läheinen ystävä. Kun Paavali oli viimeistä kertaa vangittuna Roomassa noin vuonna 65, hän kirjoitti toisen kirjeensä Timoteukselle. Siinä hän pyysi Timoteusta tulemaan Roomaan ja tuomaan Markuksen mukanaan (2. Tim. 4:11). Paavali varmasti arvosti Markuksen siihenastista uskollista palvelusta ja toivoi siksi, että Markus olisi läsnä tuona kriittisenä aikana. Markus auttoi Paavalia käytännön asioissa, ehkä toimittamalla hänelle ruokaa tai kirjoitusvälineitä. Tuo tuki ja rohkaisu todennäköisesti auttoi Paavalia pysymään kestävänä teloitustaan edeltävinä päivinä.

14–15. Mitä Matteuksen 7:12 opettaa meille käytännön avun antamisesta?

 ¹⁴ Lue Matteuksen 7:12. Me arvostamme niitä, jotka antavat meille käytännön apua silloin kun meillä on vaikeaa. Ryan, jonka isä kuoli traagisessa onnettomuudessa, kertoo: ”Joka päivä täytyy huolehtia monista asioista, ja surun keskellä se voi tuntua mahdottomalta. Vähäiseltäkin vaikuttava käytännön apu lohduttaa todella paljon.”

¹⁵ Kun olemme valppaita, huomaamme todennäköisesti, mitä konkreettista voimme tehdä toisten hyväksi. Esimerkiksi eräs sisar päätti huolehtia siitä, että aiemmin mainitut Peter ja Kathryn saivat kyydin aina kun heidän piti mennä lääkäriin. Kumpikaan heistä ei voinut enää ajaa autoa, ja siksi tuo sisar järjesti niin että seurakunnan eri ystävät huolehtivat vuorollaan kuljetuksesta. Oliko tästä järjestelystä apua? Kathryn sanoo: ”Oli kuin taakka olisi nostettu harteiltamme.” Älä koskaan aliarvioi sitä, miten paljon yksinkertaiset käytännön teot voivat lohduttaa.

16. Mitä tärkeää Markuksen esimerkki opettaa lohduttamisesta?

¹⁶ Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt Markus oli aktiivinen kristitty, ja hänellä oli tärkeitä vastuutehtäviä. Hän esimerkiksi kirjoitti evankeliumin, joka on nimetty hänen mukaansa. Silti Markus järjesti aikaa voidakseen lohduttaa Paavalia, ja Paavali tunsi voivansa pyytää häneltä apua. Angela, jonka perheenjäsen kuoli väkivaltaisesti, oli kiitollinen siitä, että ystävät halusivat lohduttaa häntä. Hän sanoo: ”Ystäviä, jotka haluavat aidosti auttaa, on helppo lähestyä. He auttavat mielellään eivätkä epäröi.” Voisimme pohtia, tunnetaanko meidät sellaisina, jotka antavat mielellään käytännön apua toisille.

17. Miten 2. Korinttilaiskirjeen 1:3, 4:n miettiminen voi saada meidät lohduttamaan toisia?

¹⁷ Lohdutusta kaipaavia veljiä ja sisaria  ei tarvitse hakea kaukaa. Voimme ehkä rohkaista toisia samoilla ajatuksilla, joilla meitä on rohkaistu. Isoäitinsä menettänyt Nino-niminen sisar sanoo: ”Jehova voi lohduttaa toisia meidän välityksellämme, jos vain annamme hänen käyttää meitä.” (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 1:3, 4.) Frances, jota lainattiin aiemmin, sanoo: ”2. Korinttilaiskirjeen 1:4 todellakin pitää paikkansa. Voimme lohduttaa toisia sillä lohdutuksella, jota itse saamme.”

18. a) Miksi lohduttaminen voi tuntua pelottavalta? b) Miten voimme olla hyviä lohduttajia? Kerro esimerkki.

¹⁸ Meidän tulisi oma-aloitteisesti lohduttaa toisia, vaikka se tuntuisi pelottavalta. Saatamme esimerkiksi pelätä, ettemme osaa sanoa tai tehdä mitään, mikä lohduttaisi. Paul-niminen vanhin muistaa, miten jotkut yrittivät lohduttaa häntä hänen isänsä kuoleman jälkeen. ”Näin, ettei heidän ollut helppoa tulla juttelemaan kanssani”, hän kertoo. ”He eivät tienneet, mitä sanoa, mutta se, että he halusivat tukea ja lohduttaa minua, tuntui todella hyvältä.” Veli nimeltä Tajon sanoi voimakkaan maanjäristyksen jälkeen: ”En muista kaikkia viestejä, joita sain järistystä seuranneina päivinä, mutta se on jäänyt mieleen, että ihmiset välittivät minusta ja halusivat tietää, olenko kunnossa.” Voimme olla hyviä lohduttajia, kun näytämme, että välitämme toisista.

19. Miksi haluat olla ”runsaan lohdutuksen lähde”?

¹⁹ Tämän aikakauden lähestyessä loppuaan maailman olosuhteet huononevat ja elämästä tulee aina vain haastavampaa (2. Tim. 3:13). Lisäksi perisynti ja epätäydellisyys saavat meidät aiheuttamaan itsellemme ongelmia, ja tarvitsemme siksi lohdutusta. Apostoli Paavali pysyi uskollisena elämänsä loppuun asti osittain sen ansiosta, että toiset kristityt lohduttivat häntä. Kun olemme uskollisia kuin Aristarkos, luotettavia kuin Tykikos ja avuliaita kuin Markus, autamme veljiämme ja sisariamme palvelemaan Jehovaa uskollisesti (1. Tess. 3:2, 3).