1. Miksi me kaikki tarvitsemme viisautta Jehovalta? (Sananlaskut 4:7.)

 OLET varmasti rukoillut viisautta, kun sinun on täytynyt tehdä jokin tärkeä ratkaisu (Jaak. 1:5). Siihen on hyvät syyt, koska kuningas Salomo kirjoitti: ”Viisaus on kaikkein tärkeintä.” (Lue Sananlaskujen 4:7.) Salomo ei tässä puhunut mistä tahansa viisaudesta vaan nimenomaan viisaudesta, joka tulee Jehova Jumalalta (Sananl. 2:6). Mutta voiko tällainen viisaus auttaa meitä selviytymään nykyajan ongelmista? Kyllä voi, kuten tulemme huomaamaan tästä kirjoituksesta.

2. Mikä on yksi tapa saada lisää viisautta?

² Meistä voi tulla viisaampia, kun tutustumme kahden sellaisen miehen neuvoihin, jotka ovat hyvin tunnettuja viisaudestaan. Ensimmäinen heistä on Salomo. Raamatussa kerrotaan, että ”Jumala antoi Salomolle hyvin paljon viisautta ja tarkkanäköisyyttä” (1. Kun. 4:29). Toinen on Jeesus, joka oli viisain koskaan elänyt ihminen (Matt. 12:42). Hänestä ennustettiin: ”Hänen päälleen laskeutuu Jehovan henki, viisauden ja ymmärryksen henki.” (Jes. 11:2.)

3. Mihin tämä kirjoitus keskittyy?

³ Koska Salomo ja Jeesus olivat saaneet viisautta Jehovalta, he pystyivät antamaan hyviä neuvoja aiheista, jotka koskettavat meitä kaikkia. Tämä kirjoitus keskittyy siihen, miten heidän neuvonsa voivat auttaa meitä suhtautumaan  tasapainoisesti rahaan, ansiotyöhön ja itseemme.

4. Millainen taloudellinen tilanne Salomolla ja Jeesuksella oli?

⁴ Salomo oli suunnattoman rikas, ja hänen elämänsä oli ylellistä (1. Kun. 10:7, 14, 15). Toisaalta Jeesuksella oli hyvin vähän omaisuutta, eikä hänellä ollut edes omaa kotia (Matt. 8:20). Erilaisista elämäntilanteista huolimatta molemmat suhtautuivat järkevästi aineelliseen omaisuuteen, koska heidän viisautensa oli Jehova Jumalalta.

5. Miten Salomo suhtautui rahaan?

⁵ Salomo totesi, että ”raha suojelee” (Saarn. 7:12). Rahalla voimme hankkia elämän välttämättömyydet ja ehkä vähän jotain muutakin, mistä pidämme. Salomo kuitenkin ymmärsi, että on jotain paljon tärkeämpää kuin raha. Hän esimerkiksi kirjoitti: ”On parempi valita hyvä maine kuin paljon varallisuutta.” (Sananl. 22:1.) Lisäksi hän huomasi, että ne, joille omaisuus on kaikki kaikessa, ovat harvoin tyytyväisiä siihen, mitä heillä on (Saarn. 5:10, 12). Hän varoitti luottamasta liikaa rahaan, koska se voi kadota hetkessä (Sananl. 23:4, 5).

6. Miten Jeesus suhtautui aineelliseen? (Matteus 6:31–33.)

⁶ Myös Jeesus suhtautui aineelliseen tasapainoisesti. Hän nautti hyvästä ruoasta ja juomasta (Luuk. 19:2, 6, 7). Hänen ensimmäinen ihmeensä oli se, että hän teki erittäin hyvälaatuista viiniä (Joh. 2:10, 11). Ennen kuolemaansa hänellä oli päällään hyvin laadukas vaate (Joh. 19:23, 24). Jeesuksen elämä ei kuitenkaan keskittynyt rahaan ja siihen, mitä sillä saa. Hän sanoi seuraajilleen: ”Kukaan ei voi olla kahden isännän orja – –. Te ette voi olla sekä Jumalan että rikkauden orjia.” (Matt. 6:24.) Jeesus opetti, että kun asetamme Jumalan valtakunnan ensimmäiseksi  elämässämme, Jehova antaa meille varmasti kaiken, mitä tarvitsemme. (Lue Matteuksen 6:31–33.)

7. Miten eräs veli on hyötynyt siitä, että raha ei ole ollut hänelle tärkeintä?

⁷ Monet veljet ja sisaret ovat hyötyneet siitä, että he ovat noudattaneet Jehovan viisaita, rahaan liittyviä neuvoja. Yksi heistä on naimaton veli nimeltä Daniel. Hän kertoo: ”Teini-ikäisenä päätin, että panostaisin hengellisiin asioihin.” Koska Daniel on pitänyt elämänsä yksinkertaisena, hän on voinut olla mukana monenlaisissa Jehovan palvontaan liittyvissä projekteissa. Hän lisää: ”Voin sanoa, etten ole katunut tekemiäni valintoja. Olisin voinut tietysti ansaita paljon rahaa, jos se olisi ollut minulle tärkeintä. Mutta miten raha voisi ikinä korvata ne hyvät ystävät, joita olen saanut? Voisiko se tehdä minut yhtä tyytyväiseksi, kuin tieto siitä, että valtakunta on minulle elämän tärkein asia? Mikään rahasumma ei vastaa kaikkea sitä hyvää, mitä olen saanut Jehovalta.” Meille on selvästikin paljon hyötyä siitä, että keskitymme rahan sijasta hengellisiin asioihin.

8. Mistä tiedämme, että Salomolla oli oikea näkemys työnteosta? (Saarnaaja 5:18, 19.)

⁸ Salomo sanoi, että työnteosta saatava ilo on ”lahja Jumalalta”. (Lue Saarnaajan 5:18, 19.) Hän kirjoitti: ”Kaikenlaisesta kovasta työstä on hyötyä.” (Sananl. 14:23.) Salomo tiesi, mistä hän puhui, koska hän itse teki ahkerasti työtä. Hän rakensi taloja, istutti viinitarhoja ja teki puutarhoja ja vesilammikoita. Hän jopa rakensi kaupunkeja. (1. Kun. 9:19; Saarn. 2:4–6.) Hän sai tällaisista hankkeista jonkin verran iloa mutta ymmärsi, että ne yksin eivät tee onnelliseksi. Hän teki työtä myös Jehovan palvonnan hyväksi, esimerkiksi valvoi Jehovan temppelin rakennusprojektia, joka kesti seitsemän vuotta (1. Kun. 6:38; 9:1). Tämän kaiken jälkeen hän totesi, että Jehovan palveleminen on tärkeämpää kuin mikään muu työ. Hän kirjoitti: ”Tämä on johtopäätös, kun kaikki on kuultu: Pelkää tosi Jumalaa ja noudata hänen käskyjään.” (Saarn. 12:13.)

9. Miten Jeesus piti ansiotyön oikealla paikallaan?

⁹ Jeesus oli ahkera työntekijä. Kun hän oli nuori, hän työskenteli puuseppänä (Mark. 6:3). Hänen vanhempansa olivat epäilemättä kiitollisia siitä, että hän auttoi toimeentulon hankkimisessa suurelle perheelle. Koska Jeesus oli täydellinen, hän oli varmasti hyvä työssään ja kysyntää riitti! Vaikka hän varmaan nautti työnteosta, hän varasi aina aikaa myös hengellisille asioille (Joh. 7:15). Kun hän myöhemmin palveli Jehovaa koko ajallaan, hän neuvoi kuulijoitaan: ”Älkää työskennelkö sitä ruokaa varten, joka katoaa, vaan sitä ruokaa varten, joka pysyy ja johtaa ikuiseen elämään.” (Joh. 6:27.) Hän sanoi vuorisaarnassa: ”Kerätkää – – itsellenne aarteita taivaaseen.” (Matt. 6:20.)

10. Mikä voi olla haasteena ansiotyössä?

¹⁰ Jehovan viisaat neuvot auttavat meitä suhtautumaan tasapainoisesti ansiotyöhön. Raamatussa kehotetaan ”työskentelemään kovasti ja tekemään  rehellistä työtä” (Ef. 4:28). Työnantaja saattaa huomata, että olemme rehellisiä ja aikaansaavia, ja kiittää meitä hyvästä työmoraalista. Koska haluamme antaa positiivisen kuvan Jehovan todistajista, voisimme alkaa käyttää enemmän aikaa ansiotyöhön. Vaikka motiivi on hyvä, saattaisimme laiminlyödä perhettämme tai hengellisiä rutiineja. Jos huomaamme, että aikataulumme ei ole tasapainossa, meidän täytyy tehdä muutoksia.

11. Mitä eräs veli oppi suhtautumisesta työhön?

¹¹ Nuori veli nimeltä William on oppinut, mitä hyötyä työn pitämisestä oikealla paikallaan on. Hän muistelee erästä vanhinta, joka oli aiemmin hänen työnantajansa: ”Hän on hyvä esimerkki ihmisestä, jolla on tasapainoinen näkemys työstä. Hän tekee kovasti töitä, ja koska työn jälki on laadukasta, hänellä on hyvät välit asiakkaidensa kanssa. Mutta päivän päätteeksi kun työt on tehty, hän osaa unohtaa työasiat ja keskittyy perheeseensä ja hengellisiin asioihin. Ja tiedättekö mitä – hän on onnellisimpia ihmisiä, joita tunnen!” *

12. Mistä näkyi, että Salomo suhtautui itseensä tasapainoisesti, mutta miten tilanne muuttui?

¹² Kun Salomo oli uskollinen Jehovalle, hän suhtautui itseensä tasapainoisesti. Nuorena hän ymmärsi rajoituksensa ja pyysi Jehovalta ohjausta (1. Kun. 3:7–9). Kuninkuutensa alkuvaiheessa hän myös tajusi, että ylpistyminen on todellinen vaara. Hän kirjoitti: ”Ylpeys johtaa romahdukseen ja ylimielisyys kompastumiseen.” (Sananl. 16:18.) Surullista kyllä Salomo toimi myöhemmin vastoin omaa neuvoaan. Jossain vaiheessa hänestä tuli ylpeä ja hän alkoi jättää Jehovan ohjeet huomiotta.  Laissa esimerkiksi sanottiin, että kuninkaan ei tulisi ”ottaa itselleen monia vaimoja, jottei hänen sydämensä eksyisi pois oikealta tieltä” (5. Moos. 17:17). Salomo sivuutti täysin nämä sanat, ja hän hankki itselleen 700 vaimoa ja 300 sivuvaimoa, joista monet eivät olleet Jehovan palvelijoita (1. Kun. 11:1–3). Ehkä hän ajatteli, että hänellä on tilanne hallinnassa. Aikanaan hän joutui kuitenkin kokemaan, mitä seuraa siitä, kun ei tottele Jehovaa (1. Kun. 11:9–13).

13. Miksi Jeesuksen asenne on jäljittelemisen arvoinen?

¹³ Jeesuksella oli nöyrä ja tasapainoinen näkemys itsestään. Ennen ihmiseksi tuloaan hän oli saanut aikaan valtavan paljon Jehovan palveluksessa. Hänen välityksellään ”luotiin kaikki muu, mitä on taivaassa ja maan päällä” (Kol. 1:16). Kun Jeesus kastettiin, hänen mieleensä luultavasti palautui kaikki se, mitä hän oli tehnyt Isänsä kanssa (Matt. 3:16; Joh. 17:5). Tämä ei kuitenkaan saanut Jeesusta ylpistymään, eikä hän koskaan käyttäytynyt ylimielisesti. Hän kertoi opetuslapsilleen, että hän ei ollut tullut maan päälle ”palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan elämänsä lunnaiksi monien puolesta” (Matt. 20:28). Hän myönsi nöyrästi, että hän ei pystynyt tekemään ”mitään omasta aloitteestaan” (Joh. 5:19). Meidän kannattaa jäljitellä Jeesuksen nöyrää asennetta.

14. Miten Jeesus opetti meitä suhtautumaan itseemme oikein?

¹⁴ Jeesus opetti meitä suhtautumaan itseemme oikein. Hän sanoi Isästään: ”Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on.” (Matt. 10:30.) Tämä on lohdullista muistaa – varsinkin jos kamppailemme arvottomuuden tunteiden kanssa. Jehova on hyvin kiinnostunut meistä, ja olemme arvokkaita hänelle.  Kun kerran Jehova haluaa meidät palvelijoikseen ja pitää meitä ikuisen elämän arvoisina, voimmeko me sanoa, että hän on väärässä?

15. a) Mitä Vartiotornissa sanottiin siitä, miten meidän tulisi suhtautua itseemme? b) Mistä kaikesta saattaisimme jäädä paitsi, jos olemme itsekeskeisiä? (Ks. kuva s. 24.)

¹⁵ Joitain vuosia sitten Vartiotornissa selitettiin, mitä tasapainoinen suhtautuminen itseensä tarkoittaa. Siinä sanottiin: ”Emme varmastikaan haluaisi ajatella itsestämme liikoja, niin että meistä tulisi omahyväisiä, muttemme myöskään halua mennä toiseen äärimmäisyyteen, niin ettemme pidä itseämme minään. Meidän tulisi pikemminkin pyrkiä suhtautumaan itseemme järkevästi – ottaen huomioon sekä vahvuutemme että puutteemme. Eräs kristitty nainen ilmaisi asian näin: ’En ole pahuuden ruumiillistuma, mutten myöskään Luojan lahja muille. Minulla on sekä hyviä että huonoja puolia niin kuin kaikilla muillakin.’” * Tällainen näkemys itsestämme on varmasti meille hyväksi.

16. Miksi Jehova antaa meille viisaita neuvoja?

¹⁶ Jehova antaa meille Raamatussa viisaita neuvoja, koska hän rakastaa meitä ja haluaa meidän olevan onnellisia (Jes. 48:17, 18). Meidän kannattaa toimia niiden mukaan ja pitää Jehova tärkeimpänä elämässämme. Silloin voimme olla todella onnellisia ja välttyä monilta ongelmilta, joita koituu siitä, että keskittyy liikaa rahaan, ansiotyöhön tai itseensä. Päätä siis toimia viisaasti, niin voit tehdä Jehovan iloiseksi! (Sananl. 23:15.)