1. Miten Jumalan rakkaus vaikuttaa meihin?

”JUMALA on rakkaus”, kirjoitti apostoli Johannes (1. Joh. 4:8). Nämä muutamat sanat välittävät tärkeän totuuden: rakkaus on lähtöisin Jumalasta, elämän antajasta. Jehova rakastaa meitä. Hänen rakkautensa ansiosta voimme tuntea olomme turvalliseksi ja onnelliseksi.

2. Mitkä ovat Matteuksen 22:37–40:n mukaan kaksi suurinta käskyä, ja miksi voi olla vaikea noudattaa jälkimmäistä käskyä?

² Rakkauden osoittaminen ei ole kristityille suositus vaan käsky. (Lue Matteuksen 22:37–40.) Meidän on ehkä helppo rakastaa Jehovaa, koska hän on täydellinen ja hän kohtelee meitä aina huomaavaisesti. Voi kuitenkin olla vaikeampi rakastaa lähimmäisiä, esimerkiksi veljiä ja sisaria, koska he ovat epätäydellisiä. Heidän sanansa ja tekonsa voivat välillä tuntua meistä epäystävällisiltä ja tylyiltä. Jehova tiesi, että kohtaisimme tämän haasteen. Siksi hän ohjasi joitain raamatunkirjoittajia esittämään neuvoja siitä, miksi ja miten meidän tulisi osoittaa rakkautta toisiamme kohtaan. Yksi heistä oli Johannes. (1. Joh. 3:11, 12.)

3. Mitä Johannes kirjoitti rakkaudesta?

³ Johannes kirjoitti toistuvasti, että kristittyjen täytyy osoittaa rakkautta. Hän käytti evankeliumissaan sanoja ”rakkaus” ja ”rakastaa” useammin kuin kolme muuta evankeliuminkirjoittajaa yhteensä. Johannes oli noin satavuotias, kun hän kirjoitti evankeliuminsa ja kolme  kirjettään. Niistä ilmenee, että rakkauden täytyy olla mukana kaikessa, mitä kristitty tekee (1. Joh. 4:10, 11). Tämän oppiminen vei kuitenkin Johannekselta aikaa.

4. Onnistuiko Johannes aina rakkauden osoittamisessa?

⁴ Nuorena miehenä Johannes ei aina onnistunut rakkauden osoittamisessa. Kerran kun Jeesus ja opetuslapset olivat matkalla Samarian läpi Jerusalemiin, erään samarialaisen kylän asukkaat kohtelivat heitä epäystävällisesti. Johannes halusi käskeä tulen syöksähtää taivaasta ja tuhota heidät. (Luuk. 9:52–56.) Eräässä toisessa tilanteessa Johannes ei osoittanut rakkautta muita apostoleja kohtaan. Hän ja hänen veljensä Jaakob ilmeisesti lähettivät äitinsä pyytämään Jeesukselta, että tämä antaisi heille huomattavat asemat Jumalan valtakunnassa. Muut apostolit närkästyivät kuullessaan siitä. (Matt. 20:20, 21, 24.) Johanneksen puutteista huolimatta Jeesus rakasti häntä (Joh. 21:7).

5. Mitä tässä kirjoituksessa käsitellään?

⁵ Tässä kirjoituksessa käsitellään Johanneksen esimerkkiä ja sitä, mitä hän kirjoitti rakkaudesta. Saamme tietää, miten voimme osoittaa rakkautta veljiä ja sisaria kohtaan. Kirjoituksessa tarkastellaan myös erästä tärkeää tapaa, jolla perheenpää voi osoittaa, että hän rakastaa perhettään.

6. Miten Jehova on osoittanut rakkautensa meitä kohtaan?

⁶ Usein ajatellaan, että rakkaus on lämmin tunne, jota ilmaistaan sanoilla. Aito rakkaus näkyy kuitenkin myös tekoina. (Vrt. Jaak. 2:17, 26.) Esimerkiksi Jehova rakastaa meitä, ja hän ilmaisee rakkautensa koskettavin sanoin Raamatussa (Ps. 25:10; Room. 8:38, 39; 1. Joh. 4:19). Hän osoittaa rakkautensa meitä kohtaan kuitenkin myös teoilla. Johannes kirjoitti: ”Jumalan rakkaus on ilmaistu meille näin: Jumala lähetti ainosyntyisen Poikansa maailmaan, jotta me saisimme elämän hänen välityksellään.” (1. Joh. 4:9.) Jehova antoi rakkaan Poikansa kärsiä ja kuolla puolestamme (Joh. 3:16). Ei ole epäilystäkään, että hän todella rakastaa meitä.

7. Miten Jeesus osoitti rakkautensa meitä kohtaan?

⁷ Jeesus vakuutti opetuslapsilleen,  että hän oli kiintynyt heihin (Joh. 13:1; 15:15). Hän todisti rakkautensa heitä ja meitä kohtaan myös teoilla. Jeesus sanoi: ”Kukaan ei voi osoittaa suurempaa rakkautta kuin se, joka antaa elämänsä ystäviensä puolesta.” (Joh. 15:13.) Miten Jehovan ja Jeesuksen esimerkin tulisi vaikuttaa meihin?

8. Mitä meidän tulisi 1. Johanneksen kirjeen 3:18:n mukaan tehdä?

⁸ Me rakastamme Jehovaa ja Jeesusta ja todistamme sen tottelemalla heitä (Joh. 14:15; 1. Joh. 5:3). Yksi Jeesuksen käsky on se, että meidän pitää rakastaa toisiamme (Joh. 13:34, 35). Meidän täytyy ilmaista rakkautta veljiä ja sisaria kohtaan sanojen lisäksi myös teoilla. (Lue 1. Johanneksen kirjeen 3:18.) Miten voimme käytännössä tehdä sen?

9. Mitä rakkaus sai Johanneksen tekemään?

⁹ Johannes olisi voinut valita tuottoisan uran isänsä kalastusyrityksessä. Sen sijaan hän päätti käyttää elämänsä siihen, että hän kertoi toisille Jehovasta ja Jeesuksesta. Se ei ollut helppoa elämää. Häntä vainottiin, ja ensimmäisen vuosisadan lopulla, kun hän oli jo vanha mies, hänet karkotettiin Patmoksen saarelle (Apt. 3:1; 4:1–3; 5:18; Ilm. 1:9). Sielläkin hän ajatteli muiden hyvinvointia. Hän esimerkiksi kirjoitti Ilmestyskirjan ja lähetti sen seurakunnille, jotta ne saisivat tietää, ”mitä täytyy pian tapahtua” (Ilm. 1:1). Todennäköisesti vapautumisensa jälkeen Johannes kirjoitti evankeliumikertomuksensa Jeesuksen elämästä ja palveluksesta. Hän kirjoitti myös kolme kirjettä kannustaakseen ja rohkaistakseen veljiä ja sisaria. Miten voimme jäljitellä Johanneksen epäitsekkyyttä?

10. Miten voimme osoittaa, että rakastamme toisia ihmisiä?

¹⁰ Voit osoittaa rakkautesi ihmisiä kohtaan sillä, miten päätät käyttää elämäsi. Saatanan maailma kannustaa meitä käyttämään kaiken ajan ja energian itseemme ja hankkimaan rahaa ja mainetta. Sen sijaan kristityt eri puolilla maailmaa käyttävät mahdollisimman paljon aikaa siihen, että he kertovat hyvää uutista ja auttavat toisia saamaan läheisen suhteen Jehovaan. Jotkut pystyvät tekemään tätä työtä jopa kokoaikaisesti.

11. Miten veljet ja sisaret osoittavat, että he rakastavat Jehovaa ja toisiaan?

¹¹ Monien kristittyjen täytyy tehdä kokopäivätöitä elättääkseen itsensä ja perheensä. Siitä huolimatta he tukevat uskollisesti Jehovan järjestöä parhaansa mukaan. He voivat esimerkiksi antaa katastrofiapua, työskennellä rakennusprojekteilla ja tukea maailmanlaajuista työtä lahjoituksilla. Tämä kaikki kertoo rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäiseen. Osoitamme joka viikko rakkautta veljiä ja sisaria kohtaan käymällä seurakunnan kokouksissa ja osallistumalla niiden ohjelmaan. Olemme läsnä kokouksissa, vaikka saatamme olla väsyneitä. Pyrimme vastaamaan, vaikka meitä ehkä jännittää. Rohkaisemme toisia ennen kokouksia ja niiden jälkeen, vaikka meillä on myös omia ongelmia (Hepr. 10:24, 25). Olemme kiitollisia siitä hyvästä työstä, jota veljet ja sisaret tekevät!

12. Mikä oli yksi tapa, jolla Johannes osoitti rakastavansa veljiä ja sisaria?

 ¹² Johannes osoitti rakkautensa veljiä ja sisaria kohtaan sekä kiittämällä että neuvomalla heitä. Kirjeissään hän kiitti veljiä ja sisaria heidän uskostaan ja hyvistä teoistaan, mutta hän myös varoitti heitä vakavasti tekemästä syntiä (1. Joh. 1:8–2:1, 13, 14). Meidänkin on tärkeää kiittää toisia siitä hyvästä, mitä he tekevät. Mutta jos jollekin on kehittymässä huono asenne tai tapa, voimme huomaavaisesti muistuttaa häntä siitä, mikä on oikein. Ystävän neuvominen vaatii rohkeutta, mutta Raamattu sanoo, että tosi ystävät ”hiovat” eli oikaisevat toisiaan (Sananl. 27:17).

13. Mitä emme halua tehdä?

¹³ Toisinaan rakkautemme veljiä ja sisaria kohtaan näkyy siinä, mitä emme tee. Emme esimerkiksi halua olla herkkiä loukkaantumaan. Palveluksensa loppupuolella Jeesus kertoi opetuslapsilleen, että saadakseen ikuisen elämän heidän täytyy syödä hänen lihaansa ja juoda hänen vertaan (Joh. 6:53–57). Tämä järkytti monia hänen opetuslapsiaan, ja he hylkäsivät hänet. Hänen tosi ystävänsä, mukaan lukien Johannes, pysyivät kuitenkin hänen rinnallaan. Jeesuksen sanat todennäköisesti yllättivät heidät, eivätkä he ymmärtäneet niitä. Mutta he eivät tehneet hätäisiä johtopäätöksiä eivätkä loukkaantuneet hänen sanoistaan vaan luottivat häneen, koska he tiesivät, että hän puhui totuudenmukaisesti. (Joh. 6:60, 66–69.) Meidänkään ei tulisi loukkaantua herkästi siitä, mitä ystävämme sanovat. Sen sijaan annamme heille mahdollisuuden selittää, mitä he tarkoittivat. (Sananl. 18:13; Saarn. 7:9.)

14. Miksi meidän täytyy varoa vihaamasta veljiämme ja sisariamme?

¹⁴ Johannes varoitti meitä myös siitä, että emme saa vihata veljiämme ja sisariamme. Jos tekisimme niin, altistaisimme itsemme Saatanan vaikutukselle. (1. Joh. 2:11; 3:15.) Ensimmäisen vuosisadan lopulla joillekin kävi näin. Saatana yritti kaikin keinoin lietsoa vihaa ja aiheuttaa hajaannusta seurakunnassa. Kun Johannes kirjoitti kirjeensä, seurakuntaan oli jo ujuttautunut miehiä,  jotka ajoivat Saatanan tarkoitusperiä. Esimerkiksi Diotrefes levitti erittäin huonoa henkeä veljien ja sisarten keskuudessa (3. Joh. 9, 10). Hän kohteli hallintoelimen edustajia epäkunnioittavasti ja yritti jopa röyhkeästi ajaa pois seurakunnasta ne, jotka olivat heille vieraanvaraisia. Saatanan tavoite on edelleen rikkoa yhteishenkemme. Älä anna hänen onnistua aikeissaan!

15. Mitä perheenpään tulee muistaa?

¹⁵ Yksi tärkeä tapa, jolla perheenpää voi osoittaa rakastavansa perhettään, on se, että hän huolehtii heistä aineellisesti (1. Tim. 5:8). Hänen täytyy kuitenkin muistaa, että perheellä on myös hengellisiä tarpeita, joita ei voi täyttää rahalla ja tavaroilla (Matt. 5:3). Jeesus on hyvä esimerkki perheenpäille. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että hän ajatteli perhettään silloinkin, kun hän oli kuolemaisillaan kidutuspaalussa. Johannes oli Jeesuksen äidin Marian kanssa Jeesuksen teloituspaikalla. Vaikka Jeesus oli tuskissaan, hän pyysi Johannesta huolehtimaan Mariasta. (Joh. 19:26, 27.) Jeesuksella oli kyllä sisaruksia, jotka voisivat huolehtia Mariasta aineellisesti, mutta ilmeisesti kenestäkään heistä ei ollut vielä tullut hänen opetuslastaan. Siksi Jeesus halusi varmistaa, että Mariasta huolehdittaisiin sekä aineellisesti että hengellisesti.

16. Millaisia vastuita Johanneksella oli?

¹⁶ Johanneksella oli paljon vastuita. Koska hän oli apostoli, hän otti johdon saarnaamistyössä. Hän oli ehkä naimisissa, ja hänen täytyi huolehtia perheestään aineellisesti ja hengellisesti (1. Kor. 9:5). Mitä nykyajan perheenpäät voivat oppia hänestä?

17. Miksi perheenpään on tärkeää pitää huolta perheensä hengellisistä tarpeista?

¹⁷ Perheellisellä veljellä voi nykyäänkin olla paljon vastuita. Hänen täytyy esimerkiksi hoitaa ansiotyönsä hyvin, jotta hän toisi kunniaa Jehovalle (Ef. 6:5, 6; Tit. 2:9, 10). Hänellä voi olla myös erilaisia tehtäviä seurakunnassa: hän saattaa esimerkiksi tehdä paimennustyötä ja ottaa johdon kenttäpalveluksessa. Hänen on silti tärkeää tutkia  säännöllisesti Raamattua myös vaimonsa ja lastensa kanssa. He varmasti arvostavat, että hän pitää heistä huolta niin aineellisesti, tunneperäisesti kuin hengellisestikin. (Ef. 5:28, 29; 6:4.)

18. Mistä Johannes oli varma?

¹⁸ Johannes eli pitkän ja vaiheikkaan elämän. Hänellä oli monenlaisia haasteita, jotka olisivat voineet heikentää hänen uskoaan. Hän pyrki kuitenkin aina noudattamaan Jeesuksen käskyjä – myös käskyä rakastaa veljiä ja sisaria. Siksi Johannes oli varma siitä, että Jehova ja Jeesus rakastivat häntä ja että he antaisivat hänelle voimaa kestää minkä tahansa koettelemuksen. (Joh. 14:15–17; 15:10; 1. Joh. 4:16.) Saatana ja hänen maailmansa eivät voineet tukahduttaa Johanneksen rakkautta ja estää häntä ilmaisemasta sitä.

19. Mitä meidän tulisi 1. Johanneksen kirjeen 4:7:n mukaan tehdä ja miksi?

¹⁹ Johanneksen tavoin mekin elämme maailmassa, jota hallitsee rakkaudeton jumala, Saatana (1. Joh. 3:1, 10). Hän haluaa, että lakkaisimme rakastamasta toisiamme, mutta hän ei onnistu siinä, jos emme anna hänelle tilaisuutta. Päätä rakastaa veljiäsi ja sisariasi. Ilmaise se sanoillasi ja todista se teoillasi. Silloin saat kuulua Jehovan perheeseen ja elää elämisen arvoista elämää. (Lue 1. Johanneksen kirjeen 4:7.)