1. Miten luonnollisen kiintymyksen puute näkyy nykyään?

RAAMATUSSA on ennustettu, että viimeisinä päivinä ihmiset olisivat ”vailla luonnollista kiintymystä” (2. Tim. 3:1, 3). Tämä profetia täyttyy selvästi nykyään. Esimerkiksi avioerot ovat hajottaneet miljoonia perheitä, minkä vuoksi vanhemmat ovat vihaisia toisilleen ja lapsista tuntuu, ettei heitä rakasteta. Myös ne, jotka asuvat samassa kodissa, voivat olla käytännössä ventovieraita toisilleen. Eräs perheneuvoja sanoo: ”Äiti, isä ja lapset eivät enää vietä aikaa yhdessä vaan keskittyvät tietokoneeseen, tablettiin, puhelimeen tai pelikonsoliin. Vaikka he elävät saman katon alla, he hädin tuskin tuntevat toisiaan.”

2–3. a) Keitä kohtaan meidän tulisi Roomalaiskirjeen 12:10:n mukaan osoittaa hellää kiintymystä? b) Mitä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?

² Emme halua, että tämän rakkaudettoman maailman henki muovaa meitä (Room. 12:2). Meidän täytyy sen sijaan kehittää hellää kiintymystä sekä perheenjäseniämme että kristittyjä veljiämme ja sisariamme kohtaan. (Lue Roomalaiskirjeen 12:10.) Mitä hellä kiintymys on? Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi perheenjäsenten välistä lämmintä ystävyyttä. Meidän pitäisi osoittaa samanlaista rakkautta hengellistä perhettämme kohtaan. Siten voimme säilyttää yksimielisyyden, joka on tärkeä osa Jehovan palvontaa (Miika 2:12).

³ Tarkastellaan joitakin Raamatun esimerkkejä, jotka auttavat meitä kasvattamaan hellää kiintymystä toisia kohtaan.

4. Miten Jehovan rakkautta kuvaillaan Jaakobin kirjeen 5:11:ssä?

⁴ Raamatussa kuvaillaan Jehovan kauniita ominaisuuksia. Siinä esimerkiksi sanotaan, että ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8). Pelkästään tämän tietäminen lähentää meitä Jehovaan, mutta lisäksi Raamatussa sanotaan, että hänen ”kiintymyksensä on hyvin hellää”. (Lue Jaakobin kirjeen 5:11.) Nämä sanat kertovat siitä, miten syviä tunteita Jehovalla on meitä kohtaan.

5. Miten Jehova osoittaa armoa, ja miten me voimme jäljitellä häntä?

⁵ Jaakobin kirjeen 5:11:ssä Jehovan hellä kiintymys yhdistetään erääseen toiseen hänellä olevaan ominaisuuteen: armoon (2. Moos. 34:6). Jehova osoittaa meille armoa muun muassa antamalla meille virheemme anteeksi (Ps. 51:1). Raamatussa armoon liittyy paljon muutakin kuin se, että antaa anteeksi. Armo on voimakas tunne, joka ihmisessä herää, kun hän näkee jonkun olevan ahdingossa ja tuntee halua auttaa häntä. Jehova sanoi, että hänen tunteensa meitä kohtaan ovat voimakkaammat kuin äidin tunteet lastaan kohtaan (Jes. 49:15). Kun meillä on vaikeaa, armo saa Jehovan auttamaan meitä (Ps. 37:39; 1. Kor. 10:13). Voimme osoittaa armoa veljillemme ja sisarillemme siten, että annamme heille anteeksi emmekä kanna kaunaa, vaikka he tuottaisivat meille pettymyksen (Ef. 4:32). Tärkeimpiä tapoja osoittaa armoa on tukea veljiämme ja sisariamme, kun heillä on koettelemuksia. Kun rakkaus saa meidät olemaan armollisia toisia kohtaan, jäljittelemme Jehovaa, joka on ylivertainen esimerkki hellästä kiintymyksestä (Ef. 5:1).

6. Miten Jonatan ja Daavid osoittivat hellää kiintymystä toisiaan kohtaan?

⁶ Raamatussa kerrotaan epätäydellisistä ihmisistä, jotka osoittivat hellää  kiintymystä. Siinä kuvaillaan esimerkiksi Jonatanin ja Daavidin ystävyyttä: ”Jonatanista ja Daavidista tuli läheiset ystävät, ja Jonatan alkoi rakastaa häntä hyvin paljon.” (1. Sam. 18:1.) Daavid voideltiin kuningas Saulin seuraajaksi, minkä jälkeen Saul alkoi kadehtia häntä ja yritti tappaa hänet. Jonatan ei kuitenkaan tukenut murhanhimoista isäänsä Saulia. Jonatan ja Daavid lupasivat toisilleen, että he pysyisivät ystävinä ja tukisivat aina toisiaan (1. Sam. 20:42).

7. Mikä olisi voinut estää Jonatania ja Daavidia ystävystymästä?

⁷ Jonatanin ja Daavidin välisestä ystävyydestä tekee vielä merkittävämmän se, että oli monia asioita, jotka olisivat voineet estää heitä ystävystymästä. Jonatan oli esimerkiksi noin 30 vuotta vanhempi kuin Daavid. Jonatan olisi voinut päätellä, ettei hänellä ollut mitään yhteistä tämän huomattavasti nuoremman miehen kanssa, jolla oli paljon vähemmän elämänkokemusta. Jonatan ei kuitenkaan suhtautunut Daavidiin vähättelevästi.

8. Miksi Jonatan oli Daavidin hyvä ystävä?

⁸ Jonatan olisi voinut kadehtia Daavidia. Hän oli kuningas Saulin poika, ja hän olisi voinut vaatia, että hänestä pitää tulla seuraava kuningas (1. Sam. 20:31). Jonatan oli kuitenkin nöyrä, ja hän oli uskollinen Jehovalle. Siksi hän antoi täyden tukensa sille, että Daavidista tulisi seuraava kuningas. Hän oli uskollinen myös Daavidille, vaikka hän sai sen vuoksi päälleen Saulin vihat. (1. Sam. 20:32–34.)

9. Mistä tiedämme, että Jonatan ei kadehtinut Daavidia?

⁹ Jonatan oli kiintynyt Daavidiin eikä siksi pitänyt häntä kilpailijanaan. Jonatan oli taitava jousiampuja ja rohkea soturi. Hänestä ja hänen isästään Saulista sanottiin, että he olivat ”kotkia nopeammat” ja ”leijonia voimakkaammat”. (2. Sam. 1:22, 23.) Jonatan olisi siksi voinut kerskailla uroteoillaan. Hän ei kuitenkaan ollut kilpailuhenkinen eikä kateellinen. Sen sijaan hän ihaili sitä, miten rohkea Daavid oli ja miten lujasti hän luotti Jehovaan. Itse asiassa sen jälkeen, kun Daavid oli tappanut Goljatin, Jonatan alkoi rakastaa häntä. Miten me voimme osoittaa samanlaista rakkautta veljiämme ja sisariamme kohtaan?

10. Mitä toisten rakastaminen ”palavasti sydämestä” merkitsee?

¹⁰ Raamatussa sanotaan, että meidän tulee ”rakastaa toisiamme palavasti sydämestämme” (1. Piet. 1:22). Jehova on tästä esimerkkinä, sillä hänen rakkautensa on niin voimakasta, että jos olemme uskollisia hänelle, hän ei koskaan lakkaa rakastamasta meitä (Room. 8:38, 39). Vastineella ”palavasti” käännetty kreikan sana välittää ajatuksen ojentautumisesta, jopa venymisestä. Joskus meidän täytyy ehkä ikään kuin ojentautua tai venyä, jotta voisimme osoittaa hellää kiintymystä veljiämme ja sisariamme kohtaan. Kun toiset pahoittavat mielemme, meidän on hyvä muistaa Raamatun neuvo: ”Kestäkää toisianne rakkaudessa, ja tehkää kaikkenne, jotta säilyttäisitte hengen aikaansaaman yksimielisyyden rauhan avulla, joka sitoo yhteen.” (Ef. 4:1–3.) Kun pyrimme säilyttämään rauhan veljien ja sisarten kanssa, emme keskity heidän virheisiinsä. Yritämme parhaamme mukaan suhtautua heihin samoin kuin Jehova (1. Sam. 16:7; Ps. 130:3).

11. Miksi hellän kiintymyksen osoittaminen voi joskus olla vaikeaa?

 ¹¹ Hellän kiintymyksen osoittaminen veljiä ja sisaria kohtaan ei ole aina helppoa, varsinkaan silloin kun näemme heidän vikansa. Tämä oli todennäköisesti vaikeaa myös joillekin kristityille ensimmäisellä vuosisadalla. Esimerkiksi Euodialla ja Syntykellä ei näyttänyt olevan ongelmia työskennellä Paavalin ”rinnalla – – hyvän uutisen hyväksi”, mutta jostain syystä heidän oli vaikea tulla toimeen keskenään. Paavali kehotti heitä siksi ”olemaan samaa mieltä Herrassa”. (Fil. 4:2, 3.)

12. Miten voimme kasvattaa hellää kiintymystä veljiämme ja sisariamme kohtaan?

¹² Miten me voimme kasvattaa hellää kiintymystä veljiämme ja sisariamme kohtaan? Kun opimme tuntemaan heidät paremmin, meidän voi olla helpompi ymmärtää heitä ja osoittaa hellää kiintymystä. Ikäeron tai erilaisen taustan ei tarvitse olla este. Vaikka Jonatan oli noin 30 vuotta vanhempi kuin Daavid, heistä tuli läheisiä ystäviä. Voisitko sinä tutustua johonkuhun, joka on sinua vanhempi tai nuorempi? Siten voit osoittaa, että haluat ”rakastaa koko veljien joukkoa” (1. Piet. 2:17).

13. Miksi jotkut seurakuntaan kuuluvat voivat olla meille läheisempiä kuin toiset?

¹³ Tarkoittaako tämä sitä, että olemme yhtä läheisiä kaikkien seurakuntaan kuuluvien kanssa? Se ei olisi realistista. On aivan luonnollista, että olemme läheisempiä niiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin me. Jeesus sanoi kaikkia apostoleja ystävikseen, mutta hän oli erityisen kiintynyt Johannekseen (Joh. 13:23; 15:15; 20:2). Hän ei kuitenkaan suosinut Johannesta toisten kustannuksella. Esimerkiksi kun Johannes ja hänen veljensä Jaakob pyysivät, että he saisivat huomattavan aseman Jumalan valtakunnassa, Jeesus sanoi heille: ”Se, kuka istuu oikealla tai vasemmalla puolellani, ei ole minun  päätettävissäni.” (Mark. 10:35–40.) Meidänkään ei pitäisi suosia läheisiä ystäviämme muiden kustannuksella (Jaak. 2:3, 4). Se vaikuttaisi kielteisesti seurakunnan ilmapiiriin (Juud. 17–19).

14. Miten voimme Filippiläiskirjeen 2:3:n mukaan välttää kilpailuhenkeä?

¹⁴ Hellän kiintymyksen osoittaminen toisiamme kohtaan suojelee seurakuntaa kilpailuhengeltä. Pidä mielessäsi Jonatanin esimerkki. Hän ei pitänyt Daavidia kilpailijanaan eikä yrittänyt estää häntä tulemasta kuninkaaksi. Me kaikki voimme jäljitellä Jonatania. Emme kadehdi veljiämme ja sisariamme heidän kykyjensä vuoksi, vaan ”pidämme nöyrästi toisia itseämme parempina”. (Lue Filippiläiskirjeen 2:3.) Muista, että jokaisella seurakuntaan kuuluvalla on jotain annettavaa. Kun suhtaudumme itseemme nöyrästi, näemme, mitä hyvää toisissa on, ja hyödymme heidän esimerkistään. (1. Kor. 12:21–25.)

15. Mitä voit oppia erään perheen kokemuksesta?

¹⁵ Kun me kohtaamme jotain odottamatonta, Jehova lohduttaa meitä veljien ja sisarten välityksellä. He osoittavat meitä kohtaan hellää kiintymystä ja antavat käytännön apua. Tästä on esimerkkinä se, mitä eräälle perheelle sattui Yhdysvalloissa vuoden 2019 kansainvälisen ”Rakkaus ei koskaan häviä” -konventin aikaan. Kolmen lapsen äiti Tanya kertoo, mitä heille tapahtui lauantaina konventin jälkeen: ”Olimme ajamassa hotellille, kun eräs toinen auto ajautui kaistallemme ja törmäsi meihin. Kukaan ei loukkaantunut, mutta nousimme autosta ja jäimme seisomaan tien poskeen järkyttyneinä. Huomasimme, että tien vieressä joku viittilöi  meitä tulemaan suojaan autoonsa. Se oli eräs veli, joka myös oli tulossa konventista. Paikalle pysähtyi myös viisi ruotsalaista konventtivierasta. He halasivat minua ja tytärtäni lämpimästi, ja juuri sitä me tarvitsimme. Vaikka vakuutimme heille, että meillä ei ollut mitään hätää, he jäivät luoksemme senkin jälkeen, kun ambulanssi saapui, ja varmistivat, että meillä oli kaikki hyvin. Näimme kaikessa Jehovan rakkauden. Tämä kokemus vahvisti rakkauttamme veljiin ja sisariin ja syvensi rakkauttamme ja arvostustamme Jehovaa kohtaan.” Tuleeko sinun mieleesi tilanteita, joissa joku veli tai sisar on auttanut sinua ja osoittanut sinua kohtaan hellää kiintymystä?

16. Mitä syitä meillä on osoittaa hellää kiintymystä toisiamme kohtaan?

¹⁶ Hellän kiintymyksen osoittaminen toisia kohtaan saa aikaan paljon hyvää. Lohdutamme veljiämme ja sisariamme, kun heillä on vaikeaa. Lujitamme Jumalan kansan yksimielisyyttä. Todistamme, että olemme Jeesuksen opetuslapsia, ja se voi saada muutkin palvelemaan Jehovaa. Tärkeintä on se, että tuomme kunniaa ”hellän armolliselle Isälle ja kaiken lohdutuksen Jumalalle”, Jehovalle (2. Kor. 1:3). Meillä on siis paljon syitä osoittaa edelleen hellää kiintymystä toisiamme kohtaan!