1. Millaista esimerkkiä Jeesus näytti seuraajilleen, ja miten he reagoivat? (Ks. kansikuva.)

JEESUS säilytti myönteisen asenteen koko sen ajan, jona hän kertoi hyvää uutista maan päällä, ja hän toivoo, että myös hänen seuraajansa suhtautuisivat kenttätyöhön myönteisesti (Joh. 4:35, 36). Kun Jeesus oli maan päällä, opetuslapset saarnasivat innokkaasti (Luuk. 10:1, 5–11, 17). Jeesuksen pidätyksen ja kuoleman jälkeen opetuslasten saarnaamisinto kuitenkin hiipui hetkellisesti (Joh. 16:32). Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus kannusti heitä keskittymään saarnaamistyöhön. Sen jälkeen kun Jeesus oli noussut taivaaseen, he saarnasivatkin sellaisella innolla, että viholliset valittivat: ”Te olette täyttäneet Jerusalemin opetuksellanne.” (Apt. 5:28.)

2. Miten Jehova on siunannut saarnaamistyötä?

² Jeesus ohjasi ensimmäisen vuosisadan kristittyjen työtä, ja Jehova siunasi heitä. Monet ottivat heidän sanomansa vastaan, ja esimerkiksi vuoden 33 helluntaina kastettiin noin 3 000 uutta opetuslasta. (Apt. 2:41.) Kasvu oli myös siitä eteenpäin hätkähdyttävää (Apt. 6:7). Jeesus ennusti, että viimeisinä päivinä vielä useammat ihmiset ottaisivat hyvän uutisen vastaan (Joh. 14:12; Apt. 1:8).

3–4. Mikä voi tehdä kenttätyöstä haastavaa, ja mitä tässä artikkelissa käsitellään?

³ Joissain maissa myönteisyyden säilyttäminen kenttätyössä on helppoa, koska raamattukurssin haluavia on jonoksi asti. Toisaalta muissa maissa kenttätyö on vaikeampaa,  koska ihmiset ovat harvoin kotona tai he eivät ole kovin kiinnostuneita Raamatusta.

⁴ Jos asut alueella, jossa kenttätyö on haastavaa, tämän artikkelin ehdotukset voivat auttaa sinua. Käsittelemme seuraavia kysymyksiä: Mitä jotkut ovat tehneet tavoittaakseen useampia ihmisiä kenttätyössä? Miten voimme pysyä myönteisinä riippumatta siitä, miten ihmiset reagoivat sanomaamme?

5. Mikä voi vaikeuttaa kenttätyötä?

⁵ Monilla alueilla on yhä vaikeampaa tavoittaa ihmisiä kotoa. Jotkut julistajat asuvat paikoissa, joissa on paljon tarkasti vartioituja taloja ja asuinalueita. Niissä saattaa olla ovimies tai vartija, joka estää pääsyn kutsumattomilta vierailta. Toiset julistajat voivat tehdä vapaasti ovelta ovelle -työtä, mutta heidän on vaikea tavata ihmisiä kotoa. Jotkut julistajat kertovat hyvää uutista harvaan asutulla alueella, ja he saattavat matkustaa pitkiäkin matkoja löytääkseen vain yhden talon – eikä siellä välttämättä olla edes kotona! Jos kohtaat tällaisia haasteita, älä anna periksi. Miten voit ylittää esteet ja tavoittaa mahdollisimman monia ihmisiä?

6. Mitä yhteistä on kalastamisella ja kenttätyöllä?

⁶ Jeesus vertasi kenttätyötä kalastamiseen (Mark. 1:17). Kalastajilla voi joskus mennä montakin päivää ilman saalista. Sen sijaan että he antaisivat periksi, he vaihtavat taktiikkaa esimerkiksi muuttamalla aikaa, paikkaa tai menetelmää. Miten me voisimme toimia samalla tavalla kenttätyössä?

7. Miksi ihmisiä kannattaa yrittää tavoittaa eri aikoina?

⁷ Kokeile eri aikaa. Meidän kannattaa käydä kentällä silloin, kun ihmiset ovat todennäköisimmin kotona. Vaikka joku olisi paljon liikkeellä, kyllä hänenkin täytyy joskus kotona käydä. Monet veljet ja sisaret ovat huomanneet, että ihmisiä tavoittaa parhaiten iltapäivisin tai iltaisin. Lisäksi ihmiset ovat silloin monesti rentoutuneempia ja valmiimpia juttelemaan. David-niminen vanhin kertoo, että oltuaan kentällä jonkin aikaa hän yrittää uudelleen tavoittaa niitä, jotka eivät olleet kotona ensimmäisellä kerralla. Hän sanoo: ”On yllättävää, miten monet ovat kotona, kun menemme heidän ovelleen toisen kerran.” *

8. Miten voimme soveltaa Saarnaajan 11:6:tta kenttätyössä?

⁸ Tämän kirjoituksen teemaraamatunkohta kannustaa meitä jatkamaan kenttätyötä hellittämättä. (Lue Saarnaajan 11:6.) Aiemmin mainittu David on toiminut tämän periaatteen mukaan. Monen yrityksen jälkeen hän onnistui lopulta tavoittamaan erään miehen kotoa. Mies oli kiinnostunut Raamatusta ja sanoi: ”Olen asunut täällä noin kahdeksan vuotta, mutta ovellani ei ole aiemmin käynyt Jehovan todistajia.” David sanoo: ”Olen huomannut, että kun ihmiset lopulta tavoittaa kotoa, he haluavat usein kuulla, mitä meillä on sanottavana.”

9. Miten jotkut todistajat ovat onnistuneet löytämään ihmisiä, joita on vaikea tavoittaa?

⁹ Kokeile eri paikkoja. Kun ihmisiä on  vaikea tavoittaa kotoa, jotkut julistajat pyrkivät tavoittamaan heidät jostain muualta. Esimerkiksi katutyö ja kirjallisuuden esittelykärryt ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi tavoittaa sellaisissa kerrostaloissa asuvia ihmisiä, joissa ovelta ovelle -työ on kielletty. Näin heidän kanssaan on päästy keskustelemaan kasvokkain. Lisäksi ihmiset ovat monesti halukkaampia keskustelemaan tai ottamaan vastaan kirjallisuutta puistoissa, toreilla ja liikealueilla. Boliviassa palveleva kierrosvalvoja Floiran sanoo: ”Käymme toreilla ja liikkeissä kello 13:n ja 15:n välillä, jolloin myyjät eivät ole yleensä niin kiireisiä. Meillä on usein hyviä keskusteluja, ja pääsemme myös aloittamaan raamattukursseja.”

10. Miten voisit tavoittaa useampia ihmisiä?

¹⁰ Kokeile eri menetelmiä. Olet ehkä toistuvasti yrittänyt tavoittaa jotakuta. Olet kokeillut eri aikoja, mutta hän ei ole koskaan ollut kotona. Millä muilla tavoilla voisit päästä todistamaan tällaiselle ihmiselle? Sisar nimeltä Katarína kertoo: ”Kirjoitan kirjeitä niille, joita en ole tavannut kotoa. Kirjoitan samasta aiheesta, josta olisin keskustellut kasvotusten.” Mitä tästä voi oppia? Yritä tavoittaa kaikki alueellasi asuvat ihmiset tavalla tai toisella.

11. Miksi jotkut eivät ole kiinnostuneita sanomastamme?

¹¹ Jotkut eivät ole kiinnostuneita sanomastamme. He eivät koe tarvitsevansa  Jumalaa tai Raamattua. Jotkut eivät usko Jumalaan, koska maailmassa on niin paljon pahuutta. Toiset eivät halua kuulla Raamatusta, koska he näkevät, että uskonnolliset johtajat, jotka väittävät elävänsä sen mukaan, ovat tekopyhiä. Jotkut taas ovat niin uppoutuneita työhön, perheeseen tai henkilökohtaisiin ongelmiin, etteivät he huomaa, miten Raamattu voisi hyödyttää heitä. Miten voimme säilyttää ilon, kun ihmiset eivät arvosta sanomaamme?

12. Miten voimme soveltaa Filippiläiskirjeen 2:4:ää kenttätyössä?

¹² Ole kiinnostunut ihmisistä. Monet, jotka eivät aluksi olleet kiinnostuneita hyvästä uutisesta, ovatkin jääneet kuuntelemaan huomattuaan, että julistaja on ollut aidosti kiinnostunut heistä. (Lue Filippiläiskirjeen 2:4.) Esimerkiksi aiemmin mainittu David kertoo: ”Jos joku sanoo, että häntä ei kiinnosta, laitan Raamatun ja kirjallisuuden pois ja sanon: ’Saanko kysyä, mikä saa sinut ajattelemaan niin?’” Ihmiset kyllä aistivat aidon kiinnostuksen. He eivät välttämättä muista, mitä olemme sanoneet, mutta luultavasti he muistavat, miltä käyntimme tuntui heistä. Vaikka meidän ei annettaisi puhua enempää, aito kiinnostuksemme välittyy asenteestamme ja kasvonilmeistämme.

13. Miten voisimme esityksessämme ottaa huomioon sen, mistä ovenavaaja on ehkä kiinnostunut?

¹³ Osoitamme olevamme kiinnostuneita ovenavaajasta, kun otamme esityksessämme huomioon hänen tarpeensa ja kiinnostuksen kohteensa. Näkyykö esimerkiksi merkkejä siitä, että talossa asuu lapsiperhe? Vanhempia saattaisi kiinnostaa, millaisia käytännöllisiä neuvoja Raamatussa on lasten kasvattamiseen ja onnelliseen perhe-elämään. Tai onko ovessa monta lukkoa? Silloin voisimme ehkä puhua yleistyvästä rikollisuudesta ja pelosta, minkä jälkeen ovenavaaja haluaa kenties kuulla, mikä on pysyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Pidä joka tilanteessa tavoitteenasi auttaa ihmisiä ymmärtämään, miten Raamattu voi hyödyttää heitä. Aiemmin mainittu Katarína sanoo: ”Muistutan itseäni siitä, miten totuus on tehnyt omasta elämästäni parempaa.” Tämä on auttanut Katarínaa puhumaan vakuuttavasti, ja ihmiset huomaavat, että hän uskoo itse siihen, mitä sanoo.

14. Miten kenttäkaverit voivat Sananlaskujen 27:17:n mukaan auttaa toisiaan?

 ¹⁴ Ota vastaan apua toisilta. Ensimmäisellä vuosisadalla Paavali opetti Timoteusta saarnaamaan ja opettamaan, ja hän kannusti myös Timoteusta valmentamaan toisia (1. Kor. 4:17). Timoteuksen tavoin mekin voimme oppia kokeneilta veljiltä ja sisarilta. (Lue Sananlaskujen 27:17.) Veli nimeltä Shawn palveli jonkin aikaa tienraivaajana maaseutualueella, jossa suurin osa ihmisistä oli tyytyväisiä uskontoonsa. Shawn kertoo, miten hän pystyi säilyttämään ilonsa: ”Aina kun mahdollista, lähdin kentälle jonkun toisen kanssa. Talosta toiseen siirtyminen vei aikaa, ja käytimme sen opetustaitojemme hiomiseen. Juttelimme esimerkiksi siitä, miten edellinen esitys oli sujunut. Sitten mietimme, mitä voisimme sanoa seuraavalla kerralla vastaavanlaisessa tilanteessa.”

15. Miksi rukoileminen on välttämätöntä kenttätyössä?

¹⁵ Rukoile Jehovalta apua. Pyydä Jehovan apua joka kerta, kun lähdet kenttätyöhön. Ilman pyhän hengen tukea emme voi saada aikaan yhtään mitään. (Ps. 127:1; Luuk. 11:13.) Kun rukoilet, ole yksityiskohtainen. Pyydä esimerkiksi, että hän ohjaisi sinut sellaisten ihmisten luo, joilla on oikeanlainen asenne ja jotka haluavat kuunnella. Toimi sitten rukouksesi mukaan ja tartu kaikkiin tilaisuuksiin todistaa.

16. Miksi kenttätyö edellyttää henkilökohtaista tutkimista?

¹⁶ Järjestä aikaa henkilökohtaiseen tutkimiseen. Raamatun mukaan meidän täytyy ”todistaa itsellemme, mikä on Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto” (Room. 12:2). Mitä vakuuttuneempia olemme itse siitä, että tiedämme totuuden Jumalasta, sitä vakuuttavammin osaamme puhua kentällä. Katarína sanoo: ”Jokin aika sitten tajusin, että minun täytyy vahvistaa uskoani joihinkin Raamatun perusopetuksiin. Niinpä tutkin yksityiskohtaisesti todisteita siitä, että on olemassa Luoja, että Raamattu on Jumalan sana ja että Jumalalla on järjestö, joka edustaa häntä nykyään.” Katarína sanoo, että henkilökohtainen tutkiminen on vahvistanut hänen uskoaan ja lisännyt hänen iloaan kenttätyössä.

17. Mikä auttoi Jeesusta säilyttämään myönteisyyden palveluksessa?

¹⁷ Miksi Jeesus pysyi myönteisenä ja jatkoi saarnaamista, vaikka jotkut eivät halunneet kuunnella häntä? Hän tiesi, miten kipeästi ihmiset tarvitsivat totuutta, ja hän halusi auttaa mahdollisimman monia. Hän myös tiesi, että jotkut, jotka eivät aluksi olisi kiinnostuneita valtakunnan sanomasta, ottaisivat sen myöhemmin vastaan. Näin kävi myös hänen omassa perheessään. Jeesuksen kolme ja puoli vuotta kestäneen palveluksen aikana yksikään hänen veljistään ei tullut hänen opetuslapsekseen. (Joh. 7:5.) Hänen ylösnousemuksensa jälkeen heistä tuli kuitenkin kristittyjä (Apt. 1:14).

18. Miksi jatkamme saarnaamista?

¹⁸ Emme voi tietää, kuka lopulta ottaa Raamatun totuuden vastaan. Toisilta se vie pidempään kuin toisilta. Nekin jotka eivät halua kuunnella meitä, voivat nähdä hyvän käytöksemme ja myönteisen asenteemme, ja jossain vaiheessa  he saattavat alkaa ”ylistää Jumalaa” (1. Piet. 2:12).

19. Mitä meidän tulee 1. Korinttilaiskirjeen 3:6, 7:n mukaan muistaa?

¹⁹ Kun istutamme ja kastelemme, meidän täytyy muistaa, mikä on Jumalan osuus kasvuprosessissa. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 3:6, 7.) Etiopiassa asuva veli nimeltä Getahun sanoo: ”Yli 20 vuoden ajan olin ainoa todistaja harvoin käydyllä alueella. Mutta nyt meitä on täällä 14 julistajaa, joista 13 on käynyt kasteella, mukaan lukien vaimoni ja kolme lastani. Kokouksissa käy keskimäärin 32 ihmistä.” Getahun on iloinen siitä, että hän jatkoi saarnaamista ja odotti kärsivällisesti, että Jehova vetää oikeamielisiä ihmisiä järjestöönsä (Joh. 6:44).

20. Missä mielessä olemme kuin pelastajia?

²⁰ Jehova pitää kaikkien ihmisten elämää arvokkaana. Hän antaa meidän tehdä yhteistyötä Poikansa kanssa ja osallistua ihmisten kokoamiseen kaikista kansoista ennen kuin tämän aikakauden loppu tulee. (Hagg. 2:7.) Saarnaamistyötämme voitaisiin verrata pelastusoperaatioon. Me olemme kuin pelastustiimin jäseniä, joiden tehtävä on pelastaa loukkuun jääneitä ihmisiä kaivoksesta. Vaikka vain muutama kaivostyöläinen löytyisi elossa, jokaisen pelastajan työ on arvokasta. Sama pitää paikkansa kenttätyöstä. Emme tiedä, kuinka monta ihmistä vielä pelastuu, mutta Jehova voi käyttää ketä tahansa meistä auttamaan ihmisiä pois Saatanan maailmasta. Boliviassa asuva Andreas sanoo: ”Kun näen jonkun oppivan totuuden ja menevän kasteelle, ajattelen, että se on aina tiimityön tulosta.” Kun säilytämme samanlaisen myönteisen asenteen, Jehova siunaa meitä ja saamme palveluksesta paljon iloa.